Cookie preferences

HundrED uses necessary cookies that are essential to use the service and to provide a better user experience. Read more about our cookies.
Accept cookies
search
clear

Koulujen muotoilupolku

Muotoilun menetelmät osaksi opetusta ja koulun kehittämistä

Muotoilupolku on perusmalli, jonka avulla voi soveltaa luovaa ongelmanratkaisua ja muotoilun menetelmiä opetukseen ja koulun yhteisölliseen kehittämiseen. Malli sopii niin pienempien projektien toteuttamiseen kuin osaksi isompia kehityshankkeita.

Finland 100

Overview

HundrED has selected this innovation to

Finland 100

2016

Established

-

Children

1

Countries
Updated
March 2017
Tavoitteenamme oli kehittää uudenlainen työkalu, jonka avulla koulun arkisia pulmia ja haasteita voidaan ratkaista yhteisöllisesti.

About the innovation

Mistä on kyse?

Muotoilun menetelmillä tarkoitetaan ongelmanratkaisussa käytettävää luovaa ajattelutapaa, jollaista muotoilijat käyttävät työssään. Kyse on siten luovasta ajattelusta, jonka avulla ongelmiin etsitään ratkaisuja. Muotoilun menetelmien käyttö ei rajoitu tietyntyylisiin ongelmiin, vaan niiden avulla voidaan ratkaista hyvin moninaisia haasteita.

Uudessa perusopetuksen opetussuunnitelmassa puhutaan paljon koulun kehittämisestä yhteisöllisesti, jolloin opettajien ja muun henkilökunnan tulee tehdä yhteistyötä oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Muotoilun menetelmien avulla he voivat yhdessä kehittää opetusta ja koulun oppimisympäristöä. Hankkeet voivat olla joko pieniä ja nopeasti toteutettavia tai suuria, koko lukuvuoden kestäviä prosesseja.

Kun oppilaat otetaan osaksi luovaa ongelmanratkaisua, he oppivat työelämässä tarvittavaa joustavaa asennetta ja ongelmien kohtaamista. Tällöin he oppivat puuttumaan erilaisiin ongelmiin ja muuttamaan asioita toimivampaan suuntaan. Tärkeää on ymmärtää, että kuka vain voi ratkaista ongelmat.

Koulujen muotoilupolku on työkalu, jolla koulun haasteita voidaan ratkoa yhteisöllisesti. Seitsenosainen malli kuljettaa läpi koko muotoiluprosessin, ja sitä voi soveltaa niin pitkiin lukuvuoden mittaisiin muutosprojekteihin kuin pienempiin projektimaisiin opetuskokonaisuuksiin tai koulun arjessa kohdattaviin haasteisiin. Ratkaistavat haasteet voivat koskea esimerkiksi koulupihalla pysymistä, kännyköiden käyttöä, ruuan hukkamäärää tai laajempia koulun haasteita aina kiusaamisen tunnistamisesta vaihtelevien oppimisympäristöjen käyttöön tai koulun tapahtumien suunnittelusta opettajatiimeissä työskentelyyn.

Koulujen muotoilupolku on kehitetty Helsingin kaupungin ja Helsinki Design Weekin yhteistyönä, ja sitä on käytetty Helsingin kouluissa vuodesta 2016 alkaen.

Stepit koostuvat muotoilupolun seitsemästä osasta, joissa kussakin kerrotaan mitä kunkin luovan ongelmanratkaisun vaiheessa tehdään sekä tarjotaan erilaisia vaihtoehtoja vaiheen toteuttamiseen. Lisäksi steppien mukana kuljetetaan hypoteettista kouluarjen haastetta, joihon motoilupolun avulla voi puuttua.

Impact & scalability

Impact & Scalability

Innovativeness

Palvelumuotoilun ajattelutapoja on sovellettu koulumaailmaan ennenkin, mutta tässä mallissa oppilaat pääsevät ottamaan suunnittelijan roolin.

