Cookie preferences

HundrED uses cookies to enhance user experiences, to personalise content, and analyse our web traffic. By clicking "Accept all" you agree to the use of all cookies, including marketing cookies that may help us deliver personalised marketing content to users. By selecting "Accept necessary" only essential cookies, such as those needed for basic functionality and internal analytics, will be enabled.
For more details, please review our Cookie Policy.
Accept all
Accept necessary
search
clear

Huomisen koulua rakentamassa

Kaikki elämän osa-alueet huomioiva koulusuunnittelun malli

Eri alojen ammattilaisten yhteistyöllä ja huolellisella suunnittelulla voidaan luoda koulu, joka tuo kaikki lapsille ja nuorille olennaiset palvelut saman katon alle. Kun eri ryhmien tarpeet tulevat huomioiduksi piirtopöydältä kalustehankintoihin, koulu voi olla koko aluetta hyödyttävä monipalvelukeskus.

Finland 100

Overview

HundrED has selected this innovation to

Finland 100

2016

Established

-

Children

1

Countries
Target group
All
Updated
March 2017
Nummikeskuksen elämänkaarinen toimintamalli tekee siitä kaikkien alueen asukkaiden keskuksen ja edistää kaikenikäisten ihmisten aktiivista elämää.

About the innovation

Mistä on kyse?

Koulu ei ole irrallinen saareke muusta yhteiskunnasta. Elämänkaarisessa ajattelumallissa lasten ja nuorten kasvu ja kasvatus nähdään vauvasta teini-ikään kestävänä vuosien jatkumona, joka parhaimmillaan tapahtuu samojen aikuisten läsnä ollessa. Se siis tarjoaa oivallisen lähtökohdan myös rakentamisen suunnitteluun: kaikki lapsen ja nuoren kasvun kannalta oleelliset palvelut voi tuoda saman katon alle.

Elämänkaarinen ajattelumalli tuo useat eri tahot mukaan rakennuksen suunnitteluun. Näin eri ryhmien tarpeet huomioimisen kokonaisvaltaisesti aina piirtopöydältä kalustehankintoihin.

Esimerkiksi kouluhenkilöstön mukana oleminen alusta alkaen mahdollistaa pedagogisten ratkaisujen huomioon ottamisen jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Kun projektin alusta lähtien on selvää, että mukana päätöksenteossa on suuri joukko ihmisiä, rakennushankkeen eri osapuolten ja käyttäjien vuorovaikutus on tiivistä.

Elämänkaarinen palvelumalli myös painottaa valinnoissa ja hankinnoissa pitkää elinkaarta. Tällöin valinnat ohjautuvat kestävään ja ympäristöystävälliseen suuntaan.

Innovaation toinen erityinen piirre on kilpailullinen neuvottelumenettely, joka tarkoittaa kilpailutuksen toteuttamista yhdessä potentiaalisten palveluntuottajien kanssa. Kilpailutuksen pohjana on käyttäjien laatima toiminnallinen suunnitelma, joka avaa rakennuksen käyttötarkoituksia monipuolisesti.

Läpi kilpailutusprosessin käydään avointa dialogia, jonka kautta sekä tilaaja että mahdolliset palveluntuottajat rakentavat luottamusta toisiinsa ja oppivat lisää rakennuksen tavoitteista.

Hämeenlinnan kaupungissa elämänkaarista ajattelumallia on noudatettu lasten ja nuorten palveluissa vuodesta 2009 alkaen. Hämeenlinnassa on muun muassa yhdistetty päiväkoteja ja kouluja samaan rakennukseen, tuotu nuorisotyöntekijät kouluihin ja rakennettu neuvoloita päiväkotien yhteyteen.

Stepit kokoavat yhteen elämänkaarisen suunnittelun viisi eri vaihetta: ennakkovaihe, yhteinen visio ja strategia, toteutus, perehdyttäminen ja palaute sekä toiminta ja käyttö. Steppejä seuraamalla koulurakentaminen toteutuu uudella, toiminnallisella ja keskustelevalla mallilla.

Impact & scalability

Impact & Scalability

Innovativeness

Innovaation ydin on elämänkaarinen ajattelumalli, joka huomioi lapsen ja nuoren koko kehityksen vauvasta aikuisuuteen.

