We are using cookies to give a better service experience. By using our services you agree to use cookies. Read more

Accept
Reject
search
clear

Pienten lasten tiedekasvatus

Tiedekasvatusmalli esi- ja alkuopetukseen

Innovaatiossa tiedekasvatusta toteutetaan lapsilähtöisesti projektioppimisen periaatteita noudattaen. Innovaatio tarjoaa konkreettiset työkalut toteuttaa tiedekasvatuskokonaisuus esiopetusikäisten lasten kanssa vaihe vaiheelta.

Finland 100

Overview

HundrED has selected this innovation to

Finland 100

Web presence

2016

Established

-

Children

1

Countries
Updated
March 2017
Mä en enää ikinä juo kokista!

About the innovation

Mistä on kyse?

Muuttuvassa ja kehittyvässä maailmassa tutkiva ote uusien asioiden kohtaamisessa ja ymmärtämisessä on tärkeää. Uteliaalla otteella ja vahvalla uskolla siihen, että asioista voi itse ottaa selvää on suuri arvo myös tulevaisuuden työelämässä.

Tällaista uskoa, asennetta ja keinoja kohdata uutta tutkien tulisi tukea jo varhaislapsuudesta asti. Uteliaisuuden tukemiseen tulisikin panostaa tietoisesti niin varhaiskasvatuksessa kuin esi- ja perusopetuksessakin. Positiiviset tunne-elämykset ja kokemukset, joita pieni lapsi saa hänen aloitteestaan tuleviin kysymyksiin ja niihin tarttumiseen, antaa hänelle kokemuksen omasta merkityksellisyydestä ja oman ajattelun arvokkuudesta.

Pienten lasten tiedekasvatuksessa päätavoitteena on antaa lapsille pienestä pitäen oivaltamisen ja onnistumisen iloa matematiikan ja luonnontieteiden tutkimisen kautta. Tutkimisen kautta opitaan uteliaan asenteen ja oman tekemisen merkityksen lisäksi muun muassa taitoja havainnoida, mitata ja luokitella. Lisäksi toiminnan avulla tuetaan lasten ajattelutaitojen ja yhteistyötaitojen kehittymistä.

Innovaatio sai alkunsa tutkimuksen osoittamasta tarpeesta aloittaa tiedekasvatus jo varhaisina vuosina. Varhaista tiedekasvatusta tukee lasten kiinnostuksesta nouseva tutkiva toiminta, jossa keskiössä on tutkimisen taitojen oppiminen. Valmiita malleja, jotka olisivat korostaneet lapsilähtöisyyttä ja leikillisyyttä, ei ollut.

Tähän tarpeeseen vastaamaan tutkijatohtori Jenni Vartiainen aloitti yhteistyössä Helsingin yliopiston LUMA-keskuksen kanssa väitöstutkimuksen. Väitöstutkimuksen tuloksena syntyi innovaatiossa esitelty Vartiaisen tiedekasvatusmalli (Vartiainen, 2016), jota hyödynnettiin vuosina 2013–2016 LUMA-keskuksen pienten lasten kerhotoiminnassa ja vuodesta 2017 alkaen tutkimuksen tuloksia levittävän Hoksaus Science Oy:n toiminnassa.

Voit tutustua Vartiaisen väitöskirjaan tästä: KEHITTÄMISTUTKIMUS: PIENTEN LASTEN TUTKIMUKSELLISEN LUONNONTIETEIDEN OPISKELUN EDISTÄMINEN TIEDEKERHO-OPPIMISYMPÄRISTÖSSÄ

Innovaation stepeissä kuvataan tämä tiedekasvatusmalli eli tiedekasvatusprojektin onnistumisen toteutumiseen tarvittavat vaiheet, jossa noudatetaan tutkivan oppimisen sekä leikillisen lähestymistavan periaatteita. Lisäksi esimerkeissä avataan yksi tiedekasvatusprojekti, joka rakentui esikoululaisten kiinnostusten kohteiden pohjalta valitun aiheen ympärille.

Esimerkkinä kulkevan tiedekasvatusprojektin voi toteuttaa lasten kanssa suoraan tai käyttää steppien yleisiä tiedekasvatusmallin vaiheita apuna oman projektin suunnitteluun.

Impact & scalability

Impact & Scalability

Innovativeness

Innovaatiossa tutkimisen taitojen harjoittelu yhdistyy ilmiöpohjaiseen oppimiseen lapsilähtöisesti.

Impact

Lapset saavat kokemuksen omien kysymystensä tärkeydestä ja siitä, että heitä kuunnellaan.

Scalability

Tutkimisen taitoja voi harjoitella minkä tahansa luonnontieteisiin liittyvän aiheen kontekstissa.

Media

Implementation steps

Kiinnostavan aiheen selvittäminen
Voit selvittää lasten kiinnostuksen kohteita keskustelemisen ja kysymysten esittämisen lisäksi muillakin tavoilla.

Pyydä huoltajia listaamaan kysymyksiä tai ihmetyksen aiheita, joita lapsi on ilmaissut arjessa tai keskustelussa huoltajien kanssa. Voit myös houkutella kiinnostuksen kohteiden esiin tulemista esimerkiksi tarinan, videon tai kuvien avulla.

Esimerkki tiedekasvatusprojektista:

Happamien juomien vaikutus hampaiden reikiintymiseen

Lapset olivat toistuvasti ilmaisseet kiinnostuksensa hammaspeikkoja ja niiden toimintaa kohtaan. Ohjaaja tarttui tähän kiinnostuksen kohteeseen ja alkoi rakentaa yhdessä lasten kanssa tiedekasvatusprojektia aiheen ympärille tutkimusvaihe kerrallaan.