Impact

Ongelmia saadaan ratkaistua, vaikutukset näkyvät heti ja koulun yhteisöllisyys paranee samalla.

Scalability

Mallia voi käyttää melkein minkä tahansa ongelman ratkaisemiseen, joten se on sovellettavissa erilaisiin ympäristöihin.

Media

Implementation steps

Haaste
Muotoiluprosessi lähtee käyntiin ongelman kartoittamisella. Mitä haluamme muuttaa? Mikä nykyisessä mallissa ei toimi?

Aina lähtökohdaksi ei tarvita arjessa ilmenevää ongelmaa, vaan jokin asia vain halutaan muuttaa entistä paremmaksi ja toimivammaksi.

Käytännössä kokonaisuuden hahmottaminen on helpointa, kun laaditaan yhdessä haastekartta. Haastekarttana voi toimia esimerkiksi ilmoitustaulu tai posteri.

Haasteen määrittelyssä ja haastekartan luomisessa oppilaita voi ohjeistaa toimimaan esimerkiksi seuraavilla tavoilla:


  • Kuvita tai videoi ongelma


  • Listaa epäkohdat


  • Määritä, minkä alan osaamista tarvitaan


  • Pohdi keitä asia koskee?


  • Miten ongelma on syntynyt?


  • Määritä ketkä ovat tärkeimmät käyttäjät - kenelle niin sanotusti muotoillaan?


  • Määritä: iso vai pieni haaste? Nopea vai aikaa vievä hanke?


Esimerkki:

Koulussa yhtenä haasteena tai kehittämiskohteena voisi olla esimerkiksi koulun yhteisen aulatilan epäsiisteys. Se näyttäytyy roskien jättämisenä lattialle, oppilaiden omien tavaroiden unohtamisena aulatilan pöydille ja tuoleille sekä kalusteiden töhrimisenä ja yleisenä epäjärjestyksenä.

Kehittämiskohteena olisi tällöin yhteisen aulatilan siisteyden ja viihtyvyyden parantaminen.

Haastekarttaan voitaisiin kerätä tällöin seuraavia asioita:

  • Valokuva yhteisestä aulatilasta


  • Listaus epäkohdista: sotkuisuus, likaisuus, epäjärjestys, epäviihtyisyys


  • Osaamista kaivattaisiin esimerkiksi tilojen siistinä pitämisestä, siisteyden vaikutuksesta tilan viihtyvyyteen sekä tilan käyttäjien oikeanlaisesta informoinnista ja osallistamisesta toisenlaiseen käyttäytymiseen


  • Asia koskee koko koulua, mutta etenkin tilaa käyttäviä oppilaita


  • Ongelma on syntynyt pikkuhiljaa, kun tila otettiin vapaaseen käyttöön


  • Tärkeimmät käyttäjät ovat koulun oppilaat


  • Haaste on kohtalainen ja se voi vaatia aikaa ratkaisuehdotuksista riippuen


Havainnointi
Kun haaste on tunnistettu, on aika siirtyä sen syvempään tutkimiseen.

Havainnoinnin avulla tarkennetaan muotoiluongelmaa esimerkiksi haastattelujen ja valokuvaamisen avulla. On hyvä kuunnella eri henkilöiden näkökulmia, jotta ongelman laajuus saadaan kartoitettua tarkasti.

Oppilaita voi ohjeistaa tekemään havainnointia esimerkiksi seuraavin tavoin:

  • Valokuvaa ja videoi


  • Haastattele käyttäjiä ja asiantuntijoita


  • Seuraa miten palvelua ja tilaa käytetään


  • Etsi lisää tietoa muun muassa internetistä


  • Taustoita ja vertaile miten muualla toimitaan


  • Asetu käyttäjän asemaan ja koe ongelma itse


  • Seuraa ja ”varjosta” käyttäjiä


  • Kerää tiedot kaikkien nähtäväksi


Esimerkki:

Yleisen aulatilan epäsiisteyden havainnoinnissa voitaisiin käyttää seuraavia keinoja:


  • Aulatilan tarkempi valokuvaaminen yleisesti ja yksityiskohtaisesti


  • Oppilaiden toistensa haastatteleminen tilojen käytöstä: Käytätkö yhteistä aulatilaa? Kuinka paljon? Kenen kanssa? Mihin tarkoitukseen? Onko aulatila mielestäsi viihtyisä? Miksi?


