Cookie preferences

HundrED uses necessary cookies that are essential to use the service and to provide a better user experience. Read more about our cookies.
Accept all
Accept necessary
search
clear

Satakieliset uutiset

Mediakasvatusmalli, joka yhdistää kehitysvammaiset ja muut oppilaat uutisten tekemiseen

Innovaatiossa koululaiset tekevät itse mediasisältöjä ja työskentelevät inklusiivisessa ryhmässä, jossa toimii sekä kehitysvammaisia että muita oppilaita. Nuoret tekevät juttuja itseään kiinnostavista aiheista ja saavat äänensä kuuluviin mediassa ja yhteiskunnassa yhteisesti rakennettujen ja julkaistavien uutisten muodossa.

Finland 100

Overview

HundrED has selected this innovation to

Finland 100

2016

Established

-

Children

1

Countries
Updated
March 2017
Medikasvatus kuuluu kaikille koululaisille – ja tässä ajassa medialukutaito on tärkeämpää kuin koskaan.

About the innovation

Mistä on kyse?

Nykymaailmassa kuka tahansa voi tuottaa sisältöjä ja jakaa niitä verkkoa hyödyntäen. Tämä on tehnyt medialukutaidosta yhä tärkeämmän kansalaistaidon: lapsilla ja nuorilla on oltava taidot lukea ja ymmärtää mediaa ja sen eri muotoja.

Hyvien medialukutaitojen avulla nuori esimerkiksi ymmärtää, perustuuko jokin artikkeli mielipiteeseen vai tietoon ja yritetäänkö sillä vaikuttaa nuoren omiin ajatuksiin ja valintoihin.

Medialukutaitojen on myös kuuluttava kaikille. Entistä vapaamman liikkuvuuden myötä rajat hälvenevät paitsi maantieteellisesti, myös sosiaalisesti. On tärkeää kyetä toimimaan ja työskentelemään erilaisten ihmisten kanssa toista kunnioittaen. Tätä voidaan edistää inklusiivisella opetuksella.

Yksi erinomainen tapa opettaa median toimintaa on tarjota nuorille mahdollisuus mediasisältöjen luomiseen itse. Näin he oppivat, kuinka mediaa tuotetaan ja millaisia valintoja ja näkökulmia valmiin uutisjutun taustalla on.

Satakieliset uutiset -innovaatio yhdistää tekemisen kautta oppimista, inklusiivista opetusta, kansainvälistä yhteistyötä ja mediakasvatusta. Innovaatiossa kehitysvammaiset nuoret tekevät muiden koululaisten kanssa yhdessä uutisia ja harjoittelevat medialukutaitoa heitä kiinnostavien ajankohtaisten uutisten kautta. Oppilaat saavat inklusiivisessa ryhmässä oman äänensä kuuluviin, oppivat suvaitsevaisuutta ja yhdessä tekemistä.

Työskentely tapahtuu työpajapäivien aikana. Päivinä vieraillaan vuoroin kehitysvammaisten nuorten luokassa, muiden oppilaiden luokassa sekä oppimista tukevien mediatoimiojiden luona. Nuoret tekevät työpajapäiviin liittyviä tehtäviä myös muuna kouluaikana.

Innovaation yhtenä tavoitteena on tavoittaa nuoria ympäri maailman ja yhdistää eri maiden kehitysvammaisia mediasisältöjä tuottamalla. Satakieliset uutiset voidaan toteuttaa samaan aikaan kahdessa tai useammassa maassa, jolloin nuoret pääsevät kehittämään kielitaitoaan ja jakamaan tekemiään mediasisältöjä toistensa kanssa. Tukena ovat kehitysvammaisten ohjaajat ja media-alan ammattilaiset.

Satakielisten uutisten taustalla on taiwanilaisen toimittajan Yilin Lee-Setälän luoma Satakieli-konsepti, jonka kautta on annettu vammaisille nuorille, aikuisille ja vanhuksille kertoa kokemuksiaan maailmasta ja yhteiskunnasta radio-ohjelman välityksellä. Satakieliset uutiset vie konseptia teenpäin yhdistämällä mediakasvatusta ja erilaisten nuorten toimimista yhteistyössä. Suomessa keskeinen kumppani on ollut Yle Uutisluokka.

