Cookie preferences

HundrED uses cookies to enhance user experiences, to personalise content, and analyse our web traffic. By clicking "Accept all" you agree to the use of all cookies, including marketing cookies that may help us deliver personalised marketing content to users. By selecting "Accept necessary" only essential cookies, such as those needed for basic functionality and internal analytics, will be enabled.
For more details, please review our Cookie Policy.
Accept all
Accept necessary
search
clear

Kyläkoulun digitalisointi

Pienin askelin kohti koulun digitalisointia

Digiloikan ei tarvitse olla hyppy tuntemattomaan. Kyläkoulun digitalisointi voi edetä omien lähtökohtiensa mukaan vaihe vaiheelta, aidosti ja suunnitelmallisesti vahvistaen omaa paikallisidentiteettiään globalisoituvassa maailmassa. Mallissa tutustutaan uusiin digitalisaation mahdollisuuksiin jo hyväksi koettuihin ja toimiviin ratkaisuihin tukeutuen.

Finland 100

Overview

HundrED has selected this innovation to

Finland 100

2016

Established

-

Children

1

Countries
Updated
March 2017
Digitalisointi on keino saavuttaa vaikuttavimpia asioita, kuten kehittää paikallista yhteisöä suhteessa muuhun maailmaan ja täten avartaa tietoisuuttamme ympäröivästä maailmastamme.

About the innovation

Mistä on kyse?

Teknologian kehittyessä maailma avartuu ja samanaikaisesti myös arvostus paikallisuutta ja omia juuria kohtaan kasvaa. Kyläkoulussa arvostetaan tätä paikallisuutta, sillä koululla on tärkeä tehtävä sosiaalisten suhteiden ja yhteisöllisyyden luomisessa kylän eri-ikäisten asukkaiden kesken.

Paikallisidentiteetin päälle on luontevaa rakentaa maailmankansalaisuutta, sillä nuoren mahdollisuus kohdata ja sopeutua muutoksiin vaatii vankan pohjan. Koulun tulee kasvattaa kansalaisia, joilla on valmiuksia toimia tässä muuttuvassa maailmassa ja digitalisaatio voi tarjota tähän erilaisia näkymiä ja kosketuspintoja. Tarvittavat taidot ovat samantyyppisiä kaikkialla maailmassa: aktiivisuus, innovatiivisuus, elinikäinen oppijuus, kansainvälisyys sekä vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot kantavat pitkälle riippumatta siitä, mihin tulevaisuus vie.

Digitalisaation ujuttaminen kouluihin on vaikea aloittaa nollasta. Tässä innovaatiossa esitellään tapoja aloittaa pienestä ja aloittaa nopeasti. Kokemukset on kerätty Kautialan koulun digitalisoinnista, jossa haluttiin säilyttää myös uuden teknologian käyttöönoton myötä pedagoginen mielekkyys ja ylläpitää tunnetta muutoksen hallittavuudesta.

Digitaaliset menetelmät ja perinteiset menetelmät täydentävät toisiaan, ja hyvin toimivaksi todettuja malleja ei olekaan hylätty, vaan kehitetty digitaaliseen maailmaan sopiviksi. Työskentelytavat rutinoituvat oppilaiden kanssa kokeilujen ja toistojen myötä.

Yhteistoiminnallisuutta hyödyntämällä opitut toimintatavat on helppo siirtää oppilaalta ja luokka-asteelta toiselle. Digitalisaation avulla Kautialassa onkin onnistuttu monipuolistamaan, ajantasaistamaan ja yksilöllistämään opetusta sekä siirtymään uusiin fyysisiin ja digitaalisiin oppimisympäristöihin.

Impact & scalability

Impact & Scalability

Innovativeness

Innovaatio yhdistää paikallisidentiteetin, maailmankansalaisuuden ja tulevaisuuden digitaitojen oppimisen.

Impact

Pienin askelin edetään kohti toimivaa kokonaisuutta. Oppilaat kokeilevat, löytävät ja jakavat yhdessä innostuen uusia asioita ja oppimisen tapoja.

