We are using cookies to give a better service experience. By using our services you agree to use cookies. Read more

Accept
Reject
search
clear

KuntaKesu

Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma

KuntaKesu, KouluKesu ja OpeKesu ovat opetuksen ja koulutuksen järjestäjän käytössä olevia kehittämissuunnitelmia, joissa kunnan omat kehittämistarpeet yhdistyvät valtakunnallisiin kehittämislinjauksiin. Näin muodostuu kaikki koulutuksen tarpeet huomioiva tavoitteellinen kokonaisuus.

Finland 100

Overview

HundrED has selected this innovation to

Finland 100

2014

Established

-

Children

1

Countries
Target group
All
Updated
March 2017
Pohtiessamme koulutukseen kohdistuvia haasteita meille syntyi selkeä näkemys siitä, että haluamme tukea opetuksen järjestäjiä koulutuksen kehittämisessä ja haasteisiin vastaamisessa.

About the innovation

Mistä innovaatiossa on kysymys?

Jokaisessa muutosprojektissa korostetaan johtajuuden merkitystä muutoksen onnistumiselle. Koulu ei ole tästä poikkeus: maailman muuttuessa myös koulun on uudistuttava, ja se edellyttää johtamista.

Koulujärjestelmät kuitenkin toimivat eri tasoilla hyvin eri tavoin. Kanadalaisen koulukehittäjän Michael Fullanin mukaan muutoksen aikaansaaminen kouluissa edellyttää valtion, alueen ja koulun pyrkimistä samoihin tavoitteisiin. Samantyyppisiä ajatuksia on esittänyt myös Sir Ken Robinson.

KuntaKesu on Suomessa kehitetty malli kuntien opetustoimen johtamiseen. Malli on suunnattu kuntatasolle, joka Suomessa vastaa valtaosassa tapauksista koulutuksen järjestämisestä. Malli on yksi tapa monitahoisen koulutusorganisaation toiminnan suunnitteluun ja johtamiseen.

Opetushallituksen laatima malli on tarkoitettu kunnissa tapahtuvan strategisen suunnittelutyön tueksi, ja se auttaa yhdistämään kunnan omat kehittämistarpeet valtakunnallisiin linjauksiin ja tavoitteisiin. KuntaKesu sopii malliksi esimerkiksi niille tahoille, joilla ei ole vielä vahvaa paikallista strategiaa tai vastaavaa asiakirjaa. Se on käytössä noin kolmasosassa Suomen kuntia.

KuntaKesun neljä keskeistä teemaa ovat oppilaiden oppiminen, henkilöstön osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen.

Kaikkia teemoja ja niiden osa-alueita tarkastellaan sekä yksilön että yhteisön kannalta.

Kunnat voivat ottaa mallin käyttöön, jos ne haluavat käyttää uutta tapaa koulutuksen strategisessa suunnittelussa. Malli voidaan ottaa käyttöön sellaisenaan tai muokata omiin tarpeisiin sopivaksi. Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma voi toimia myös paikallisen koulutuspoliittisen keskustelun tukena ja käynnistäjänä.

KuntaKesu on laaja kokonaisuus, ja tämän sivun stepeissä pyritään avaamaan, mitä se tarkoittaa opetuksen järjestämisen eri tasoilla: kunnassa, koulussa ja yksilötasolla. Eri koulutusjärjestelmissä kuntataso voi tarkoittaa muitakin koulutusta järjestäviä tahoja, joten mallista voi ottaa oppia vaikka koulutusjärjestelmä poikkeaisi suomalaisesta.

On huomattava, että KuntaKesun tyyppisen strategisen suunnitelman toteuttaminen edellyttää, että valtiolla on pitkäjänteinen suhtautuminen koulutukseen eivätkä opetettavat sisällöt tai koulutuspoliittiset linjaukset vaihtele esimerkiksi vaaleista toiseen.

Impact & scalability

Impact & Scalability

Innovativeness

Kehittämissuunnitelmat ovat koulutuksen johtamisen apuvälineitä alati muuttuvassa maailmassa. Ne tuovat valtakunnallisen ja paikallisen tason tavoitteet lähemmäs toisiaan.

Impact

Koulut ovat valmiimpia muutosten kohtaamiseen, kun koulutuksen järjestäjän ja koulun tavoitteet ovat linjassa.

Scalability

Voi olla vaikea soveltaa ympäristöissä ja organisaatioissa, joissa tiedon jakaminen ja avoimuus ei ole tapana.

