Cookie preferences

HundrED uses necessary cookies that are essential to use the service and to provide a better user experience. Read more about our cookies.
Accept cookies
search
clear

Teatterilähtöiset menetelmät opetuksessa

Eläytyminen ja kokemuksellinen oppiminen osaksi opetusta

Innovaatiossa avataan kolme erilaista tapaa opettajalle tuoda teatterilähtöisiä menetelmiä ja draamakasvatusta osaksi opetustyötä ja lapsen koulunkäyntiä. Innovaatio on toteutettu koko kaupungin laajuisesti, mutta esitellyistä tavoista voi hyödyntää myös yksittäisiä kokonaisuuksia.

Finland 100

Overview

HundrED has selected this innovation to

Finland 100

2016

Established

-

Children

1

Countries
Updated
March 2017
Yhdessä toimimista voi oppia vain yhdessä toimien.

About the innovation

Mistä on kyse?

Riippumatta siitä, mihin ihmiset päätyvät työelämässä, he ovat tekemisissä muiden ihmisten kanssa. Työn suorittamiseen vaadittavien mekaanisten ja ajattelullisten taitojen rinnalla yhtä tarpeellisia ovatkin vuorovaikutustaidot. Kyky asettua toisen ihmisen asemaan on tärkeää työelämän lisäksi myös muissa ihmissuhteissa, joita luomme läpi elämän lapsesta aikuisuuteen asti.

Hyviin vuorovaikutustaitoihin kuuluvat kyky kohdata toinen ihminen, kuunnella ja tulla itse kuulluksi sekä taito toimia ryhmän jäsenenä. Näiden taitojen opettelemiseen kuuluu tiiviisti empatian, moninäkökulmaisuuden sekä luovan ongelmanratkaisutaitojen harjoittaminen.

Draamatyöpajat opettavat näitä taitoja toiminnallisesti ja kokemuksellisesti. Valittujen menetelmien avulla oppilas eläytyy erilaisiin kuvitteellisiin tilanteisiin ja toimii erilaisissa tilanteissa roolihahmonsa näkökulmasta. Oppilaan täytyykin ottaa huomioon roolinsa tavoitteet ja tarpeet sekä pohtia tilannetta myös muiden toimijoiden kannalta. Usein eläytymiskokemus oman kehon ja mielen avulla jättää opitusta voimakkaan jäljen.

Draamatyöskentelylle luonteenomaista on “vakava leikillisyys”. Draamamenetelmät avaavat prosessin luovan ajattelun kehittymiseen ja uusien merkitysten löytämiseen. Draamaa tehdessä opitaan itseilmaisua, vuorovaikutustaitoja, empatiaa, heittäytymistä ja yhteistyötaitoja.

Draaman avulla voidaan tarkastella minkä tahansa oppiaineen sisältöjä syvällisemmin sekä paneutua etenkin asioiden syihin, seurauksiin ja monien eri näkökulmien havaitsemiseen ja niiden ymmärtämiseen. Roolissa on turvallista kokeilla erilaisia toimintatapoja ja ajatella käsiteltäviä asioita uusista näkökulmista. Samalla ymmärrys itsestä ja ympäröivästä maailmasta lisääntyy.

Tämän innovaation stepit antavat opettajalle välineitä ja ideoita, joiden avulla opettaja pääsee käsiksi draaman luonteeseen ja voi lisätä draamakasvatusta oppilaille. Lisäksi steppien esimerkeissä esitellään seuraavat kokonaisuudet:

  • Draamaopetusjaksot oppilaille. Jaksoilla opettaja havainnoi, omaksuu ja oppii draaman luonteesta sekä sen käyttöön vaadittavista taidoista ja elementeistä.

  • Opettajien kouluttaminen draamamenetelmien käyttöönottoon ja käyttöön. Opettajat saavat työkaluja suoraan opetukseen sekä omakohtaisen kokemuksen draamamenetelmistä.

  • Kaupunginteatterin esityksiin liittyvät työmuodot. Näihin kuuluvat esimerkiksi työpajojen pitäminen, opettajamateriaalien tuottaminen ja taiteilijatapaamisten organisointi.