Scalability

Innovaatio on esimerkki siitä, miten koulun digitalisoinnin voi aloittaa ilman mitään aikaisempaa kokemusta.

Implementation steps

Ensimmäinen askel on korvien välissä
Opettajan persoona on opettajan tärkein työkalu. Selkeän ”tee näin niin onnistut varmasti”- ohjeen laatiminen on nöyrästi tunnustettava tehtävänä mahdottomaksi.

Yritys kuvata Kautialan koulun digimatkan kokemuksia voi kuitenkin antaa tarpeellisia vihjeitä, joita soveltaa. Vapauta ja päästä irti - ensimmäinen suuri loikka oli omien korvien välissä.

Kautialan koulussa

Kautialan koulun tärkein digiaskel oli antaa oppilaille mahdollisuus käyttää koneita entistä useammissa yhteyksissä. Käytännössä tämä tarkoitti aamuja ennen koulun alkua, järjestäjiä välitunneilla, vapaata käyttöä koulun jälkeen, lisätehtävien tekoa tietokoneella, pienimuotoisia kirjoitus- piirustus-, tiedonhakutehtäviä perinteisen luokkatunnin lisänä. Pelaaminen rajattiin opetuspeleihin ja -ohjelmiin.

Muutos näkyi oppilaissa nopeasti. Oppilaat kokoontuivat pareina ja pieninä ryhminä koneille tekemään yhdessä ja jakamaan oivalluksiaan.

Tarvekartoitus ja yhteistyön virittäminen
Kartoita koulunne teknologiset tarpeet.

Ajattele suuria, aloita pienestä ja aloita heti. Digitalisointi on monien yritysten ja erehdysten kokeilulla hahmottuva prosessi, mikä vaatii kärsivällisyyttä, sitoutumista ja tavoitteita.

Pohtikaa, millaisia teknologisia kehityskohteita koulullanne on ja osallistakaa oppilaat kartoitukseen, sillä heilläkin on usein monenlaista osaamista ja näkemystä digitalisoinnissa.

Ottakaa yhteys kuntanne erilaisiin toimijoihin ja aloittakaa yhteistyö. Toimijoita voivat olla esimerkiksi paikallinen kirjasto, opetustoimi ja vanhempainyhdistys. Kaikki tuki on tarpeen ja monilla toimijoilla saattaa olla hyödynnettävää teknologiaosaamista tai laitteita.

Laitekartoituksen tekeminen
Kartoita koulunne jo olemassa olevat laiteresurssit.

Mitä laitteita koulullanne on ja kuinka niitä voisi hyödyntää entisestään opetuksessa? Millaisia mahdollisuuksia laitehankintoihin on ja mitä kannattaa hankkia?

Resurssilistausta voi lähteä rakentamaan esimerkiksi seuraavasti:


  • Infrastruktuuri: langaton verkko jne


  • Oppilaiden omat älypuhelimet: monipuolinen ja helppo resurssi, voi ladata monenlaisia sovelluksia.


  • Tabletit: helppokäyttöinen toiminnallisessa oppimisessa liikkuvuuden vuoksi.


  • Tietokoneet


  • Sovellukset


  • Tietokoneohjelmat


Kautialan koulussa

Lähtötilanteessa Kautialan koulun laitteistokanta oli jo hyvä. Kunnassa oli hyvin järjestetty laite- ja huoltotuki, joka mahdollisti toiminnan ja kehitystyön. Ilman tukea liikkeelle pääsy olisi ollut paljon haastavampaa: opettajien päivät ovat työntäyteisiä eikä ylimääräistä aikaa juuri ole.

Laitteiden käytön lisääntymisen myötä digitalisoinnin pullonkaulaksi osoittautui verkon siirtonopeus. Työskentely toimi hyvin yksittäisillä koneilla ja muutaman oppilaan voimin. Useamman oppilaan pyrkiessä verkkoon koneet hyytyivät, koneet eivät kirjautuneet palveluihin ja toiminnot hidastuivat käyttökelvottomalle tasolle.