Impact

Mallin avulla voidaan suunnitella paremmin palvelevia ja pitkäikäisempiä kouluja, jotka huomioivat lasten elämän eri osa-alueet.

Scalability

Malli on hyvin sovellettavissa eri alueiden palvelujärjestelyihin, mutta vaatii merkittävät resurssit.

Implementation steps

Ennakkovaihe
Ennakkovaiheen aikana tilaaja kartoittaa alueen palvelutarpeita sekä käynnistää toiminnallisen suunnitelman. Tilaajalla tarkoitetaan tässä tapauksessa koulun rakennuttajaa, esimerkiksi kuntaa tai säätiötä.

Palvelutarpeiden kartoittamiseksi tilaaja voi tehdä yhteistyötä esimerkiksi perusopetuksen, neuvolatoiminnan, kouluterveydenhuollon, oppilashuollon, nuorisopalvelujen, liikuntapalvelujen, kirjaston, maankäytön suunnittelun, liikennesuunnittelun, varhaiskasvatuksen, vanhuspalvelujen tai kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

Hämeenlinnan Nummen palvelutarpeiden kartoituksessa selvisi, että alueelle kaivattiin alakoulun lisäksi esiopetusta ja yläkoulua, neuvolaa, kirjastoa, erilaisia kolmannen sektorin toimijoita sekä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluja.

Ennakkovaiheen aikana tilaaja käynnistää toiminnallisen suunnitelman. Suunnitelman avulla ilmenee kuinka rakennus toimii, kuinka tiloja käytetään, millaisista käyttäjämääristä on kyse sekä mitä toimijoita rakennuksessa toimii.

Toiminnallisen suunnitelman tekeminen edellyttää tiivistä yhteistyötä ja vuoropuhelua eri toimijoiden kesken. Nummikeskuksen toiminnallisen suunnitelman luonnissa mukana oli joukko opettajia, kouluterveydenhoitaja, nuorisotyöntekijä, kirjaston ja ikäihmisten palvelujen työntekijöitä sekä oppilaita.

Kuinka teet toiminnallisen suunnitelman?

√ Lähtökohtana on rakennuksen tuleva toiminta. Kun suunnitellaan koulua, keskeisessä roolissa ovat tulevan koulun henkilökunta ja osaavien tahojen pedagogiset asiantuntijat.

√ Varmista, että koulun koko henkilökunnalla on valmiudet suunnitella tulevaisuuden oppimisen aktiviteetteja ja oppimiskertomuksia. Henkilökunnan oppimiskertomukset toimivat jatkossa tilasuunnittelun apuna ja auttavat pedagogisesti kestävän toiminnallisen suunnitelman luomisessa.

√ Ota henkilökunta mukaan suunnitteluun niin varhaisessa vaiheessa kuin mahdollista. Pidä heidät mukana suunnitteluprosessin edetessä.

√ Pidä verkoston kaikki osapuolet ajan tasalla. Panosta tiedonkulkuun ja vuorovaikutukseen – sitä ei koskaan ole liikaa.

√ Luo puitteet tiedonkululle ja keskustelulle. Konkreettisia tapoja ovat vaikkapa yhteinen projektihuone ja tuotannonohjausjärjestelmä, kuten Nummen palvelukeskuksessa käytetty Last Planner.

√ Jätä tilaa ideoinnille. Ole valmis oppimaan verkoston muilta toimijoilta.

√ Ota huomioon, että tarpeet muuttuvat ajan mittaan.

Huomisen koulua rakentamassa dokumentti avaa prosessin vaihe vaiheelta.

Yhteisen vision ja strategian luominen
Projektin toisessa vaiheessa tilaaja kokoaa eri toimijoista koostuvan ryhmän.

Ryhmä pohtii erilaisia toimintamalleja joissa tilojen käyttöaste, monikäyttöisyys ja investointikustannukset olisivat mahdollisimman tehokkaat ja tuottavat ilman että sisällölliset tavoitteet kärsivät. Lisäksi ryhmän kanssa tarkennetaan ennakkovaiheessa hahmoteltua toiminnallista suunnitelmaa.

Jo tässä vaiheessa on hyvä kiinnittää huomiota tulevaisuuden tarpeisiin. Esimerkiksi Nummikeskuksen suunnittelussa kiinnitettiin huomiota uudistuvan opetussuunnitelman tavoitteisiin, SOTE-ratkaisuihin ja ennen kaikkea asiakaslähtöisyyteen.