Impact & scalability

Impact & Scalability

Innovativeness

Innovaatio on inklusiivista opetusta hyödyntävä mediakasvatuksen malli, joka hyödyntää monialaista yhteistyötä ja tekemisen kautta oppimista.

Impact

Oppilaat oppivat työskentelemään erilaisten ihmisten kanssa itseään kiinnostavien sisältöjen parissa.

Scalability

Mediakumppani on tarpeen, jotta toimintamalli saadaan toteutettua. Heiltä löytyy kaikki tarvittava välineistö, eikä erillisiä hankintoja tarvita.

Media

Implementation steps

Ryhmän kokoaminen
Kokoa toteutukseen tarvittavat opettajat, media-alan asiantuntijat ja osallistuvat oppilaat.

Projekti tarvitsee toteutuakseen kokonaisvaltaisesti vähintään:


  • Yläkoulun luokan ja luokan oma opettajan

  • Kehitysvammaisryhmän ja heidän ohjaajansa

  • Media-alan toimijan ja heidän edustajansa

Valitkaa jokaisen yhteistyötahon yhteyshenkilö sekä vaihtakaa yhteystiedot keskenänne. Sopikaa myös mitä kanavia pitkin kommunikoitte ja milloin.

Esimerkki:

Satakieliset uutiset on toteutettu siten, että mukana on ollut yksi Meilahden yläasteen koulun luokka (20 oppilasta ja opettaja), Lyhty ry:n oppimisyksikkö Lampun kehitysvammaisryhmä (6 oppilasta ja heidän ohjaajansa) sekä kaksi mediatoimijaa, kehitysvammaisten Radio Valo sekä Yle Uutisluokka (3–6 henkeä).

Suunnittelupalaveri
Kokoontukaa vastuuhenkilöiden kanssa yhteen sopimaan projektista ja sen etenemisestä tarkemmin. Suunnittelupalaverissa tärkeintä on päästä yhteisymmärrykseen toteuttamisen eri osa-alueista.

Kokoontumisessa päätetään projektin tavoitteista, aikataulusta, tuotettavasta sisällöstä, vastuunjaosta, työtehtävistä, konkreettisesta työpajapäivien toteutuksesta sekä välineistöstä ja julkaisusta.

Tavoitteet

  • Mitä tavoitteita projektille asetetaan?

  • Millaisia oppimistavoitteita toiminnalle asetetaan?

Aikataulu

  • Kuinka monta suunnittelukertaa työpajapäiviä varten tarvitaan, mitä silloin tehdään ja missä ollaan?

  • Kuinka monta kertaa oppilaiden kanssa kokoonnutaan työpajoihin?

  • Kuinka pitkiä yhteiset työpajapäivät ovat?

  • Kuinka tiiviisti työpajapäivät järjestetään?

Tuotettava sisältö

  • Millaisia ja minkä mittaisia mediasisältöjä tehdään?

  • Mihin välineisiin sisältöä tuotetaan?

Vastuunjako
  • Kenen vastuulla ovat esimerkiksi

    • Työpajatyöskentelyn muodot ja materiaalien hankinta

    • Tilojen varaaminen

    • Kuvauslupien toimitus

    • Ohjauksen suunnittelu

    • Mediasisältöjen jatkotyöstö ja tuottaminen


Työtehtävät

  • Millainen rooli jokaisella toimijalla on suunnittelun aikana, opetustilanteessa ja jälkityöstön aikana?

  • Mikä on kehitysvammaisten tutoreiden rooli?

Työpajapäivien konkreettinen toteutus

  • Millaisiin ryhmiin oppilaat jaetaan?

  • Miten oppilaat ryhmäytyvät?

  • Ketkä toimivat ohjaajina?

Välineistö ja julkaisu

  • Mitä välineitä käytetään ja mistä nämä välineet saadaan käyttöön?