Ongelman ratkaisuna koululle hankittiin viisinkertainen siirtonopeus. Tämä mahdollisti koko luokan yhtäaikaisen toimisen verkossa. Tästä Kautialan koulun digiloikka varsinaisesti alkoi.

Kuvassa valokuitukaapelia tuodaan Kautialan kouluun - infran sujuva toimivuus on ehdoton edellytys digitalisaatiossa.

Tavoitteiden ja pelisääntöjen laatiminen, oppilaiden sitouttaminen toimintaan
Laatikaa suunnitelma sekä seuraavalle puolelle vuodelle että koko lukuvuodelle siitä, kuinka edetään.Pohtikaa:

  • Mitä toiminnalla, oppimisella ja oppilaiden tuotoksilla tavoitellaan?


  • Millaista toimintakulttuuria ollaan luomassa?


  • Mitä tulee säilyttää ja mitä päivittää toiminnassa ja käytänteissä?


Pelisääntöjen tarkoituksena on sitouttaa oppilaat toimimaan tavoitteiden mukaisesti teknologiaa käyttäessään. Digitalisaation haasteena pidetään oppilaiden hairahtamista muuhun kuin tunnin sisältöihin eikä tarkoituksena olekaan, että opettaja kiertää vahtimassa toimintaa. Oppilaiden ja opettajien välille tulee luoda ymmärrys sovituista toimintatavoista sekä tavoitteista, kun toimitaan välineiden parissa yksin tai yhdessä. Opettajan tehtävä on tukee toimintaa, auttaa oppilaita työnteossa ja arvioida prosessia.

Oppilaiden ymmärtäessä mitä tavoitellaan kullakin tunnilla ja oppikokonaisuudella, voidaan heidät sitouttaa yhä syvemmin toimintaan ja antaa vapautta työstämiseen sekä omistajuutta oppimiseensa.

Esimerkiksi:

Kerro oppilaille, mikä digitalisaatiossa on arvokasta. Digitalisointi ei ole itseisarvo, vaan työkalu, joka auttaa tiettyjen perustoimintojen automatisoinnissa, jotta aikaa jää luovuudelle ja ajattelun taitojen kehittymiselle. Se myös mahdollistaa sosiaalisten taitojen kehittymisen, koska väistämättömästi toimitaan ryhmissä tai pareittain.

Vastuun kautta vapauteen. Lisää oppilaan vapauksia vastuuntunnon kehittymisen myötä ja päästä toisiin tiloihin opiskelemaan. Muista kehua hyvästä työstä. Palauta erehtyneet takaisin perustyöskentelyyn ja anna uusi mahdollisuus.

Oppimisympäristön muutos
Digitalisoinnin myötä oppimisympäristön muutos tulee väistämättä vastaan.

Tiedonkeruun mahdollisuudet monipuolistuvat, samalla kehitetään oppijan kriittistä ajattelua ja medialukutaitoa. Oppiminen voi tapahtua koulussa kuin myös koulun ulkopuolella.

Uusia oppimisympäristöjä löytyy esimerkiksi seuraavasti:

  • Fyysisen ympäristön laajentaminen koulun ulkopuolelle (kylä)


  • Digitaalinen oppimisympäristö (verkkoalusta, sovellukset, tiedonhaku)


  • Koulun sisällä - riittääkö perinteisessä luokassa toimiminen, vai hyödynnetäänkö koulun tiloja monipuolisesti?


Jakamisen kulttuurin opettaminen
Opeta oppilaille jakamisen kulttuuri. Kaikki tieto ja osaaminen tulee jakaa kaikille oppijoille.

Innosta oppilaat opettamaan toisiaan ja käytä osaavia oppilaita oppilasagentteina, jotka auttavat jatkossakin opettajaa taitojen opettamisessa.

Kannusta oppilaita tutustumaan yhteen ohjelmaan tai sovellukseen itsenäisesti ja opettamaan sen ohjatulla tunnilla pienryhmälle, jolloin osaaminen monistuu.