Lahden kaupungissa, jossa innovaatio on kehitetty, kaikilla peruskoululaisilla on mahdollisuus osallistua draamakasvatukseen. Kaupungin draamakasvattajan palvelut ovat koulujen käytettävissä joko kaupunginteatterin esityksiin liittyen tai kouluilla toteuttavissa draamaopetusjaksoissa. Lisäksi draamakasvattaja perehdyttää opettajia draamatyötapojen käyttöön muun muassa koulukohtaisissa ja alueellisissa koulutusiltapäivissä.

Impact & scalability

Impact & Scalability

Innovativeness

Draamassa syvä oppiminen tapahtuu yhteisen kokemuksen kautta vuorovaikutuksessa toisten kanssa.

Impact

Oppilaat löytävät itsestään uutta rohkeutta ja uusia tunteita hyvän yhteishengen ja vuorovaikutuksen ilmapiirissä.

Scalability

Innovaation osat ovat sovellettavissa missä vain. Keskeistä on kuitenkin perehtyneisyys draamakasvatukseen tai sen tunteva yhteistyötaho.

Media

Implementation steps

Draamakasvatuksen kulmakivet
Draama sopii erinomaisesti ryhmädynamiikan vahvistamiseen, myönteisen tunneilmaston rakentamiseen, vuorovaikutustaitojen ja tunnetaitojen harjoitteluun sekä ajattelun taitojen ja itsesäätelyn harjoitteluun.

Alla on lueteltuna draamatyöskentelyn kulmakivet. Kulmakivet ovat asioita, joihin draamaa käyttävän aikuisen – opettajan tai ohjaajan – on erityisesti kiinnitettävä huomiota. Draama voi toteutua oikein ja rakentavasti vain, jos kulmakivet ovat kohdillaan.

Turvallisuus

Työskentelyn aluksi tehdään draamasopimus, jossa sanallistetaan se, mitä ollaan harjoittelemassa ja miten draamatunneilla toimitaan.

Draamasopimuksessa sovitaan yhteisten sääntöjen noudattamisen lisäksi siitä, että roolissa emme ole itsejämme, vaan roolihenkilön tekemät ratkaisut ja mielipiteet ovat roolihenkilön, eivät omiamme. Mitään ei ole pakko tehdä ja jos jokin tuntuu pahalta, voi jättäytyä sivuun.

Esimerkiksi:

“Tänään harjoittelemme yhdessä toimimisen taitoja, erityisesti kuuntelemista ja toisen ehdotukseen tarttumista. Harjoitukset ovat sellaisia, että ne onnistuvat kaikilta. Kaikki osaavat. Minä autan sinua onnistumaan. Sinun tehtävänäsi on huolehtia sinusta itsestäsi eli siitä, että toimit ohjeiden mukaan.

Näemme tänään erilaisia tapoja ratkaista sama asia. Ne ovat kaikki yhtä oikein. Siksi sinun ei tarvitse kommentoida toisten ratkaisuja ellet erityisesti halua kehua tai kannustaa jotakuta. Eli tehtävänäsi on huolehtia omalta osaltasi siitä, että kaikilla on turvallista toimia ja kaikki pääsevät mukaan toimintaan.”

Turvallisuutta tuo myös työskentelyn samanaikaisuus: toimitaan pareittain tai pienryhmissä ilman yleisöä.

Jatkuvuus

Vähemmän on enemmän. Aloita helpoilla vuorovaikutusharjoituksilla ja -leikeillä. Pidä huoli, että draamasopimuksen asiat toteutuvat. Jos eivät, keskeytä toiminta ja palauta sopimus mieleen.

Huomaa onnistumiset. Tuttu harjoitus vapauttaa harjaannuttamaan taitoja leikin sääntöjen sijaan. Muista toiston voima ja huomaa taitojen edistyminen harjoituskertojen myötä.

Systemaattisuus

Pidä draamaharjoitukset säännöllisesti mukana koulutyössä. Pienikin onnistunut, säännöllisesti toistuva hetki kehittää ryhmän toimintaa.Pysy perusharjoituksissa, kunnes ryhmän on turvallista siirtyä haastavampiin harjoituksiin.

