We are using cookies to give a better service experience. By using our services you agree to use cookies. Read more

Accept
Reject
All articles
search
clear

Yksilöllisen oppimispolun rakentaminen

location_on Vantaa, Finland

Menetelmä oppilaiden yksilölliseen huomioimiseen isoissa oppilasryhmissä

Innovaatio on opetusmenetelmä, jossa huomioidaan oppilaiden yksilölliset vahvuudet, taipumukset ja temperamentit, mutta joissa oppiminen tapahtuu yhteisöllisesti sosiaalisessa ympäristössä.

HundrED 2019

Overview

HundrED has selected this innovation to

HundrED 2019

HundrED 2018

Finland 100

2009

Established

-

Children/users

1

Countries
Updated
November 22nd, 2022
Yksilöllinen oppiminen on yksi merkittävimmistä kehityssuuntauksista, joita oppimisessa ja pedagogiikassa tällä hetkellä on käynnissä.
Pekka Peura, opettaja

About the innovation

Mistä on kyse?

Yksilöllinen oppiminen on opetusideologia, joka on suomalainen versio kansainvälisesti tunnetusta käsitteestä käänteinen oppiminen (flipped learning). Se on teoreettinen viitekehys siitä, miten jokainen oppija voidaan käytännön tasolla kohdata yksilönä, vaikka oppilasryhmät kouluissa usein ovat isoja ja heterogeenisia.

Mallissa otetaan huomioon oppimisen keskeisimmät edellytykset, eli oppilaan oma motivaatio sekä siihen linkittyvät autonomian, kyvykkyyden ja oppimisen merkityksellisyyden tunteet.

Yksilöllisen oppimisen mallissa hyödynnetään käytännön työkaluja, joiden avulla oppilaat saavat enemmän omistajuutta omasta oppimisestaan. Tällä tähdätään sekä korkeampaan motivaatioon ja sitoutuneisuuteen oppimista kohtaan sekä siihen, että oppilas itse tietää entistä paremmin mitä osaa ja mitä ei vielä osaa, vaikka aineenopetuksessa opettajat vaihtuisivatkin tiuhaan. Keskeisimpänä työkaluna toimii oppimispolku ja siihen kytketty itsearviointi.

Yksilöllisen oppimisen ideologiaa on käytännössä helpoin toteuttaa, kun yksi luokanopettaja toimii koko lukuvuoden saman oppilasryhmän kanssa. Varsinkin aineenopetuksen puolella ja isoissa kouluissa oppilasryhmät vaihtelevat suuresti opettajilta toisille, jolloin pitkäjänteiseen ja syvästi tavoitteelliseen oppimiseen tähtäävät toimintamallit vaativat tiivistä opettajien välistä yhteistyötä.

Suurimmat haasteet opetuksen yksilöllistämiseen tulevat koulujen nykyisestä toimintakulttuurista ja siitä, miten ne opetus organisoitu. Lukujärjestyksen mukaisessa opiskelussa opiskellaan yhtä oppiainetta kerrallaan aina lyhyen ajan pari kolme kertaa viikossa.

Oppimisessa olennaisinta ovat tavoitteet ja palaute. Oppimispolku on konkreettinen, visualisoitu ja helposti ymmärrettävä tavoitelistaus, jonka tarkoituksena on johdatella oppilasta nykyisestä osaamistasosta kohti parempaa osaamistasoa. Oppimispolkuun liitetty itse- ja vertaisarviointi auttaa oppilasta hahmottamaan paremmin omaa osaamistaan sekä lisää autonomian ja oppimisen omistajuuden tunnetta.

Pekka Peura alkoi kehittää opetusmenetelmän käytännön sovelluksia ja sen teoreettista mallia 2009 antaessaan lukio-opiskelijoille kokeilumielessä 7 viikon opiskelu-urakan yhdellä kertaa lyhyempien oppimistavoitteiden sijaan. Tämä osoittautui käytännössä hyväksi tavaksi sekä nopeiden oppijoiden että hitaampien oppijoiden kohdalla.

Opetusideologian teoreettisesta viitekehyksestä sekä käytännön toimintamalleista on kirjoitettu myös kirja Flipped Learning.

Impact & scalability

Impact & Scalability

Innovativeness

Menetelmä parantaa oppimismotivaatiota, itsetuntemusta ja oppimistuloksia järjestelemällä opetuksen uudelleen opettajan oman työajan puitteissa.

Impact

Oppimistaitojen ja kouluviihtyvyyden lisääntyminen lisää hyvinvointia myös koulun ulkopuolella.

Scalability

Menetelmä on helposti käytettävissä erilaisissa ympäristöissä ja eri oppiaineissa ilman merkittäviä taloudellisia resursseja.

Steps

Ennen oppimisjaksoa

Suunnittele laaja oppimispolku.

Suunnittele riittävän laaja oppimispolku johonkin oppimiskokonaisuuteen, jota oppilaat voivat edetä omaa luontaista oppimistahtiaan.

Oppimispolku tarkoittaa paperista tai sähköistä ohjeistusta, jossa on näkyvillä tehtävät ja tavoitteet. Sen on tarkoitus lisätä oppilaiden itseohjautuvuutta ja autonomian tunnetta. Samalla se toimii oppimispäiväkirjana helpottaen oppimisen edistymisen havainnointia.