Kautialan koulussa

Pienessä mittakaavassa jakamisen kulttuuri voi tarkoittaa oppilaiden osallistamista ja heihin luottamista. Esimerkiksi Kautialan koulussa eräs opettaja halusi kokeilla oppilaiden kanssa Spark-sovellusta, jolla voi yhdistellä kuvaa, ääntä, tekstiä ja videota. Opettajan osaaminen ei kuitenkaan riittänyt ja perehtymiseen ei ollut muiden työvelvoitteiden takia aikaa.

Opettaja kysyi digitaidoissa harjaantuneelta oppilaalta, haluaisiko tämä kokeilla kyseistä sovellusta viikonloppuna kotona jos hänelle antaisi koulun iPadin mukaan. Oppilas innostui ja lupasi yrittää.

Seuraavana maanantaina oppilas oli esitellyt opettajalle perheen lemmikkieläimestä laaditun esityksen, jossa video, kuvat, äänet ja musiikki oli yhdistettyinä. Opettaja kehui oppilasta ja kehotti tätä opettamaan omaksutut taidot kolmelle oppilaalle. Näin saatiin neljä Spark-apuopettajaa, jotka opettivat sovelluksen käytön lopulle luokalle pienemmissä ryhmissä. Oppilaat pääsivät tekemään Spark-esityksiä ennen kuin opettaja oli itse ehtinyt edes perehtyä sovellukseen.

Tuntirakenteen suunnittelu ja toteutus
Tvt-taitoja voidaan opetella monialaisesti kaikilla oppitunneilla.

Pohdi, millaisia ilmiöitä olisi kiva tarkastella esimerkiksi ympäristötiedon tai kuvaamataidon tunnilla – kuinka ne yhdistyvät äidinkieleen tai matematiikkaan ja millaisia mahdollisuuksia teknologia tarjoaa niiden käsittelyssä?

Aloita pienestä. Voit aloittaa valitsemalla yhden aiheen, jonka käsittelyssä käytätte teknologiaa apuna. Esimerkiksi ympäristötiedossa teema saattaisi olla talven eläimet tai äidinkielessä haastattelut viestinnän muotona.

Kirjaa suunnitelmat ja tavoitteet sähköiselle alustalle. Mikäli teette opettajien kanssa yhteistyötä, sähköinen alusta, kuten Office 365 tai G Suite on joustava työkalu yhteisopettajuuteen.

Perustaidot

Aloita vihkosta. Vihko toimii alkuun erinomaisena käyttöliittymänä, sillä siihen voi liimata ohjelmilla tehtyjä tulosteita ja avata käsitteistöä. Oppilas voi esimerkiksi aloittaa hakemalla tietoa sovitusta aiheesta netistä ja kirjoittamalla tieto käsin vihkoon. Pyydä oppilaita tiivistämään lukemansa kokonaisin lausein. Perinteisiä työtapoja on hyvä harjoitella senkin varalta, jos joskus verkko kaatuu tai koneet eivät käynnisty.

Tehtäviä

Tehkää monipuolisia harjoituksia, kuten kirjoitelmia, piirroksia, julkaisuluvallisten kuvien hakua ja liittämistä asiakirjoihin sekä töiden tallentamista ja hakemista.

Tehtäviä voidaan soveltaa kaikissa oppiaineissa ja tallentaa oppilaiden omiin e-portfolioihin tai verkkoalustoille, jossa opettaja pystyy myös arvioimaan töitä.

Ohjelmiin ja sovelluksiin tutustuminen

Hanki tableteille oppimista tukevia ohjelmia ja sovelluksia ja anna oppilaille yksin tai yhdessä tutustua niihin.

Ohjelmia voivat olla tekstinkäsittelyohjelmat, piirrosohjelmat, julkaisuohjelmat ja taulukkolaskentaohjelmat.