Mitä tietoja tulee olla ennen hankkeen aloitusta?

√ Toiminnallinen suunnitelma ja oppimiskertomukset.

√ Laajuustavoitteet eli kuinka suuri rakennus tarvitaan ja millaiset tilat (myös vähimmäis kokonaisala)

√ Kaavoituksen tilanne (voimassa oleva kaava, kerroslukumäärät, mahdollisen kaavamuutoksen aikataulu, kaavan asettamat reunaehdot, rakennustapaohjeet jne).

√ Rakennusvalvonnan (ja mahdolliset museoviraston) kannanotot.

√ Pelastusviranomaisten kannanotot (ainakin väestönsuojien mitoitusperusteet).

√ Tavoitetasot rakentamisessa: puhtaus- ja sisäilmaluokat, päästöluokat jne.

√ Lähtökartat (pohjakartta, kaavakartta, kasvillisuuskartta, korkokartta riittävän tiheällä korko-gridillä dwg-muodossa ja mahdollisesti maastomallina).

√ Jos kyseessä korjauskohde, nykytilanteen inventointikuvat dwg-muodossa ja mahdollisesti inventointimallin.

√ Selkeästi määritelty tuotettava tarjousmateriaali sekä toteutusvaiheen suunnittelusisältö suunnittelualoittain.

Toteutus
Tässä vaiheessa tapahtuvat muun muassa kilpailutusprosessi eli kilpailullinen neuvottelumenettely, urakoitsijavalinta sekä sopimusneuvottelut.

Myös käyttäjän toiminnalliset vaatimukset, rakentamisen ja talotekniikka sekä kiinteistön ylläpidon näkökulmat integroidaan toiminnalliseksi ja elinkaaritehokkaaksi kokonaisuudeksi.

Hankkeen suunnittelu ja toteutus ovat palveluntuottajan eli rakentajan vastuulla. Tilaaja tekee jatkuvasti yhteistyötä toiminnallisen suunnitelman toteuttamisen eri vaiheita koordinoivan ohjausryhmän ja suunnittelukokouksiin osallistuvien käyttäjien edustajien kanssa.

Mitä tulee huomioida neuvottelumenettelynä tehdyssä kilpailutuksessa?

√ Aikatauluta kilpailutusprosessi ja toteutusprosessi riittävän väljästi.

√ Anna tarjoajille tarpeeksi tietoa: järjestä esittelytilaisuuksia, panosta taustamateriaaliin.

√ Anna palautetta tarjousten sisällöstä.

√ Kerro toiminnallisessa suunnitelmassa tavoitteesi ja tahtotilasi, mutta jätä tarjoajille tilaa hyödyntää osaamistaan. Älä sido tarjousten sisältöä tai muotoa liian tarkkaan.

√ Jätä liikkumatilaa: kehitä toiminnallista suunnitelmaa tarjouksissa esiin tulleiden hyvien ideoiden perusteella.

√ Hyödynnä asiantuntijoita: kilpailutuksessa voi käyttää konsulttien osaamista.

√ Luo luottamuksellinen ilmapiiri ja osoita luottamuksellisuutta vastaanottaessasi luottamuksellisia tietoja.

√ Suunnittele perustavoitetasot etukäteen (esim. energiatehokkuusvaatimukset, käyttöasteet, puhtaustasot, käytettävyysvaatimukset) ja käy näistä keskusteluja kilpailullisen neuvottelumenettelyn aikana.

Nummen palvelukseskuksessa

Nummen palvelukeskuksessa palveluntuottaja laati tilaajien toiminnallisen suunnitelman mukaan ehdotukset hankkeen toteuttamiseksi. Se käsitteli näitä suunnitelmaehdotuksia ja hankkeen palvelu- ja sopimussisältöjä koskevia ehdotuksia yhdessä tilaajien kanssa ja kehitti ehdotuksia edelleen tilaajien antaman palautteen pohjalta.

Prosessin toiseen vaiheeseen osallistuivat myös pääsuunnittelija ja arkkitehti, jotka vastasivat neuvottelumenettelyvaiheen suunnittelusta ja hankintakonsultti, jonka tehtävänä oli hankintaprosessin vetäminen, juridinen, tekninen ja taloudellinen neuvonanto sekä hankinta-asiakirjojen laatiminen.

