Cookie preferences

HundrED uses cookies to enhance user experiences, to personalise content, and analyse our web traffic. By clicking "Accept all" you agree to the use of all cookies, including marketing cookies that may help us deliver personalised marketing content to users. By selecting "Accept necessary" only essential cookies, such as those needed for basic functionality and internal analytics, will be enabled.
For more details, please review our Cookie Policy.
Accept all
Accept necessary
search
clear

Kohti kestävää kehitystä

Toimintamalli koulun kehittämiseen kestävän kehityksen näkökulmasta

Innovaation avulla koulua voi kehittää kestävän kehityksen näkökulmasta. Kestävää kehitystä tarkastellaan sekä ekologisesta että sosiaalisesta näkökulmasta, joiden tarkempiin sisältöihin keskitytään aina kolmen vuoden ajan kerrallaa. Kehittämistyön apuna käytetään OKKA-säätiön kestävän sertifioinnin työkaluja.

Finland 100

Overview

HundrED has selected this innovation to

Finland 100

Web presence

1997

Established

-

Children

1

Countries
Target group
All
Updated
December 2017
Toiminta on ollut jo yli kymmenen vuoden ajan tavoitteellista ja tuloksekasta.

About the innovation

Mistä on kyse?

Kestävä kehitys tarkoittaa yhteiskunnallisten muutosten ja kehityksen ohjattua kulkua, jossa tavoitteena on turvata hyvät elämän mahdollisuudet myös tuleville sukupolville. Kestävässä kehityksessä niin ympäristö, ihminen kuin talouskin ovat päätöksenteon ja sitä seuraavan toiminnan keskiössä tasavertaisesti.

Jotta kestävää kehitystä voidaan toteuttaa suunnitellusti, tulee koulun kannustaa lapsia ja nuoria edistämään kestävää kehitystä sekä opettaa heitä ymmärtämään sen taustalla olevaa ajattelua.

Koulu ympäristönä tarjoaa mahdollisuuden opetella ja harjoitella kestävää elämäntapaa. Kestävä elämäntapa ohjaa huomion yhteiskunnallisten muutosten sijaan lapsen ja nuoren omiin henkilökohtaisiin elämän valintoihin ja koulun toimintaan: huomio kiinnitetään ekologisiin, taloudellisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin vaikutuksiin.

Muuramen lukiossa koko koulua kehitetään kestävän kehityksen näkökulmasta kestävää elämäntapaa opettaen. Mallissa kestävää kehitystä lähestytään kahden eri näkökulmakokonaisuuden kautta: ekologisen ja taloudellisen sekä sosiaalisen ja kulttuurisen.

Koulussa on luotu toimintamalli, jossa OKKA-säätiön Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifioinnin työkaluja käytetään toiminnan kehittämisen ja toteuttamisen työkaluna. Kyseessä on pitkän aikavälin kehittämistyö, joka vaatii aidon impaktin aikaansaamiseksi henkilökunnan sitoutumista kehittämistyöhön.

Innovaation esittelemän toimintamallin avulla koulu voi rakentaa itselleen kestävän kehityksen ohjelman, jolloin kestävän elämäntavan oppiminen tuodaan suunnitelmallisesti osaksi opetusta ja koko koulun toimintakulttuuria.

Stepeissä avataan toimintatavan aloittamiseen tarvittavat vaiheet ja järjestelyt sekä annetaan ideoita koulun kehittämiskohteiden löytämiseen ja toimintatapoja niiden kehittämiseen. Lisäksi esimerkeissä kuljetetaan Muuramen lukiossa toteutettuja ratkaisuja ja tarjotaan väylä OKKA-säätiön sertifikaatin hakemiseen ja toteuttamiseen.

OKKA-säätiö

OKKA-säätiö on vuonna 1997 perustettu yleishyödyllinen säätiö, joka vastaa valtakunnallisesta Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifioinnista. Säätiö toimii opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen kehittämiseksi, pyrkii lisäämään niiden vaikuttavuutta ja edistämään kyseisten alojen tieteellistä tutkimusta. Säätiön ylläpitämä järjestelmä tarjoaa arviointityökaluja, materiaaleja, neuvontaa ja koulutusta koulujen ja oppilaitosten kestävän kehityksen työn tueksi.