Implementation steps

Kunta – KuntaKesu
KuntaKesu lähtee usein liikkeelle kunnan koulutus- tai sivistystoimenjohtajan – johtavan virkamiehen – aloitteesta. Sen laatimiseen on kuitenkin tärkeä ottaa mukaan niin poliittisia päättäjiä kuin virkamiehiäkin. Näin taataan sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin, budjetointiperusteet ja työrauha.

KuntaKesun tarkoitus on yhdistää valtionhallinnon tason normit ja tavoitteet (esimerkiksi lainsäädäntö, opetussuunnitelman perusteet, hallitusohjelman tavoitteet sekä erilaiset suositukset ja ohjeet) paikallisiin tarpeisiin ja tavoitteisiin. KuntaKesu kokoaa yhteen eri asiakirjojen keskeisimmät painopistealueet ja tavoitteet sekä tekee näkyväksi näiden keskinäisiä suhteita.

KuntaKesua ei tulisi nähdä erillisenä suunnitelmana vaan osana kunnan strategiaa. Sen on oltava linjassa muiden kunnan opetusta ohjaavien asiakirjojen, kuten opetussuunnitelman ja arviointi- ja laatuasiakirjojen, kanssa. Koulutus- ja kehittämishankkeet olisi perustettava strategialle, eikä päinvastoin. Näin ollen KuntaKesua laadittaessa yhteistyötä kannattaa tehdä myös muiden toimialojen kanssa (kuten nuoriso-, liikunta-, vapaa-aika-, kulttuuri-, sosiaali- ja terveystoimi).

Suomessa kuntien autonomia on korkea, joten kunta on luonteva perusyksikkö suunnitelman laatimiselle. Kunnan sijaan toimijana voi olla moni muukin rakenne, jonka alla on useita kouluja. Jos siis vahvaa kuntarakennetta ei ole, voi käyttää myös yhteistyöverkostoja tai muita alueellisia rakenteita.

Koulu – KouluKesu
KuntaKesussa huomioidaan valtakunnalliset kokonaisuudet, joten koulutasolla niitä ei tarvitse enää pohtia, vaan keskitytään johtamiseen rehtorin työn kehittämisen kautta. Rehtorin oma motivaatio kehittämiseen heijastuu opettajiin.

Johtamisessa tulisi sitoutua koulun pitkäjänteiseen kehittämiseen, joka pohjautuu perusteellisiin suunnitelmiin. Hyvin toteutetut ja perustellut suunnitelmat mahdollistavat myös nopeaa ja ketterää kehittämistä maailman muutoksessa pysymiseen.

Kehittäminen edellyttää kokonaisuuksien hahmottamista, aktiivista otetta, hyvän työilmapiirin luomista sekä vuorovaikuttamista ja kehittävän palautteen antoa puolin jos toisin.

Rehtorin tehtävänä on myös johtaa osaamista. Opettajan osaamisen kehittäminen ei saisi olla pelkästään sattumanvaraista vaan pohjalla pitäisi näkyä strategia, opetussuunnitelman ajatukset, erilaiset kokeilut ja kokeilukulttuuri sekä toisilta oppiminen ja motivointi.

Yksilö – OpeKesu
Yksilötason suunnittelussa ohjaavana tekijänä on KouluKesu, jota puolestaan ohjaa KuntaKesu. Näin kaikki koulutuksen järjestämisen asteet ovat linjassa keskenään ja valtakunnan tason tekijät heijastuvat myös yksilötason OpeKesuun. OpeKesun keskiössä on henkilökohtaisen kehittymisen tarve.

Opettajan osaamista kehitettäessä kullekin opettajalle laaditaan henkilökohtainen kehittymissuunnitelma. Suunnitelmassa määritellään keskeisimmät osaamisen kehittämisen kohteet sekä laaditaan aikataulu siitä, kuinka osaamisen kehittäminen käytännössä mahdollistuu. Kehittymissuunnitelman laatiminen soveltuu esimerkiksi osaksi opettajan esimiehensä kanssa käymää kehityskeskustelua.

Rehtorin tuki opettajuuden kehittämiseen on erityisen tärkeä. Rehtorin tulee olla se, joka osallistaa, kuuntelee ja tukee opettajia arjessa ja oman työn kehittämisen edistämisessä.

Spread of the innovation

loading map...