“Riittävän laaja” on suhteellinen käsite ja se riippuu oppijoiden iästä ja opittavasta aiheesta. Lukioikäisillä se voi olla esim.  yhden jakson pituus, eli noin seitsemää viikkoa.
 Alakoulussa se voi puolestaan olla yhden viikon mittainen.

Yhteisöllisen oppimisen helpottamiseksi järjestä luokkahuoneen kalustus siten, että oppilaiden on helppo olla vuorovaikutuksessa toistensa kanssa.
 Pulpetit voi esimerkiksi asettaa vastakkain 4-6 hengen ryhmätyöpisteiksi. Tämä on oleellista, jotta kaikenlainen kommunikaatio ja vuorovaikutus helpottuu, mitä kautta päästään rakentamaan sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunnetta.




Suunnittele arviointikäytänteet
Arviointikäytänteiden suunnittelu on tehtävä erityisellä huolella.

Oppimistavoitteiden tulee olla joustavia siten, että ne skaalautuvat eri oppijoiden erilaiseen kykyyn oppia kyseistä asiaa.

Arviointikäytänteet ohjaavat hyvin paljon oppijoiden käyttäytymistä, joten kohti tavoitteita ohjaavaa ja kannustavaa arviointia tulisi suosia arvottavien päättökokeiden sijaan.

Ensimmäisellä oppitunnilla
Esittele oppimispolku, oppimistavoitteet ja oppimisjakson arviointikäytänteet.

Jaa oppilaat ryhmiin ja teetä ryhmäytymisharjoituksia, joiden tavoitteena on tukea sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunteen kehittymistä.

Ohjeista oppilaita yrittämään ensimmäisten tehtävien tekoa pienryhmään tukeutuen ja pyytämään opettajalta apua, jos kukaan ryhmässä ei osaa tehdä tehtävää. Aluksi kannattaa valita helppoja “sisäänheittotehtäviä”, joiden avulla enemmänkin harjoitellaan oppimistyyliä kuin kyseisen oppiaineen sisältöjä.

Ensimmäisten viikkojen aikana
Voit järjestää kaikille yhteisiä opetustuokioita oman harkinnan mukaan, mutta salli kuitenkin oppijoiden eritahtinen oppiminen.

Anna itsellesi aikaa kierrellä luokassa opettamassa avuntarvitsijoita niistä aiheista, joista heillä on kysyttävää.
 Tällä tavalla opettaja ehtii neuvomaan oppilaita henkilökohtaisesti ja pienryhmittäin. Jatkuva henkilökohtainen vuorovaikutus oppijoihin edesauttaa syvällisempää tutustumista oppilaan heikkouksiin ja vahvuuksiin. Näin opetusta ja ohjausta pystyy räätälöimään entistä yksilöllisemmin.

Eritahtinen oppiminen johtaa usein siihen, että nopeimmat oppijat motivoituvat etenemään nopeasti, kun heidän ei tarvitse odotella lupaa oppimiselle. Samalla opettajalle jää aiempaa enemmän aikaa tukea hitaampia oppijoita ilman kiireen tuntua.

Oppimisjakson aikana
Oppimisjakson aikana tuetaan oppilaan motivaatiota ja sitoutumista.

Tue oppimisen omistajuutta. Oppilaan motivaation ja sitoutumisen kehittymisen kannalta on hyväksi antaa oppilaille vastuuta päättää omasta oppimistahdistaan sekä siitä, miten he osoittavat osaamisensa opettajalle.

Tue tavoiteoppimista. Pitkäjänteisen oppimisen kannalta on perusteltua, että oppilas ei kiirehdi liian nopeasti opinnoissaan, vaan käyttää perusasioiden oppimiseen riittävästi aikaa.

Oppimisjakson päätteeksi
Järjestä lopuksi arviointikeskustelut oppilaiden kanssa.

Arviointikeskustelut ovat erittäin hyvä käytäntö oppilaiden oppimisen tukemisessa, kannustamisessa sekä hyvän luottamussuhteen luomisessa.

Kahdenvälisissä säännöllisissä keskusteluissa pystytään käymään läpi oppijoiden henkilökohtaiset tavoitteet ja samalla oppijoilla on mahdollisuus kuvailla omaa näkemystään osaamisestaan ja opiskelutaidoistaan. Näin heille tulee tunne siitä, että heitä kuunnellaan ja heillä on myös päätäntävaltaa omaan oppimiseensa ja sitä kautta tulevaisuuteensa liittyen.


Arviointikeskustelun lisäksi voi järjestää myös perinteisen kokeen, mutta myös se voi perustua itsearviointiin ja sitä ei välttämättä tarvitse ottaa huomioon arvosanan määrityksessä suoraan.


Eräs käytäntö on järjestää päättökokeen tai kurssikokeen sijaan “harjoituskoe”, jonka tavoitteena on kehittää oppijan omaa ymmärrystä siitä, mitä hän osaa ja mitä ei vielä osaa. Harjoituskoe on tavallinen kurssikoe, jonka kuitenkin oppija itse tarkistaa ja samalla hän arvioi osaamisensa tasoa. Opettaja ei sitä pisteytä eikä oppija saa siitä myöskään numeroarvosanaa.


Kun kurssikoe perustuu itsearviointiin, opettajan ei tarvitse valvoa sen tekemistä, vaan hän pystyy samanaikaisesti käymään arviointikeskusteluita. Tällä järjestelyllä opettaja pystyy järjestämään arviointikeskustelut normaalin työajan sisällä.


Spread of the innovation

loading map...