Lisää tietoa:
www.okka-saatio.com
www.koulujaymparisto.fi

Impact & scalability

Impact & Scalability

Innovativeness

Innovaatio mahdollistaa pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen siirtymisen kohti kestävän kehityksen toimintaperiaatteita koko koulussa.

Impact

Koko koulu ymmärtää kestävää kehitystä paremmin ja toimii hyvässä yhteishengessä tavoitetta kohti.

Scalability

Innovaatio on sovellettavissa erilaisiin kouluympäristöihin ja koulut voivat aloittaa itselleen selkeistä kehityskohteista.

Implementation steps

Tiimin perustaminen
Perustakaa kestävän kehityksen tiimi.

Tiiminvetäjiksi on hyvä valita kaksi koordinaattoria, jotta tiimin vetämisen vastuu jakautuu ja tiimin toiminnasta vastaavat ovat helpommin tavoitettavissa. Koordinaattoireille on hyvä tarjota koulutuksia tai varata aikaa sekä taloudellisia resursseja asiaan tarkemmin perehtymiseen. Koulutuksia voi löytää monilta paikallisilta yhdistyksiltä. Voit tutustua esimerkiksi Suomen ympäristöopiston koulutuksiin täältä.

Perustettu tiimi vastaa kestävään kehitykseen liittyvän toiminnan toteuttamisesta koulussa ja suunnittelee sen kehityskohteen suuntaisesti. Toimintaa suunnitellaan niin oppilaille, opettajille kuin mahdollisille yhteistyötahoille, joita voivat olla esimerkiksi kestävään kehitykseen keskittyneet tai sitä toteuttavat yhdistykset tai yritykset.

Mikäli koulu tavoittelee kestävän kehityksen sertifiointia ja on vasta aloittamassa kestävän kehityksen työtään, OKKA-säätiö neuvoo toteuttamaan aluksi pika-arvioinnin, jonka avulla määritetään kehityksen kohteet. Pika-arviointilomakkeessa on monivalintaväittämiä, jotka ohjaavat kestävän kehityksen ryhmän suunnittelutyötä.

Muuramen esimerkki

Muuramen lukiossa on perustettu kestävän kehityksen tiimi ja yrittäjyystiimi. Kumpikin vastaa osaltaan kouluvuoden aikana tapahtuvasta kestävän kehityksen toiminnasta.

Jokainen kouluhenkilökunnan jäsen (rehtori, koulusihteeri ja opettajat) kuuluu jompaan kumpaan tiimiin, jolloin koulun koko henkilökunta on saatu mukaan toimintaan.

Myös opiskelijoista on luotu kestävän kehityksen ryhmä, jonka sisällöstä päättävät oppilaat. Ryhmässä toimimisesta annetaan kurssisuoritus tai muu todistus.

Kehityskohteiden valitseminen
Valitkaa oman koulunne kehityskohteet lukuvuoden alussa.

Kehittämiskohteiden etsimisen voi aloittaa esimerkiksi listaamalla kehitysehdotuksia koulun kehittämistä tarvitsevista kohteista. Listaamiseen on hyvä ottaa mukaan koko kouluhenkilökunta sekä oppilaat: ottamalla kaikki mukaan löydetään tärkeimmät kehityskohteet.

Kohteiden valintaa voi pohjustaa teettämällä opettajille ja oppilaille kyselyn. Voit käyttää ideoinnin pohjana myös alla olevaa listaa kehityskohteista.

Kehityskohteet valitaan lukuvuoden alussa ja toimintaan sitoudutaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Koulu määrittää kehittämiskohteet itsearviointinsa perusteella. Lue lisää täältä.

Mikäli koululla on käytössä OKKA-säätiön ylläpitämä kestävän kehityksen sertifikaatti, seuraavien vuosien kehityskohteet on hyvä pohjata sertifikaatin ylläpitoon kuuluvan auditoinnin perusteella, joka toteutetaan kolmivuotiskauden lopuksi. Koulu sitoutuu tällöin myös toteuttamaan itsearvioinnin tehdyistä toimenpiteistä.

Sertifioinnissa määritellyt kehittämiskohteet, joista valitaan yksi tai useampi aina yhdelle kolmivuotiskaudelle.