  • Koulun siistijöiden ja muiden asiantuntijoiden haastattelut tilan siisteyden vaikutuksista viihtyvyyteen ja oppimiseen.


  • Tiedon etsiminen netistä sekä muiden koulujen tilanteen ja toimintatapojen kartoittaminen vastaavanlaisen haasteen suhteen.


  • Ongelmatilanteeseen asettumishetkien pitäminen tilassa esimerkiksi niin, että yksi oppilasryhmä lavastaa yhteisestä sopimuksesta tilan sotkuiseksi ja muut oppilasryhmät vuorollaan käyvät testaamassa tilaa ja sen viihtyvyyttä erilaisiin tarkoituksiin. Havainnot ja kokemukset kerätään talteen.


  • Salapoliisiparien muodostaminen oppilaista. Parien tehtävänä on tarkkailla tilan käyttöä ja käyttäjiä sekä kirjata ylös havaintonsa.


Kaikki havainnointimenetelmistä saadut tiedot kerätään esimerkiksi koulun seinälle tai verkkoalustalle. Havainnot ja niistä kirjatut tiedot kannattaa käyttää opettajan kautta ennen esille laittoa, jotta vältytään nimeämästä yksittäisiä oppilaita ja nostamasta heitä esiin negatiivisessa valossa.

Ideointi
Ideointivaiheessa oppilaat saavat vapaasti ehdottaa erilaisia ratkaisumalleja ja kaikki ideat kirjataan ylös.

Spontaanin ideoinnin jälkeen arvioidaan ehdotettuja ratkaisumalleja. Mitkä ideoista ovat toteutettavissa? Miten hyvin ne vastaavat haastevaiheessa määriteltyihin ongelmiin?

Arviointivaiheen seurauksena ideoista valitaan se, jota lähdetään testaamaan käytännössä. Testattavia ideoita voi olla myös useita.

Käytännössä oppilaita voi ohjeistaa esittämään ratkaisuideoita seuraavasti:

  • Piirrä, monista ja jaa ideoita


  • Piirrä uusi palvelu vaihe vaiheelta sarjakuvana


  • Etsi aiheesta kuvia - miten muut ovat ongelman ratkaisseet?


  • Värit, materiaalit, äänet - miten ideat puhuttelevat aisteja?


  • Äänestäkää ideoista - pyytäkää ulkopuolista palautetta


  • Paloittele ongelma, ratkaise asia kerrallaan tiimeissä


  • Priorisoi ja ryhmittele ideoita


Esimerkki:

Kerätyissä ratkaisumalliehdotuksissa voisi olla esimerkiksi seuraavia ideoita:


  • Siisteysvahtivuorot


  • Rangaistukset nähdyistä sotkemisista


  • Video-ohjeet hyvästä käytöksestä aulatiloissa


  • Kuvakollaasi hienoista ja siisteistä aulatiloista


  • Palkinnot siisteyttä ylläpitävästä teosta, vaikkei olisi oma sotku


  • Aulatilan vapaan käytön rajoittaminen ja luokkavuorot


  • Opettajat tilavahdeiksi


  • Valvontakamerat


  • Valokuvat tilasta aina kun huomaisi sen olevan siisti sekä valokuvan ja sen ottajan nimen ripustaminen seinälle


  • Tiedote kotiin, jotta vanhemmat puhuisivat lasten kanssa asiasta myös kotona


  • Siisteys-oppitunnin pitäminen ja harjoitteleminen omassa luokassa


  • Aulatilan koristelu ja rakentaminen vieläkin viihtyisämmäksi, jotta se haluttaisiin pitää siistinä


Kokeile
Vasta testaamalla selviää, mitkä ideoista toimivat parhaiten käytännössä.