  • Missä lopputulokset julkaistaan ja milloin?

Esimerkki:

Ensimmäisessä suunnittelupalaverissa sovittiin, kuka ottaa vastuulleen yhteistyön koordinoimisen koulun suuntaan sekä päätettiin oppilaiden kokoontumisten päivämäärät ja sisällöt. Yle Uutisluokka vastasi videotuotannosta, Radio Valo radiotuotannosta.

Oppilaiden kanssa päätettiin kokoontua jokaisen toimijan luona: kaksi kertaa Meilahden yläasteen koululla, kerran Ylellä ja kerran Radio Valossa.

Kehitysvammainen tutor, jolla on kokemusta radiotyöstä toimi ryhmäyttäjänä ja auttoi ryhmän yhteensulautumisessa.

Suunnittelun jatkaminen ja jalostaminen
Kokoontukaa tarvittaessa toiseen suunnittelupalaveriin, johon jokainen toimija ja vastuuhenkilö on saanut ajan kanssa pohtia ja rakentaa sisällöt omaan vastuualueeseensa liittyen.

Kokoontumisen tarkoituksena on jakaa nämä ajatukset ja ehdotukset, kysyä apua ja ideoita muilta sekä jalostaa keskeneräiset ajatukset konkreettiseksi suunnitelmiksi. Tapaamisten sisällöt ja vastuut sovitaan sitovasti. Lisäksi päivämäärät ja muut jäljellä olevat käytännön järjestelyt lyödään mahdollisimman pitkälle lukkoon.

Kokoontumisen voi vaihtoehtoisesti toteuttaa myös keskusteluna puhelimitse, onlinena tai sähköpostilla.

Koko ryhmän tapaamiskerta 1: Tutustuminen
Tapaamiseen varattava aika noin kaksi tuntia.Tavoitteet ja tutustuminen

Ensimmäisen tapaamiskerran päätavoitteena on tutustuminen. Ryhmälle kannattaa kehittää jotakin yhteistä tekemistä liittyen mediaan ja mediaympäristöön.

Työpajojen vetämisestä vastuussa olevat aikuiset esittelevät

  • mistä kokonaisuudessa on kyse

  • mitä on tarkoitus tehdä

  • mikä on aikataulu

  • mitkä ovat projektin tavoitteet

Esittäytyminen

Nuoret esittäytyvät toisilleen esimerkiksi kertoen itsestään ja median käytöstään apukysymysten kautta. Tutustumisen ohessa voidaan jo lyhyesti ja vapaamuotoisesti jutella, minkälaiset juttuaiheet nuoria kiinnostavat.

Yhteisen osion jälkeen oppilaiden lähdettyä kannattaa projektin vastuuhenkilöiden pitää lyhyt palaveri. Miten hommat sujuvat? Etenevätkö asiat suunnitellusti? Ovatko tulevien tapaamisten sisältö ja vastuut selvät?

Esimerkki:

Ensimmäinen yhteinen tapaamiskerta kesti kaksi tuntia ja se järjestettiin lokakuussa Ylen tiloissa. Tapaamisessa tutustuttiin aamu-tv:n tiloihin, tv-studioihin ja Ylen puvustamoon. Tiloja kiertäessä tutustuttiin samalla myös toisiin oppilaisiin ja ohjaajiin. Lopuksi ohjaajat vetivät vielä tutustumisleikin ryhmäytymisen edistämiseksi.

Tapaamisen aikana ilmoille heitettiin jo juttuideoita. Ne kehotettiin painamaan mieleen tulevaa ideapalveria varten.

Koko ryhmän tapaamiskerta 2: Ideointi
Tapaamiseen varattava aika kolmesta neljään tuntia.Pienryhmiin jako

Jakakaa oppilaat pienryhmiin. Tärkeää on, että ryhmät jaetaan mahdollisimman tasaisesti kehitysvammaisten ja muiden oppilaiden kesken, ei esimerkiksi niin, että jossakin ryhmässä on vain yksi kehitysvammainen oppilas.

