Opetuskokonaisuudet ovat aina uniikkeja, jolloin koulutuksen järjestäjä tai yksittäinen koulu joutuu huolehtimaan opetushenkilöstön osaamisperustan vahvistamisesta ja täydennyskoulutuksesta.Kuntatasolla uusien opetuskokonaisuuksien läpivienti voi kestää 4–6 vuotta. Opettajien täydennyskoulutussuunnitelma on tarkoituksenmukaista ajoittaa koko tälle ajanjaksolle.
Ensimmäinen vaihe: Peruskoulutus innostuneille opettajilleEnsimmäisessä vaiheessa riittää, että opettajilla on perusvalmiudet toimeenpanna opetuskokonaisuus omissa kouluissaan. Mikäli kyseessä on kuntatason uudistus ja aihe on opettajille vieras, jokaisesta koulusta koulutukseen on hyvä osallistua vähintään kaksi opettajaa, jotka muodostavat koulussa työparin.
Toinen vaihe: Osaamiskartoitus ja syventävä täydennyskoulutusEnnen koulutuksen järjestämistä on hyvä toteuttaa kaupungin opetushenkilöstön osaamiskartoitus. Näin saadaan tietoa siitä, paljonko täydennyskoulutusta laajemmassa mittakaavassa tarvitaan ja mitkä ovat opettajien valmiudet toteuttaa uuden opetuskokonaisuuden käyttöönottoa kouluissaan.
Osaamiskartoituksen perusteella voitte päätellä, kenelle kaikille syventävä täydennyskoulutus on tarpeen tai hyödyllistä.
Kun kartoituksen tulokset ovat selvillä, on aika siirtyä koulutuksen suunnitteluun. Kannattaa peilata kartoituksen tuloksia koulutusinnovaation tai uuden opetuskokonaisuuden luonteeseen ja tavoitteisiin. Mitä taitoja tarvitaan? Myös kokeilkuvaiheen kokemukset tulee huomioida syventävän koulutuksen sisällön suunnittelussa.
Koulutuksen järjestämistä tulee jatkaa niin kauan aikaa, kunnes valtakunnallinen opettajankoulutus tai opettajien täydennyskoulusta järjestävä taho tarjoaa tarvittavan koulutuksen.
Riihimäen esimerkki:
Riihimäellä robotiikkaopintojen järjestämiseen koulutettiin ensimmäisenä maahantuojan toimesta kaksi kerhotoiminnan käynnistänyttä opettajaa. Keväällä 2016 laadittiin koko kaupungin kattava opettajien VEX IQ oppimisympäristön opetuksen täydennyskoulutussuunnitelma sekä varattiin määrärahat syventävän täydennyskoulutuksen toteuttamiseen.
Tavoitteeksi asetettiin, että kahden vuoden aikana jokaiseen Riihimäen 11 peruskouluun peruskoulutetaan robotiikkaopetukseen kykenevä työpari kahdessa vaiheessa. Täydennyskoulutusmotivaation nostamisesksi luvattiin, että täydennyskoulutukseen osallistuvat opettajat saavat koulutuksen jälkeen käyttöönsä VEX IQ -oppimisympäristöt, joiden hankinta toteutetaan sivistyspalvelukeskuksen määrärahoista.
Kahden päivän mittaiseen täydennyskoulutuksen ensimmäiseen vaiheeseen valittiin halukkuuden perusteella 12 opettajaa kuudesta eri koulusta. Ensimmäisen koulutuspäivän aikana opettajatyöpari rakensi oppimisympäristön mukana tulleiden ohjeiden mukaan yhden kahdeksasta perusrobotista, jota pystyi ohjaamaan langattomalla kauko-ohjaimella.
Seuraava päivä käytettiin robotin ohjaukseen käytettävän RobotC -ohjelmointikielen perusteiden oppimiseen. Opetuksessa tarvittavien perustaitojen omaksumiseen riittää yksi koulutuspäivä, vaikka opettajalla ei olisi ohjelmoinnista lainkaan aiempaa kokemusta.
Keväällä 2017 ensimmäisen vaiheen täydennyskoulutetuille opettajille järjestettiin yhden päivän mittainen ohjelmoinnin syventävä koulutustilaisuus, johon osallistui myös muita yläkoulujen tietotekniikkaa ja ohjelmointia opettavia matematiikan opettajia.
Lukuvuoden 2017–2018 aikana toteutetaan vastaava opettajien täydennyskoulutuksen toinen vaihe. Riihimäellä on varauduttu, että koulutussykliä joudutaan toistamaan siihen saakka, kunnes jokin muu taho ottaa opettajien robotiikkaopetuksen koulutusvastuun.