Aloittelevalle oppijalle suositellaan pariksi kokeneempaa osaajaa. Salli vapaa ja spontaani opetusohjelmien ja sovellusten käyttö ja järjestä oppilaille tähän mahdollisuuksia. Oppilaat oppivat yllättävän nopeasti sovellusten käytön.

Kannusta oppilaita keksimään, kuinka ohjelmia ja sovelluksia voidaan käyttää seuraavilla tunneilla tai projektityöskentelyssä. Kirjatkaa tapoja, tavoitteita ja mitä työskentelyssä arvioidaan.

Perinteinen tunti

Pidä välillä hyvin pitkästyttävä opettajajohtoinen oppitunti. Kehu lopuksi, kuinka mukavaa olikin pitkästä aikaa pitää perinteinen tunti ja että näitä pitäisi olla useamminkin. Toista tarvittaessa.

Toisto ja rutinoituminen

Hyvät vanhat ja uudet käytänteet toistetaan ja rutinoidutaan. Uusia työksentelynmuotojen omaksumiseksi käytetään toistoja, kunnes uudet toimintatavat muuttuvat rutiineiksi. Toiminnan rutinoituessa opettajalle jää yhä enemmän aikaa apua ja tukea tarvitseville oppilaille.

Yhteistyön rakentaminen ja tiedon jakaminen
Laatikaa yhteistyötä eri lähikoulujen kanssa olemalla yhteydessä opettajiin.

Jaettu osaaminen voi monistuu oman koulun rajojen ulkopuolellekin etenkin, jos kouluilla on yhteinen tahtotila digitalisoinnissa. Vertaisoppimisen muotona opettajat voivat esimerkiksi opettaa toisiaan tai oppilaat oppilaita.

Esimerkiksi:

Kautialassa kokeiltiin yhteisöllistä jakamista kyläkoulujen kesken. Yhteinen Kevään biologia –kurssi laadittiin sähköiselle oppimisalustalle ja Kautialan kyläkoulu kävi opettamassa sähköisen verkkotyökalun käytännön taitoja naapurikouluissa oppilaalta oppilaalle -periaatteella. Kokemus oli rohkaiseva.

Yhteisöllisyyden kehittäminen kyläyhteisössä
Kyläkoulu on palvelun tuottaja ja sen keskeinen toiminta-ajatus on tuottaa iloa ja elämyksiä myös kyläläisille.

Tätä voidaan tehdä monella eri tavalla.

Kahvituokiot, musiikkiesitykset

Paikallisesti digitalisaation ohessa Kautialan koulu on luonut koululaisille ja kyläläisille merkityksiä ja kohtaamisia kuukausittain järjestettävällä Kyläkoulukahvila -toiminnallaan, jossa oppilaat pääsevät kohtaamaan ja esiintymään alueen asukkaille.

Esimerkiksi musiikin tunneilla valmistaudutaan kerran kuussa oleviin kyläkoulukahviloihin iPadien avulla, jonka valikoimasta löytyy kaikenlaisia soittimia soitettavaksi. Yllättäen kahviloissa soi koko orkesteri!

Kylän nettisivut

Kylällä on nettisivut, jonne kerätään oppilaiden tuotoksia ja yhteistyötä tehdään naapurikoulujen kanssa sähköisellä oppimisalustalla.

Spark-videoiden avulla voi tuoda koulun tuotoksia ja toimintaa julki. Kuvaamataidon töiden esittely yhdistyy mukavaan taustamusiikkiin, oppilaat voivat itse tuottaa ja kuvaa musiikkiesityksiä tai vaikkapa puhe-, runo ja muita Ilmaisutaidon esityksiä.

Toiminnan arviointi ja vakiinnuttaminen
Kokeilun jälkeen toimivat käytänteet voidaan luoda kokonaisuuksiksi ja tuoda osaksi koulun toimintakulttuurin muutosta.

Tällöin opettajasta tulee ohjaaja, oppilaista itseohjautuvia digitaalisten työkalujen ja elinikäisen oppimisen taitureita ja koulun ja kylän vuorovaikutus kasvaa ja kehittyy yhteisöksi.

Spread of the innovation

loading map...