Samalla kokeileminen antaa mahdollisuuden kehittää ideoita entistä toimivampaan muotoon, jolloin niiden avulla voidaan ratkaista alkuperäinen ongelma.

Käytännössä:

  • Kerää kokemuksia - miten idea toimisi?


  • Tee hahmomalli ja kerää palautetta


  • Pyydä kritiikkiä ideoista - ja paranna niitä.


  • Tehkää prototyyppi - testatkaa oikeassa ympäristössä


  • Etsi internetistä mitä vastaavia ideoita on


  • Mallinna ja 3D-tulosta


  • Kiteytä miten idea parantaa nykytilannetta


  • Kerro, myy ja markkinoi parhaat ideat


Esimerkki:

Testattavat ideat voisivat olla esimerkiksi:


  • Oppilaiden ottamat valokuvat tilasta aina, kun huomaisi sen olevan siisti sekä valokuvan ja sen ottajan nimen ripustaminen seinälle


  • Aulatilan koristelu ja rakentaminen vieläkin viihtyisämmäksi, jotta se haluttaisiin pitää siistinä


Kokeilu voitaisiin toteuttaa esimerkiksi siten, että seuraavan kahden viikon ajan oppilaat saisivat ottaa puhelimellaan tilasta kuvan aina, kun se olisi siisti ja kuvat kerättäisiin oman luokan kansioon. Viikon päätteeksi kuvat jaettaisiin kaikille oppilaille ja nostettaisiin havainnot yhteisesti esille esimerkiksi kuulutusten tai valokuvanäyttelyn muodossa.

Aulatilan koristelu ja rakentaminen viihtyisämmäksi puolestaan tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden mallintamiselle: oppilaat voivat tehdä pahvimalleja siitä, millainen aulatila toimisi paremmin sekä viihtyisänä ympäristönä että olisi helpompi pitää siistinä.

Mikäli ideoista kumpikaan ei toimi, voidaan kokeilla muita ideoita tai keksiä vielä uusia.

Suunnitelma
Suunnitelmaan kirjataan, miten idea aiotaan käytännössä toteuttaa.

Samalla arvioidaan, paljonko muutokset tulevat maksamaan tai mitä ne konkreettisesti vaativat.

Oppilaita voi ohjeistaa seuraavasti (tässä vaiheessa myös opettajan tuki on tärkeää):


  • Määrittele miten idea toteutetaan


  • Mallinna, mitoita ja tee piirustukset


  • Määritä materiaalit, rakenne ja värit


  • Hahmota mittakavaa, kokonaisuus, toimintamallit ja pelisäännöt


  • Informoi, miten suunnitelma toimii - kuvaa palvelupolku


  • Arvioi, mitä suunnittelun toteutus voisi maksaa


Esimerkki:

Mikäli molemmat ideat toimisivat, tehtäisiin suunnitelma niiden toteuttamiseksi. Yhteisen aulatilan viihtyvyyden parantamisessa voitaisiin yhdessä koko koulun henkilökunnan kanssa pohtia esimerkiksi seuraavia asioita:


  • Tarvitaanko aulatilan sisustukseen ja varustamiseen rahallista resurssia? Kuinka paljon? Voidaanko ratkaisut toteuttaa ilman rahallista resurssia?


  • Mitä hankintoja yhteisen aulatilan viihtyvyyden lisääminen vaatii?


  • Voidaanko oppilaiden kanssa esimerkiksi yhdistää tilan varustaminen oppiainesisöltöihin, kuten kuvataiteeseen, käsityöhön tai matematiikkaan ja luonnontieteisiin? Entä voitaisiinko varustelussa hyödyntää kierrätystä?