Tavoitteen asettaminen
Asettakaa yhdessä lasten kanssa selkeä ja saavutettava tavoite toiminnalle.

Tavoitteen tulee olla sanallistettu lapsille ymmärrettävään muotoon sekä oltava pedagogisesti opetussuunnitelman mukainen.

Esimerkki:

Keskustelun päätteeksi tavoitteeksi asetettiin selvittää erilaisten juomien vaikutus hampaisiin.

Ilmiön havainnoiminen
Havainnoikaa ilmiötä mahdollisimman monenlaisilla keinoilla.

Etsi erilaisia tapoja saada lasta kiinnostava ilmiö aistien kautta havainnoitavaksi. Hyödynnä eri asiayhteyksiä, kokeellisuutta ja toiminnallisuutta.

Esimerkki:

Erilaisten ruoka-aineiden happamuuksia havainnoitiin muun muassa maistelemalla. Maisteltavina happamina ruoka-aineina olivat sitruuna ja puolukka ja lisäksi maisteltiin ruoka-aineita, jotka olivat hyvin makeita.

Erilaisia simulaatioita liittyen happohyökkäykseen voit etsiä YouTubesta.

Tutkiminen
Tutkikaa käytännössä valittua ilmiötä.

Pilko ilmiö riittävän pieniin osiin, jotta lapset voivat itse tehdä tutkimuksia siihen liittyen.

Esimerkki:

Hampaiden reikiintymiseen vaikuttavia tekijöitä tarkasteltiin ensin erilaisista lähteistä ja niistä koostettiin miellekartta kuvien ja yksittäisten sanojen avulla.

Sen jälkeen valittiin tarkemman tutustumisen aiheeksi happamien juomien vaikutus hampaiden reikiintymiseen.

Lapset tutustuivat ensin keinoihin, joilla juomien happamuutta voidaan mitata. Tämän jälkeen he asettivat koeasetelman, jossa eri juomien vaikutusta hammasmalliin tutkittiin.

Tarvikkeet tutkimukseen:

  • Punakaalimehua: Pilko punakaali ja kaada päälle kiehuvaa vettä. Anna seistä viitisen minuuttia ja siivilöi liilaksi värjäytynyt punakaalimehu.


  • Etikkaa


  • Soodan vesiliuosta: Liuota kolme teelusikallista soodaa desilitraan vettä.


  • Valkoinen jääpalalokerikko tai kennolevy


  • Pipettejä


  • Erilaisia juomia, kuten kolajuomaa, maitoa, vettä, mehuja.


  • Juomalaseja


  • Kananmunia


Tutkimuksen ensimmäinen osa

Havainnoikaa punakaalimehun käyttäytymistä happaman ja emäksisen aineen kanssa:


  • Pipetoi soodaliuosta ja etikkaliuosta omiin lokeroihin jääpalalokerikossa tai kennolevyssä.


  • Pipetoi päälle punakaalimehua ja tee havaintoja.


  • Dokumentoi havaintosi haluamallasi tavalla, esimerkiksi piirtäen, äännittäen tai videokuvaten.


Tutkimuksen toinen osa

Tarkastelkaa eri juomien happamuuksia punakaalimehun avulla.:


  • Järjestäkää juomat happamuusjärjestykseen.


  • Tarkastelkaa kunkin juoman sisältämää sokerimäärää ja mallintakaa sokerimäärä esimerkiksi sokeripalojen avulla juoman viereen.


  • Miettikää yhdessä lasten kanssa, kuinka dokumentointia voitaisiin tehdä.


Tutkimuksen kolmas osa

Laitetaan seuraavaksi kuhunkin juomaan kananmuna. Kananmuna mallintaa kokeessa hammasta. Hammasluu ja kananmunan kuori ovat jokseenkin samanlaisia kemialliselta koostumukseltaan, joten kananmunankuoren käyttäminen hampaan mallina on sopivaa.


  • Tarkastelkaa juomissa olevia munia viikon ajan joka päivä.


  • Havainnoikaa munien väriä ja kuoren kovuuttaa raaputtamalla kynnellä sen pintaa.


  • Kirjatkaa havainnot huolella ylös.


Tulosten ilmaiseminen ja reflektointi
Mieti monipuolisia ilmaisukeinoja tulosten esittämiselle.

Tuloksista ja tutkimisen prosessista kertomista kannattaa harjoittaa mahdollisimman varhain. Järjestä lapsille mahdollisuus kertoa toisilleen tutkimuksen kulusta ja tuloksista käyttäen tukena dokumentteja, joita on tuotettu tutkimisen aikana, kuten valokuvia, piirroksia tai videoita.

Erilaisiin tulosten ilmaisukeinoihin ja -tapoihin voi kuulua esimerkiksi valokuvien ottamista eri vaiheista ja niiden asettamista järjestykseen – joko digitaalisesti tai printattujen materiaalien avulla esimerkiksi omaan tutkimusvihkoon.

Esimerkki:

Lapset koostivat yhdessä opettajien kanssa valokuvista posteriesityksen esikoulun eteiseen, jossa lapset esittelivät projektia huoltajille heidän haku- tai noutotilanteissaan. Näin lapset saivat harjoitella tutkimuksen esittämistä eri henkilöille sekä jakaa onnistumisen kokemukset huoltajien kanssa.

Spread of the innovation

loading map...