Juttuaiheiden ideointi

Sopikaa oppilasryhmien kanssa, minkälaista sisältöä kukin ryhmä tekee ja mihin välineeseen. Kukin pienryhmä ideoi oman aiheensa mediatoimijoiden johdolla.

Ideointipalaverin ohjaamisessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että kehitysvammaiset pysyvät ideoinnin tahdissa ja ymmärtävät kaiken puhutun.

Tapaamisen päätteeksi oppilaille voi antaa myös kotitehtävän liittyen valittuun aiheeseen ja sisältömuotoon (esimerkiksi “Mieti haastattelukysymyksiä mediapajapäivää varten ja kirjaa ne ylös”).

Vastuuhenkilöiden kannattaa myös tämän kerran jälkeen jäädä lyhyeeseen palaveriin ja varmistaa, että asiat etenevät hyvin kohti seuraavaa tapaamista, mediapajapäivää.

Opettaja

Voit halutessasi käsitellä aiheita tai mediakasvatusta koulussasi yhteisten tapaamiskertojen välissä. Yle Uutisluokan sivuilta löydät sekä opetusmateriaalia että ohjeita mediakasvatukseen liittyen:

Esimerkki:

Toinen yhteinen tapaamiskerta, ideointipalaveri, pidettiin marraskuussa Meilahden yläasteen koululla.

Ideointikerran alussa koko oppilasjoukko jaettiin kahtia. Puolet heistä meni Yle Uutisluokan vetämään videoryhmään ja puolet Radio Valon vetämään radioryhmään.

Videoryhmälle näytettiin esimerkkejä Ylen ja Yle Uutisluokan verkkovideoista. Tämän jälkeen ryhmä jaettiin pienempiin ryhmiin, joissa tulevia aiheita ideoitiin.

Videoryhmä yhdessä ohjaajien kanssa päätyi tekemään tulevien mediapajapäivien aikana videon emojeista ja niiden käytöstä. Aihe kiinnosti nuoria, koska emojit ovat tärkeä osa nuorten viestintää. Emojit sopivat aiheena hienosti myös Satakielisiin uutisiin, koska esimerkiksi leveästi hymyilevä hahmo ja punainen sydän ylittävät kieli- ja kulttuurirajoja. Videon tuotantovaiheeseen ryhmä jaettiin vielä kolmeen pienryhmään, joilla oli omat vastuualueensa (esitellään tarkemmin stepissä 7).

Meilahden yläasteen nuorille hyvin tutut Snapchat ja Instagram eivät olleet termeinä tuttuja kehitysvammaisille. Tämäntyyppisissä tilanteissa kehitysvammaisten ohjaajilla on keskeinen rooli auttajina.

Videoryhmän oppilaille annettiin kotitehtäväksi miettiä, keneltä tunnetulta henkilöltä he haluavat kysyä emojeista ja keksiä kysymykset. Opettaja lähetti tiedot sähköpostilla yhdelle mediatoimijoista, joka kysyi kysymykset tavoitetuilta tunnetuilta henkilöiltä videota varten. Vastaukset tuotiin mediapajapäivään.

Mediapajaan valmistautuminen
Mediatoimijoiden täytyy valmistautua mediapajapäivään etukäteistöillä, käytännön järjestelyillä ja vastuualueitten jakamisella.

Mahdolliset haastattelut ja kuvauspaikat on sovittava, tilat varattava, taustatiedot kerättävä ja välineet hankittava. Ryhmän taitotasosta ja aikatauluista riippuen haastattelujen sopimisen ja taustiedon hankkimisen voi jättää osin myös nuorille.

Työpajojen ohjaajien kannattaa huolellisesti miettiä ja aikatauluttaa, mitä kukakin nuori tekee mediapajapäivän aikana. Tärkeää on varmistaa, että myös kehitysvammaisille on riittävästi mielekästä sopivan vaatimustason tekemistä.

Esimerkki:

Mediapajapäivään valmistauduttiin etukäteen tulostamalla käsikirjoitusryhmälle tiedot emojeista. Ryhmäläiset valitsivat mediapajapäivänä niistä olennaisimmat, kokosivat käsikirjoituksen ja kirjoittivat juonnot.

