Lukiolaisnuoren arkipäivä on pirstaleista ja kuormittavaa. Moni nuori elää eri elämänalueiden ristipaineissa ja kuluttaa paljon aikaa mobiililaitteiden parissa, mikä tekee läsnäolon taitojen harjoittamisesta tärkeää. Ajattelun taitojen harjoittaminen puolestaan on relevanttia etenkin tulevaisuuden työelämälle, johon koulun tulisi antaa valmiuksia.
Lukioarjessa monen nuoren toiminta on lyhytjänteistä ja oppimisen jäsentäminen ja ajattelun taidot ovat puutteellisia. Hektisyys ja huomion jakautuminen yhä uusiin suuntiin houkuttelee valitsemaan helpoimman ja nopeimman tien. Nuori stressaantuu ja kokee riittämättömyyttä, kun tulos ei vastaa odotuksia.
LukioFlow-mallilla oppilaita ohjataan ottamaan käyttöön erilaisia menetelmiä, joilla voi saada omasta elämästä ja oppimisesta paremman otteen. Kun opiskelijalle tuodaan näkyväksi se, että asioihin voi vaikuttaa, oppiminen ja luovuus tehostuvat. Opiskelijan hyvinvointi paranee ja ajankäytön tehostuessa kaoottisuus poistuu mielestä, jolloin myös ongelmanratkaisutaidot paranevat.
Mallissa opiskelijoille tarjotaan mahdollisuuksia harjoitella läsnäolon taitoja ja tuntemuksien analysointia mindfulnessin avulla, annetaan riittävää tukea ajankäytön ristipaineista selviämiseen ja autetaan vaihtuvien tilanteiden hallinnassa.
Opiskelija pääsee eteenpäin ajattelun umpikujista, kun erilaisten näkökulmien huomioon ottaminen luovuutta vaativissa tehtävissä on vahvistunut ja ajattelun työkalujen oppiminen on edennyt. LukioFlowssa käytetään esimerkiksi Edward de Bonon CoRT-menetelmiä ajattelun taitojen kehittämiseen.
LukioFlow-kokeilu aloitettiin Hämeenlinnan lyseon lukiossa 2016 ja menetelmien jalkauttamista jatketaan osana koulun toimintakulttuurin muutosta tulevaisuudessakin.