Draamakasvatuksen ohjaaminen
Joillakin opettajilla on tarpeeksi tietotaitoa harjoitusten toteuttamiseen luokassa itsenäisesti, mutta myös koulutettuja draamakasvattajia voi kutsua luokan avuksi.Opettajan/ohjaajan roolit:

Esimerkkinä toimiminen innostuksen ja epäonnistumisten kanssa.
Draamatyöskentelyn ohjaajan oma kiinnostus, innostus ja esimerkki on suuri voimavara koko ryhmän työskentelylle. Ohjaajan esimerkki myös virheiden tekemisestä luo turvallisuutta –aikuinenkin voi epäonnistua, se ei haittaa.

Herkkyys vaihtuvalle ja ennakkoon suunnittelemattomalle tilanteelle.
Työskentelyn prosessinomaisuudesta johtuen hyväkään suunnitelma ei aina toteudu, vaan ryhmän tarpeet ja kiinnostuksen kohteet saattavat ohjata painopisteen muualle kuin ohjaaja oli ajatellut. Ohjaajalta tarvitaan siis herkkyyttä aistia ryhmää ja kykyä sietää epävarmuutta.

Roolien monimuotoisuus.
Opettaja voi toimia työskentelyn ohjaajana joko ohjeistaen tai tasavertaisena mukana toimien. Varo arvottamasta työskentelyä. Huomaa kaikkien onnistumiset. Draamatyöskentelyn edetessä voidaan käyttää esimerkiksi opettaja roolissa-työtapaa. Tässä opettaja toimii roolissa, josta käsin hän voi esimerkiksi johdatella aiheeseen, luoda uusia näkökulmia tai ristiriitoja fiktiiviseen tilanteeseen, jossa kulloinkin toimitaan.

Lahden esimerkki:

Draamatyöskentelylle on luonteenomaista kokonaisvaltaisuus, kokemuksellisuus ja prosessimaisuus. Siksi työskentelyn ohjaajalla on tarpeen olla kokemusta työtavasta myös osallistujan näkökulmasta ennen käyttöönottoa opetuksessa. Draamakasvattajan palvelut ovat tässä avuksi.

Luokassa toteuttava noin kuuden tunnin mittainen draamaopetusjakso suunnitellaan opettajan ja ryhmän toiveiden ja tarpeiden pohjalta. Opettaja osallistuu ryhmänsä toimintaan jakson ajan. Näin hän saa oman kokemuksen draamatyöskentelystä sekä voi havainnoida omaa ryhmäänsä ilman vetovastuuta. Lisäksi opettajan tasavertainen osallistuminen toimintaan on myös hauskaa.

Opettaja saa draamaopetusjakson harjoitukset omaksi harjoituspankikseen ja tavoitteena on, että hän jatkaa työskentelyä luokkansa kanssa yhdessä draamakasvattajan kanssa tehtävän suunnitelman avulla.

Draamatyöskentely käytännössä
Draamatyöskentelyssä edetään usein vaiheesta toiseen liukuen ja pikkuhiljaa, jotta mieli ja keho ovat vastaanottavaisia uudelle ja sekä virittyneet työstettävään aiheeseen.Työskentelyn rakenne

Työskentelyn rakenne draamatunnille voi lyhykäisyydessään olla esimerkiksi seuraavanlainen:


  • Virittäytyminen: Alkupiiri. Mitä harjoitellaan? Miten?


  • Lämmittelyharjoitukset. Lämmittelyt keskittyvät usein fyysiseen toimintaan ja jollakin tavalla kontaktin ottamiseen toisiin.


  • Työskentelyvaihe. Päätä työskentely tai meneillään oleva harjoite silloin, kun se sujuu hyvin.


