We are using cookies to give a better service experience. By using our services you agree to use cookies. Read more

Accept
Reject
Spotlights
All articles
search
clear

Kouluruokalasta kouluravintolaksi

Malli koulun ruokakulttuurin kehittämiseen

Ravinnolla on suuri merkitys oppimiselle. Hyvinvoinnin lisäksi ruokailutilanne kehittää oppilaan ymmärrystä ympäröivästä ruokailukulttuurista. Kouluruokailu tarjoaa myös oivia mahdollisuuksia oppilaiden ja heidän vanhempiensa osallistamiseksi.

Finland 100

Overview

HundrED has selected this innovation to

Finland 100

2012

Established

-

Children

1

Countries
Updated
March 2017
Muutos ruokailussa vaikuttaa viihtyvyyteen ja sitä kautta sekä oppimistuloksiin että hyvinvointiin koulussa.

About the innovation

Mistä on kyse?

Ravinnolla on suuri merkitys hyvinvoinnille, jaksamiselle ja oppimiselle. Ruokailu ja ruokailuhetki on jokapäiväinen osa lapsen hyvinvointia ja kasvua ja siksi myös koulussa on tärkeää kiinnittää huomiota paitsi terveelliseen ravintoon, myös koulun ruokakulttuuriin.

Ruokailu on kouluissa ohjattu tilanne, jolla on ravinnon lisäksi myös vahva kasvatuksellinen tavoite. Kouluruokailu on sosiaalinen hetki, jonka tarkoituksena on tukea lapsia heidän kasvamisessaan ja parantaa heidän kouluviihtyvyyttään.

Cygnaeuksen koulussa on tehty määrätietoista työtä kouluruokalan kehittämiseksi.  Kouluruokalasta on haluttu tehdä lapsen hyvinvointia ja viihtyvyyttä edistävä paikka. Ruokakasvatukseen on tehty systemaattista työtä vuosien ajan. Tämä näkyy esimerkiksi ruoan ja sen valmistavan henkilökunnan arvostuksessa.

Koulussa on huomattu, että jatkuva työ ruokakasvatuksen saralla edesauttaa kouluviihtyvyyttä, oppimistuloksia sekä avaa ovia uudenlaiselle kodin ja koulun väliselle yhteistyölle.

Impact & scalability

Impact & Scalability

Innovativeness

Kouluruokalaa voi käyttää monin tavoin oppilaiden hyvinvoinnin lisäämiseen.

Impact

Osallisuus kasvaa ja kouluruokailusta tulee muutakin kuin nopea lounashetki.

Scalability

Innovaatio on sovellettavissa paikkoihin, joissa kouluruokailu järjestetään eri tavoin.

Implementation steps

Herätys ja tahtotila
Koulun johdon tulee herätä siihen, että kouluruokailu voi olla muutakin kuin pikainen vierailu ruokalassa.

Tämä voidaan aloittaa keskustelemalla eri toimijoiden kanssa kouluruokailun nykytilanteesta. Oppilaskunnan edustajilta voi tiedustella, mikä on oppilaiden rehellinen mielipide kouluruuasta ja ruokalaympäristöstä. Ruuan tuottajalta puolestaan voi tiedustella ruuan menekkiä ja muita havaintoja kouluruokailusta.

Vuoropuhelun pohjalta voi lähteä toteuttamaan muutosta pienin askelin. Jo muutaman oppilaan ruokailutapojen muutos on hyvä alku!

Tietoa ja rohkeutta
Alustavan vuoropuhelun jälkeen on hyvä alkaa kerätä tietoa kouluruokailusta järjestelmällisemmin eri tahot osallistaen.

Oppilaiden mielipiteitä voi seurata useammalla tavalla. Oppilaskunnan hallituksen kannattaa käsitellä kouluruokailua joka kokouksessa ja välittää palaute eteenpäin. Ruokailuhetken onnistuneisuutta voi mitata myös sähköisesti eri sovellusten kautta (esimerkiksi Rate It). Sovellusten sijaan voi toki käyttää myös analogisia mittareita tai äänestystapoja, kuten kivien laittamista omaa tyytyväisyyttä kuvaavaan astiaan.

Opettajien rooli on olennainen. He ovat esimerkki opiskelijoille ruokalassa ja vastaavat keskustelusta vanhempien kanssa. Kouluruokailusta kannattaa keskustella myös opettajien kokouksissa, jotta tieto ja mielipiteet välittyvät.

Tiedon kerääminen mahdollistaa tiedolla johtamisen. Kannattaa kuitenkin jättää ovi auki ideoille ja kokeiluille, jotka perustuvat enemmän fiilikseen kuin tietoon. Näin uusia asioita kokeillaan rohkeammin ja useammat ihmiset kokevat voivansa osallistua muutoksen edistämiseen.

Kerrotaan myös muille
Käynnissä olevasta muutoksesta ja kokeiluista kannattaa olla avoin.

Koulun kanavat eri sosiaalisissa medioissa auttavat nostamaan kouluruokailun arvostusta: julkaista voi vaikkapa viikon ruokalistoja sekä kuvia ja tunnelmia kouluravintolasta.

Esimerkiksi

Cygnaeuksen koulussa oppilaat ovat kuvanneet omia lounasannoksiaan ja lähettäneet kuvat vanhemmilleen, jotka puolestaan ovat vastanneet oppilaille kuvilla omista lounaistaan. Tämä tarjoaa luontevan mahdollisuuden vuoropuheluun kouluruokailun ympärillä.

Osallistaminen
Kouluravintolaa kannattaa käyttää väylänä eri tahojen mukaan ottamiseen.

Ruokailun ympärille kokoontuminen on monille ihmisille hyvin luonteva tapa kohdata toisia.

Oppilaiden osallistamiseen on paljon mahdollisuuksia. Vanhemmat oppilaat voivat osallistua kouluravintolan toimintaan auttamalla niin tiskien kanssa tai vaikkapa salaattien esillepanossa. Tämän ansiosta oppilaat tuntevat itsensä osallisiksi – ja salaatti maistuukin paremmalle, “kun se on oppilaiden tekemää”.

Kouluravintolaa voi käyttää myös vanhempien osallsitamiseen. Cygnaeuksen koulu tarjoaa esimerkiksi äitienpäivänä ja isänpäivänä aamupalat lasten vanhemmille. Toiminta tuo luontevan tilan keskustella vanhempien kanssa, parantaa vanhempien mielikuvaa koulusta ja tuo esille kouluravintolan parhaita puolia.

Yhteistyö
Jatkuvan kehityksen takaamiseksi kannattaa tehdä tiivistä yhteistyötä ruokailulle keskeisten tahojen kanssa ja etsiä niitä rohkeasti lisää.

Olennaisin yhteistyötaho on tietysti ruuanvalmistaja, mutta mahdollisia tahoja on muitakin. Toimiiko lähialueella ruuantuottajia, kuten maanviljelijöitä tai heitä edustavia järjestöjä? Voisiko heidän kanssaan toteuttaa teemaviikon lähiruuasta?

Cygnaeuksen koulu on tehnyt yhteistyötä esimerkiksi Finnairin kanssa.

Lisäksi koulussa on aloitettu omien yrttien kasvattaminen kouluravintolassa. Yrttien kasvatusta varten koululla on käytössä kymmenen Plantui-yrttikasvatusalustaa, jotka Plantui on koululle sponsoroinut.

 

Spread of the innovation

loading map...