Koko ryhmän tapaamiskerta 3: Mediapajapäivä
Mediapajapäivänä oppilaat tekevät media-ammattilaisten avulla suunnitellut sisällöt. Päivälle kannattaa varata kuusi tuntia aikaa.

Pitäkää päivän alussa yhteinen hetki. Jakautukaa tämän jälkeen omiin pienryhmiin tekemään tehtäviä.

Pienryhmissä kannattaa aluksi tehdä oman roolin kannalta tärkeitä asioita, kuten laitteiden käytön harjoittelemista tai haastattelukysymysten hiomista. Ohjeistakaa oppilaat harjoittelun jälkeen toteuttamaan suunnitellut sisällöt. Ohjaajat voivat toimia tässä oppilaiden apuna.

Päivän aikana kuvatut ja tuotetut sisällön osat kerätään talteen ja ajan salliessa editointia voidaan aloittaa jo oppilaiden kanssa. Mediatoimijoiden kannattaa editoida ja hioa sisällöt valmiiksi heti päivän jälkeen.

Tärkeää mediapajapäivän aikana on, että auttavia käsiä on useita niin kehitysvammaisten avustamiseen että media-alan asiantuntijuuden tarpeeseen.

Esimerkki:

Mediapajapäivä järjestettiin toisen mediakumppanin, Radio Valon, tiloissa.

Videoryhmä jaettiin kolmeen pienryhmään, joilla kaikilla oli oma vastuualueensa. Jokaisessa ryhmässä oppilaiden keskinäinen yhteistyö oli tärkeässä roolissa.

Yksi ryhmä vastasi käsikirjoituksesta sekä lopputuotoksena tehdyn videon voice over -puheesta ja juonnosta. Videolla kerrotaan esimerkiksi, mistä emojit ovat peräisin, mikä on Suomen käytetyin emoji sekä mitkä ovat muutaman julkisuuden henkilön suosikkiemojeja. Ryhmässä harjoiteltiin käsikirjoittamista, puhumista, juontamista sekä olennaisen ja kiinnostavimman sisällön löytämistä ja tiivistämistä.

Toinen ryhmä vastasi videon kuvituksesta. He piirsivät videon kuvamaailman omin käsin, ja piirtäminen kuvattiin stop motion -animaationa. Ryhmä harjoitteli videon kuvakerronnan tekemistä, piirtämistä, kuvaamista ja editointia.

Kolmas ryhmä keskittyi tekemään teemasta katugallupia. He näyttivät ohikulkijoille erilaisia emojeja ja kysyivät, mitä niistä tulee ensimmäisenä mieleen. Ryhmässä harjoiteltiin haastattelemista, kuvaamista, valaisemista sekä editointia.

Loppupäiväistä jokainen halukas sai vielä piirtää emojeja videon loppukuvaa varten.

Tunnelma mediapajassa oli innostunut, lämmin ja yhteen hiileen puhaltava. Kaikki videon palaset saatiin tehtyä ja Yle Uutisluokan ohjaaja editoi videon loppuun.

Juttujen työstäminen julkaistavaksi
Mediatoimijat viimeistelevät tehdyt jutut julkaisukuntoon ja julkaisevat ne ennalta sovituilla alustoilla aikataulun mukaisesti.

Esimerkki:

Videoryhmässä ehdittiin päivän aikana tehdä ja kerätä kaikki suunnitellut materiaalit (kuvituskuvat, käsikirjoitus, juontojen kirjoitus ja kuvaaminen, gallup-haastattelut). Videota ehdittiin myös hieman editoida, mutta mediatoimijat editoivat videon loppuun ja julkaisivat sen Yle Areenassa.

Koko ryhmän tapaamiskerta 4: Katselmus
Koko Satakielisiin uutisiin osallistunut ryhmä oppilaita, ohjaajia ja mediatoimijoita kokoontuu viimeisen kerran yhteen katsomaan, kuulemaan ja kokemaan tehtyjä juttuja ja viimeisteltyjä lopputuloksia. Tapaamiseen varataan aikaa kaksi tuntia.