Perehdyttäminen ja palaute
Tässä vaiheessa tilaajat toimivat keskeisinä tukihenkilöinä. He järjestävät rakentamisen aikaisen perehdyttämisen sekä vastaavat rakennuksen toiminnan sisällöllisestä kehittämisestä.

Nummikeskuksessa tilaajien tavoitteena oli, että rakennus toimi kokonaisuutena ja tilaajat toimivatkin yhteistyössä eri toimintojen yhteensovittamista koordinoivan ohjausryhmän kanssa.

Palveluntuottaja puolestaan vastasi käyttäjien perehdyttämisestä kiinteistöön teknisesti: sen tarjoamiin toiminnallisiin kokonaisuuksiin ja ominaisuuksiin. Suunnittelijat toimivat tässä apuna ja keräsivät palautetta.

Toiminta ja käyttöönotto
Palveluntuottaja vastaa myös elinkaarikohteen teknisestä hallinnoinnista: rakennuksen, kiinteistötekniikan ja ulkoalueiden hoidosta, huollosta sekä kunnossapidosta, ylläpidosta ja korjauksista seuraavan kahdenkymmenen vuoden ajan.

Tänä aikana käyttäjälle taataan hyvin toimiva, turvallinen ja terveellinen ympäristö. Toimintaa kehitetään yhteistyössä käyttäjän ja tilaajan kanssa yhteisillä päätöksillä, joilla pyritään tehostamaan kiinteistön käyttöä ja luomaan uusia mahdollisuuksia. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat lisäksi siivouksesta, jätehuollosta sekä kulunhallinta- ja turvallisuusjärjestelmistä huolehtiminen.

Tilaajien vastuulla on talon toiminnan ja käytön yksityiskohtainen suunnittelu sekä eri käyttäjäryhmien sitouttaminen. Rooli on strateginen: tavoitteena on ohjata toimintaa toiminnallisen suunnitelman periaatteiden mukaisesti.

Nummikeskuksessa kiinteistöä ja sen käyttäjiä palvelee oma kiinteistömanageri sekä huoltomies. Erilaisissa palvelupyyntö- ja yhteydenpitotilanteissa käyttäjiä palvelee HelpDesk tai valvomo, joka on tavoitettavissa vuorokauden ympäri puhelimitse ja sähköpostitse. Tilojen käyttäjät ja tilaaja voivat seurata kohteen tapahtumia ja esimerkiksi energian ja vedenkulutusta palveluntuottajan Customer info -raportointiportaalista käyttäjätunnusten avulla. Lisäksi sovittuja tiedotuksia ja muuta tietoa voidaan ohjata nähtäväksi koulun ja yhteistilojen infonäytöille.

Onnistumisen avaimet

√ Kattava ja riittävän analyyttinen lähtötilanteen kartoitus sekä toimijoiden tarpeiden selvitys.

√ Riittävä tiedonanto tilaajilta palveluntuottajille ja suunnittelijoille.

√ Yhteistyö, kommunikointi ja järkevä aikataulutus, jotta suunnittelu voidaan tehdä laadukkaasti.

√ Avoimuus ja luottamus eri osapuolten kesken. Yhteisen näkemyksen muodostuminen tilaajan ja palvelutuottajan välillä.

√ Tulevien käyttäjien ja muiden sidosryhmien aktiivinen osallistaminen ja perehdyttäminen tulevan kiinteistön ominaisuuksiin ja käyttömahdollisuuksiin ennakkoon yhteistyössä tilaajan kanssa.

√ Muutosten hallinta tiloihin ja toimintaympäristöön liittyvien vaatimusten täsmentyessä suunnittelun edetessä.

√ Käyttäjien odotuksiin vastaaminen ja luottamuksen saavuttaminen.

√ Tilojen käyttäjien kunnollinen perehdytys kohteen valmistuttua, jotta niistä voidaan ottaa kaikki hyöty irti.

√ Kiinteistön kunnon säilyttäminen, sopimuksen mukainen tilojen käyttö ja käyttöaste sekä avoin keskusteluyhteys palveluntuottajan ja tilaajan välillä.

Spread of the innovation

loading map...