Kun ajattelemme ergonomiaa, ajattelemme usein työskentelyasentoja ja fyysistä ergonomiaa. Kuitenkin ympäristössämme on useita eri aistein havaittavia tekijöitä, jotka voivat haitata työskentelyä siinä missä huono työasentokin.
Liiallinen negatiivinen kuormitus haittaa keskittymistämme ja käyttäytymistämme. Ihmiset ovat jatkuvan ärsyketulvan kohteena, ja monet stressiä aiheuttavat aistimukset ovat tiedostamattomia. Tilasuunnittelussa ei kuitenkaan usein huomioida kaikkia aistejamme ja aivojemme kehityshistoriaa.
Stress Free Area -konseptin ydin on aistiystävällinen suunnittelu. Siinä suunniteltavista tiloista riisutaan sekä tiedostetut että tiedostamattomat negatiiviset aistiärsykkeet, jotka voivat aiheuttaa stressiä.
Kaikki lähtee myötäelävästä suunnittelusta. Tilat voidaan suunnitella tukemaan eri vireystiloja ja toimintoja värein, muodoin, kasvielementein ja akustisin keinoin. Useampien aistien huomioimisella on kumulatiivinen yhteisvaikutus: on parempi huomioida kaikkia osa-alueita vähän kuin yksi kokonaisuudessaan.
Lopputuloksena on aistiystävällinen ympäristö, joka ideaalin oppimisympäristön tavoin mahdollistaa keskittymisen ja kommunikaation sekä rakentaa puitteita luovuudelle. Kun opetustilat tai vaikkapa opettajanhuone suunnitellaan tukemaan tarkoitettua toimintoa, koko kouluyhteisön hyvinvointi paranee.
Aistiystävällinen suunnittelu ei vie enempää resursseja kuin tavallinen oppimisympäristöjen suunnittelu ja toteutus – se maksaa vain vaivan. Useimmiten tarvittavat ratkaisut ovat toteutettavissa sisustussuunnittelun keinoin esimerkiksi väri- ja kalustevalinnoin, ja remontin ei tarvitse olla kallis.
Aistiystävällinen suunnittelu kulkee käsi kädessä ekologisuuden kanssa, sillä aisteja huomioiva tila kestää aikaa. Lisäksi kun ihmiset voivat paremmin, he jaksavat ylläpitää tiloja ja tehdä ympäristöystävällisiä ratkaisuja.
Margit Sjöroos on kehittänyt aistiystävällistä suunnittelua ja Stress Free Area -konseptia vuodesta 1996 lähtien. Konseptia on sovellettu niin toimistoissa, toimitiloissa, huippu-urheilukisoissa kuin fyysisissä ja digitaalisissa oppimisympäristöissäkin.