Kuunnelkaa ja katselkaa lopulliset, valmiit jutut kaikki yhdessä. Antakaa ja kerätkää palautetta projektista sekä keskustelkaa kokemuksista.

Esimerkki:

Neljäs ja viimeinen yhteinen tapaaminen pidettiin pari kuukautta mediapajapäivän jälkeen.

Satakielisiin uutisiin osallistuneet oppilaat kokoontuivat kuuntelemaan ja katselemaan valmiita juttujaan yhdessä ohjaajien kanssa. Samalla Meilahden yläasteen koulun luokasta otettiin videoyhteys Taiwaniin, jossa oli ollut käynnissä samankaltainen projekti. Taiwanissa Satakieliset uutiset -ryhmä oli tehnyt kaksi 30 minuutin radio-ohjelmaa, josta suomalaiset saivat maistiaisia nähtäväkseen.

Taiwanilaiset ja suomalaiset nuoret kysyivät Satakieliset-konseptin kehittäjän Yilin Lee-Setälän tulkkaamana tosiltaan kysymyksiä. Taiwanilaisia kiinnosti esimerkiksi, miksi Saara Aalto valikoitui radiohaastatteluun ja miten toteutetun kuunnelman äänet syntyivät. Lisäksi he lauloivat yhden Satakielisten uutisten levyraadissa olleen laulun sekä näyttivät älylaitteistaan emoji-videoryhmälle omia suosikkiemojejaan.

Lopuksi oppilaat antoivat palautetta syksyllä aloittamastaan yhteistyöstä ja projektista. Kokemus oli palautteiden perusteella myönteinen. Mieluisia asioita olivat esimerkiksi uusiin ihmisiin tutustuminen ja yhdessä työskentely. Haastavana pidettiin muun muassa aiheiden valintaa ja kysymysten keksimistä. Työskentelyentuudestaan vieraiden nuorten kanssa oli sujunut oppilaiden mielestä hyvin.

Kansainvälinen yhteistyö
Mikäli haluatte yhdistää kansainvälisen yhteistyön omaan Satakieliset uutiset -projektiinne, olkaa yhteydessä paikallisiin mediatoimijoihin jo heti ryhmän toiminnan suunnitteluvaiheessa (steppi 2).

Sopikaa yhteistyölle vastuuhenkilö, joka on säännöllisin väliajoin yhteydessä kansainväliseen yhteistyöryhmään. Vastuuhenkilö vaihtaa kansainvälisen Satakieliset uutiset -ryhmän kanssa kuulumisia projektin etenemisestä ja sopii reaaliaikaisesta yhteydenpidosta. Kannattaa myös miettiä, mitä uusia yhteistyön muotoja sosiaalinen media mahdollistaa.

Kahdessa maassa samaan aikaan järjestettävä Satakieliset uutiset -projekti mahdollistaa eri maissa olevien kehitysvammaisten ja muiden nuorten kohtaamisen, ajatustenvaihdon ja yhteistyön sekä kehittää osaltaan myös kielitaitoa.

Jokaisessa maassa on omat tapansa.On hyvä huomioida, että paikallisen mediatoiminnan tavat ja koulujen järjestelmät voivat olla erilaisia. Esimerkiksi tilojen varaus ja sen vuokranmaksu sekä luvat koulun ulkopuoliseen toimintaan voivat olla erilaisten järjestelmien ja hallinnon vuoksi aikaa vieviä prosesseja. Nämä asiat kannattaakin selvittää heti kun mietitään kansainvälistä yhteistyötä ja aikataulutetaan toimintaa.

Esimerkki:

Yhtä aikaa Suomen Satakieliset uutiset -projektin kanssa oppilasryhmä Taiwanista toteutti samantyyppistä toimintaa kotimaassaan. Yhteyshenkilönä ja tulkkina toimi Satakieli-konseptin luoja Yilin Lee-Setälä.

Satakieli logo.jpg

Spread of the innovation

loading map...