  • Oppilailta kannattaisi kysyä ideoita tilan viihtyvyyden parantamiseksi, jolloin heidän oma osallistuminen voisi vaikuttaaa tilasuhteeseen ja sitä kautta omaan käytökseen tilassa ja sen siistinä pitämisessä.


  • Tilaan voisi esimerkiksi tuoda jotakin henkilökohtaista osaamisesta esimerkiksi harrastuksestaan tai kiinnostuksen kohteistaan


Suunnitelmassa olisi hyvä käydä ilmi myös yhteisen aulatilan käytön säännöt. Jos yhteinen siisteydenpito ei onnistu, jaetaanko siivousvuorot oppilaiden kesken? Kokeillaanko toisia aiemmin suunniteltuja ideoita?

Toteutus
Toteutusvaiheessa suunnitelmaan kirjatut asiat viedään konkreettisesti käytäntöön.

Tässä vaiheessa ideaa voidaan edelleen kehittää, mikäli se sitä vaatii.

Käytännössä:

  • Tehdäänkö itse, vai kenen kanssa ja miten suunnitelma toteutuu?


  • Etsi tuottaja, sponsori tai yhteistyökumppani


  • Valvo toteutuksen laatua sen eri vaiheissa


  • Aikatauluta ja hinnoittele, mitä toteutus maksaa


  • Valmenna ihmiset ymmärtämään muutoksen tulokset


Onnistunut muutostyön ohjaus on osa muotoilua.

Esimerkki:

Yhteisen aulatilan viihtyvyyden lisäämisen toteutusvaiheessa voitaisiin jakaa vastuualueet ja toteuttamisvuorot koko koulun kesken. Lisäksi totetuksen vaiheet tulisi aikatauluttaa. Jotta omistajuus tilan siisteydestä siirtyisi oppilaille, kannattaisi heidät osallistaa mahdollisimman voimakkaasti toteutukseen alusta loppuun asti.

Aulan käytön yhdistäminen varsinaiseksi oppimisympäristöksi tai sen varustamiseen tarvittavien toimien yhdistäminen oppisisältöihin kuuluisi opettajien suunnitelma- ja toteutustyöhön.

Arviointi
Kun muotoiluprojekti on toteutettu, on aika arvioida yhdessä, kuinka hyvin projektissa onnistuttiin.

Onko alkuperäinen ongelma pystytty ratkaisemaan? Millaisia uusia ratkaisukäytäntöjä on onnistuttu luomaan? Miten alkuperäinen lähtötilanne eroaa nykyisestä? Kuinka hyvin uudet toimintamallit on otettu käyttöön? Myös epäonnistumisten analysointi on tärkeää, jotta jatkossa voidaan toimia toisin ja välttää tulevat epäonnistumiset.

Käytännössä:

  • Vertaa lähtötilannetta ja lopputulemaa


  • Miten yhteistyö sujui - keskustele!


  • Kerää talteen luomasi aineisto, dokumentoi!


  • Mitatkaa saavutuksia


  • Järjestäkää näyttely ja kerätkää sen yhteydessä palautetta


  • Julkaiskaa saavutuksenne ja muotoilutyön tulokset lehtenä tai verkkojulkaisuna


  • Tehkää YouTube-video


Esimerkki:

Kun yhteisen aulatilan viihtyvyyttä on parannettu sekä valokuvausprojektia toteutettu jonkin aikaa, voidaan koko koulun kesken pysähtyä arvioimaan tuloksia.

Kokemukset uudesta tilasta voitaisiin kerätä esimerkiksi jälleen haastattelemalla tai täyttämällä kyselylomake. Tilasta voitaisiin ottaa ennen- ja jälkeen kuvat sekä vertailla siisteyskokemuksia aiempiin.

Mikäli toteutus on onnistunut ja sitä päätetään jatkaa, voidaan yhteisestä matkasta koota esimerkiksi koulun sisäinen julkaisu ja jakaa se myös vanhempien kanssa.

Spread of the innovation

loading map...