  • Reflektio: Loppupiiri. Mitä opit itsestäsi? Mitä opit ryhmästämme? Miten harjoiteltavat taidot kehittyivät? Reflektointia ja mielipiteen ilmaisua kannattaa toteuttaa myös toiminnallisesti. Voit käyttää esimerkiksi seuraavia harjoitteita:


Mielipidejana: Merkitään tilaan janan päät “Täysin samaa mieltä” ja “ Täysin eri mieltä”. Opettaja sanoo väittämiä, joihin mielipide kerrotaan asettumalla janalla siihen kohtaan, joka kuvaa omaa mielipidettä.

Hetken merkitseminen: Opettaja kertaa oppilaitten kanssa draamatunnin aikana tehdyt asiat ja pyytää sen jälkeen oppilaita valitsemaan yhden hetken tunnista, joka on jostain syystä jäänyt oppilaan mieleen, joko hetkenä, jolloin oivalsi tai oppi jotakin, jäi miettimään enemmän jotakin asiaa tai jossa esimerkiksi onnistui omasta mielestään hyvin tai piti tekemästään. Valinnan jälkeen oppilaat asettuvat siihen kohtaan tilassa, missä tämä hetki tapahtui ja siihen asentoon, missä hetki tapahtui. Valintoja voidaan myös perustella vapaaehtoisesti.

Draamamenetelmät oppiaineiden opetuksessa

Kun draama on tullut työtapana tutuksi, se soveltuu hyvin myös eri oppiaineisiin, kuten kirjallisuuden opetukseen ja historiaan.

Esimerkiksi Antiikin Kreikka- jakson koonnissa voidaan käyttää draamaa tutkien naamioteatteria ja valmistaen omat naamiot, joita käytetään erilaisissa fyysistä ilmaisua vaativissa harjoitteissa.

Lisäksi voidaan rakentaa prosessidraama esimerkiksi Minotaurus-tarinan pohjalta. Prosessidraamassa oppilaat vievät roolissa tarinaa eteenpäin erilaisissa ennaltarakennetuissa tilanteissa. Prosessidraama työtapana tarjoaa mahdollisuuksia reflektoida eri tilanteissa koettuja ajatuksia ja tehtyjä ratkaisuja sekä syventää käsiteltävää aihetta fiktiivisessä maailmassa toimivien hahmojen kautta.

Yhteistyö teatterin kanssa
Teatteri toimii oppimisympäristönä monella tavalla.

Työpaikkana se esittelee eri ammattien kirjon, ja esityksen valmistuminen on esimerkki projektityöskentelystä ja moniammatillisesta yhteistyöstä. Toisaalta teatteri tarjoaa monitaiteisen, ainutkertaisen ja vuorovaikutuksellisen taidekokemuksen.

Voit hyödyntää teatteria oppimisympäristönä esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

Kurkistus kulisseihin

Kurkistamalla teatterin kulisseihin ja tutustumalla teatterissa työskenteleviin eri ammattien edustajiin oppilaat saavat käsityksen teatterissa toimivasta työyhteisöstä ja teatterista työpaikkana.

Kuinka monta eri ammatin edustajaa tapaatte? Kuinka monta eri ammatin edustajaa esityksen valmistamiseen liittyy?

Ota yhteyttä teatteriin ja sovi talokierroksesta ryhmällesi.

Näytelmän teemat

Tutustu etukäteen ohjelmistossa olevan näytelmän teemoihin. Löydät materiaalia ja tietoa näytelmän teemoista esimerkiksi teatterin verkkosivuilta, näytelmän käsiohjelmasta tai mahdolliselta teatterin yleisötyöntekijältä.

Linkitä teeman aiheet ja käsiteltävät asiat osaksi opetustasi. Teatteriesitys voi tällöin toimia esimerkiksi teemaan virittäjänä tai jakson päättäjänä.

Teatterikasvatus teatterivierailun tukena

  • Tutustukaa ennen esitystä yhdessä oppilaiden kanssa näytelmän teemoihin, hahmoihin ja visuaaliseen maailmaan. Näistä löytyy materiaalia usein myös teatterin omilta verkkosivuilta kuvien muodossa.


  • Miettikää teatterin ja elokuvan keinojen yhtäläisyyksiä ja eroja.


  • Palauttakaa mieleen teatterietiketti: miten yleisö toimii teatterissa vs. esimerkiksi urheilutapahtuman katsomossa.