Ekologinen ja taloudellinen kestävyys


  • Vastuulliset hankinnat ja kestävä kulutus

  • Jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys

  • Energia ja vesi

  • Kuljetukset ja liikkuminen

  • Koulurakennuksen ja pihaympäristön hoito

  • Ravinto ja terveys

Sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys


  • Turvallisuus koulussa ja koulumatkalla

  • Henkilöstön ja oppilaiden hyvinvointi

  • Kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy

  • Oppilashuolto ja muu oppimisen tuki

  • Kulttuuriympäristö, tavat ja perinteet

  • Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys

Kun olette valinneet kehityskohteet, käyttäkää aikaa myös tavoitteiden asettamiseen ja mittareiden pohtimiseen. Näin pohjustatte steppiä 4, joka käsittelee jatkuvaa itsearviointia.

Toteuttamistapojen suunnitteleminen
Suunnitelkaa kestävän kehityksen tiimissä toteuttamistavat valittuihin kehityskohteisiin pääsemiseksi.

Toteuttamistapojen valintaan vaikuttavat koulun arvot sekä valitut kehityskohteet. Toivottavaa on, että toiminta jalkautuu osaksi koulukulttuuria eikä jää väliaikaiseksi toteuttamiskokeiluksi.

Järjestäkää koko koulun henkilökunnalle keskustelutilaisuuksia, joissa pohditaan yhdessä, miten kukin heistä liittyy kestävän kehityksen työhön ja sen opettamiseen. Kerätkää tilaisuuksien aikana myös ideoita siitä, millaisia toteuttamistapoja valittujen kehittämiskohteiden muuttamiseen tarvittaisiin. Keskustelutilaisuus voidaan järjestää esimerkiksi opettajainkokouksen yhteydessä.

Myös opiskelijoilta on hyvä koota ideoita ja ehdotuksia tavoitteiden toteuttamiseksi.

Toiminnan toteuttamisen voi aloittaa helposti esimerkiksi seuraavista:


  • Ympäristö- ja energiamerkkeihin tai Reilun kaupan tuotteisiin tutustuminen

  • Kierrätyskeskuksessa vieraileminen ja tavaroiden kierrätyskorin toteuttaminen

  • Ympäristöystävällisten ja vastuullisten tuotteiden hankkiminen koululle

  • Lähi- tai luomuruokateeman toteuttaminen kouluruokailussa

  • Oppilaiden tekemän jätekartoituksen toteuttaminen

  • Oppilaiden ympäristöagenttitoiminnan käynnistäminen

  • Asiantuntijoiden vierailujen mahdollisteminen kouluun

  • Paperinsäästökampanjan toteuttaminenLuokkien lämpötilojen tarkkailu ja säätäminen

Muuramen esimerkki

Vuosina 2014–2017 Muuramen lukiossa kestävän kehityksen kohteena on ollut erityisenä painopisteenä monikulttuurisuus ja kansainvälisyys. Lukiossa on muun muassa järjestetty kummiluokkatoimintaa, teemapäiviä ja tutor-toimintaa sosiaalisen kestävän kehityksen teeman ympärille.

Arvioinnin toteuttaminen
Toteuttakaa koulunne itsearviointi.

Itsearviointia tulee tehdä vuosittain toiminnan kehittämiseksi. Arviointi auttaa hahmottamaan, mihin jatkossa tulee kiinnittää huomiota. Itsearvioinnista kannattaa seurata valittujen kehityskohteiden kannalta olennaisia helposti mitattavia tavoitteita. Alla esimerkkejä tavoitteista ja mittareista.

Mikäli oppilaitos tavoittelee OKKA-säätiön ylläpitämää sertifikaattia, vuosittaisen itsearvioinnin lisäksi toteutetaan auditointi. Auditointi kuuluu sertifikaattiin ja se toteutetaan joka kolmas vuosi itsearvioinnin pohjalta. Koulun ulkopuolinen auditoija arvioi koulun toimintaa monipuolisesti kiinnittäen huomiota kehitystyön etenemiseen.

Seuraavan kolmivuotiskauden keskeiset kehittämistavoitteet määritellään tästä auditoinnista saadun palautteen ja suoritetun itsearvioinnin pohjalta. Näin koulu on koko ajan tietoinen oman toimintansa laadun tasosta ja pystyy kehittymään oikeaan suuntaan.

Spread of the innovation

loading map...