  • Sopikaa etukäteen keskusteluhetkestä teatterin työryhmän tai työryhmän edustajan kanssa ennen tai jälkeen esityksen.


  • Jakakaa katsomiskokemuksia koulussa.


Muista myös muut yhteistyötahot teatterivierailun tai teatteriesityksen sisällön hyödyntämisessä opetustyössä, kuten esimerkiksi paikallinen kirjasto.

Lahden esimerkki:

Kaikki kaupungin kolmasluokkalaiset kutsutaan vuosittain kaupunginteatterin lastennäytelmän esitykseen, johon liittyy draamakasvattajan suunnittelema ja ohjaama työpaja omalla koululla ennen tai jälkeen esityksen seuraamisen. Yhdeksäsluokkalaiset puolestaan saavat käyttöönsä Kulttuurikortin, jolla taidekokemusten hankkiminen on hyvin edullista.

Draamakasvattajan tehtävänä on auttaa sekä näitä että muitakin peruskoulun ikäluokkia onnistuneen teatterivierailun toteutumisessa muun muassa työpajojen, opettajamateriaalin ja tekijätapaamisten avulla.

Ennakko- tai jälkityöpajoissa tutkitaan teatteriesityksen teemoja ja etsitään kosketuspintoja omaan kokemusmaailmaan. Toisinaan omaa katsomiskokemusta on mahdollista jäädä purkamaan työryhmän jäsenten kanssa. Tämän lisäksi opettajat voivat jatkaa aiheen parissa draamakasvattajan valmistaman opettajan materiaalin avulla.

Täältä löydät esimerkin opettajamateriaalista, joka on suunniteltu Iso Paha Susi -näytelmän käsittelemiseen.

Opettajankoulutus
Mikäli innostuit draamakasvatuksesta, tutustu lisää draamakasvatukseen esimerkiksi kirjallisuuden kautta.

Vertaisoppimisessa on voimaa: pyydä avuksesi kollegaa, jolla on kokemusta draaman opettamisesta. Asetu itse oppijaksi ryhmäsi kanssa.

Lisäksi monissa yliopistoissa on mahdollista suorittaa draamakasvatuksen perus- ja aineopintoja.

Voit tutustua esimerkiksi seuraaviin teoksiin:


  • Heikkinen,H. 2017. Ajattele toimien.Kohti draamakasvatuksen syvempää ymmärtämistä.

  • Toivanen,T. 2015. Lentoon! Draama ja teatteri perusopetuksessa.

  • Toivanen,T. 2010. Kasvuun! Draamakasvatusta 1-8 vuotiaille.

  • Laukka,S & Mönkkönen, J: Yhtä draamaa. Oulun kaupungin draamaopetussuunitelma

  • Marin, A. 2017. Kiitos kaveruudelle. Vuorovaikutus- ja tunnetaitojen ohjaajan käsikirja.

Lahden esimerkki:

“Kasvatuskumppanuutta ja kodin ja koulun yhteistyötä tutkivan teatterin keinoin” -koulutusiltapäivä suunniteltiin yhdessä perusopetuksen oppilashuollon ammattilaisten kanssa ja toteutettiin kaikille peruskoulun opettajille ja oppilashuoltoryhmien jäsenille lukuvuoden 2016-17 aikana.

Tutkimme mistä aineksista hyvä neuvottelu syntyy, miten kuulluksi tuleminen toteutuu neuvottelussa ja millaisia kokemuksellisia työtapoja opetuksessa voi käyttää.

Työtapoina olivat erilaiset teatterilähtöiset menetelmät improvisaatioharjoituksista soveltavan teatterin menetelmiin. Osallistujat tutkivat vuorovaikutusta sekä oman toiminnan kautta että opettajatyöryhmän valmistamaa kouluneuvottelukohtausta seuraten ja edelleen kehittäen.

Jatkossa on suunniteilla ottaa draamaopetusjaksot osaksi yhteisöllistä, ennaltaehkäisevää oppilashuoltotyötä.

Spread of the innovation

loading map...