Cookie preferences

HundrED uses cookies to provide a better user experience and a personalised service. Read more about our cookies.
Accept cookies
search
clear

Tunne- ja tietoisuustaidot

Työkaluja opettaa läsnäoloa ja empatiaa

Innovaatio antaa valmiita harjoitteita oppilaiden tunne- ja tietoisuustaitojen kehittämiseen sekä havainnollistaa miten näiden taitojen harjoittaminen voidaan tuoda osaksi opetusta ja kouluarkea.

Finland 100

Overview

HundrED has selected this innovation to

Finland 100

2016

Established

-

Children

1

Countries
Updated
March 2017
Kaikkien on mahdollista oppia olemaan läsnä tässä hetkessä. Ajatus on yksinkertainen. Mielemme luo haasteita, koska emme ole tottuneet pysähtymään – siksi tarvitaan jatkuvaa harjoitusta.

About the innovation

Mistä on kyse?

Nykymaailman jatkuva ärsykevirta ja elämän nopeatempoisuus luovat stressiä niin aikuisille kuin lapsillekin. Taitoja elää ärsyketulvan keskellä, erottaa olennainen sekä osata toimia itsensä ja muiden kanssa sovussa on tarpeen harjoitella.

Tämän vuoksi kouluissa tulisi etsiä tapoja panostaa yhä enemmän kiireettömään opiskeluympäristöön, tunnetaitoihin, sosiaalisiin taitoihin, hyvän itsetunnon rakentamiseen sekä yleisesti itsen ja muiden hyvinvointiin ja huomioimiseen.

Nämä kaikki liittyvät mindfulnessin eli tunne- ja tietoisuustaitojen harjoittamiseen.

Tunne- ja tietoisuustaidot tarkoittavat tietoisuutta omista ja muiden tunteista, kykyä osata nimetä ja tunnistaa niitä sekä vaikuttaa niistä johtuviin reagointi- ja käytösmalleihin. Hyvät tunne- ja tietoisuustaidot auttavat meitä vuorovaikutustilanteissa sekä lisäävät empatiakykyä itseämme ja muita kohtaan.

Kouluympäristössä hyvät tunne- ja tietoisuustaidot auttavat oppilasta suuntaamaan tarkkaavaisuutensa haluttuihin ärsykkeisiin, keskittymään olennaisiin asioihin sekä rauhoittamaan kehon ja mielen erilaisissa tilanteissa. Oppilas kehittyy myös omien vanhingollisten tai harhauttavien ajatusten tunnistamisessa sekä oppii harkitsemaan toimintaansa pelkän impulsiivisen reagoinnin sijaan. Kaikki nämä lisäävät yhteistyötaitoja ja edistävät oppimista.

Kilonpuiston koulussa on haluttu panostaa oppilaiden tunne- ja tietoisuustaitojen harjoittamiseen rakentamalla jokaisen opettajan käyttöön soveltuva kokonaisuus osaksi kouluarkea. Kokonaisuudessa on yksittäisiä käyttöönotettavia harjoitteita sekä ohjeistus pidempiaikaiseen toteutukseen. Lisäksi harjoitteisiin sisältyy vahvuuksien käsittelyä.

Impact & scalability

Impact & Scalability

Innovativeness

Tunne- ja tietoisuustaitojen harjoittaminen nuoresta iästä lähtien osana kouluarkea on uutta ja mielenkiintoista.

Impact

Oppilaiden itsetietoisuus ja -tuntemus paranee ja oman arjen hallinnasta tulee helpompaa.

Scalability

Harjoituksissa voi käyttää oppilaille tuttuja tarinoita heidän omasta lähiympäristöstään ja keskeisin vaadittava resurssi on aika harjoitteiden tekemiseen.

Media

Elokuvani
Olipas aikamoinen lukuvuosi! Tunnelmat ovat hieman kaksijakoiset tässä kohtaa, kun on aika laittaa oman luokan projekti pakettiin. Olo on haikea, koska on ollut todella antoisaa miettiä kaikkea sitä, mitä haluan osaamisestani jakaa teille. Toisaalta olo on kiitollinen, koska olen mielestäni onnistunut tehtävässäni, eli tunne- ja tietoisuustaitojen sekä vahvuuksien tuomisessa isomman yleisön tietoon. Olin alussa hieman skeptinen sen suhteen, mitä tuleman pitää. Syksyn alku oli todella kiireinen ja mietin, pääsenkö vauhtiin ollenkaan. Pelko oli turha, koska asiat alkoivat edetä omalla painollaan. Kaikki ei mennyt niin, kuin olin suunnitellut, vaan itse asiassa paremmin. Niin kuin elämässä yleensä on. Jos tuijottaa liikaa ennakkosuunnitelmaan, voi mennä ohi monta tärkeää kohtaa, jossa asiat voivat lähteä vielä paremmille urille. Projektin aikana avainvahvuuteni Kauneuden ja erinomaisuuden arvostus, uteliaisuus, rakkaus, luovuus ja rohkeus ovat vieneet minua eteenpäin. Ensimmäinen näistä on auttanut minua tekemään hyvän suunnitelmaan vuoden ajaksi ja toteuttamaan hyvin itselleni antamani tehtävät. Uteliaisuus on auttanut minua etsimään uusia kasvun mahdollisuuksia itselleni ja sitä kautta myös oppilailleni. Rakkaus, rakastaminen ja rakkauden vastaanottaminen ovat suurimpia lahjoja, joita ihminen voi saada. Niitä voi myös oppia. En ole aina kyennyt rakastamaan itseäni saati muita tai ottamaan rakkautta vastaan. Tänä päivänä se on mahdollista ja sitä kokemusta haluan jakaa ihmisille. Luovuus on helpottanut uusien työskentelytapojen löytämistä ja ideoiden pulppuamista. Rohkeus on vienyt minua eteenpäin silloin, kun olen saanut reaktioksi innostukseeni silmien pyörittelyä. Pilotointi on myös rohkeutta. Tuntemattomalle maaperälle astuminen. Ilman vahvuuksiani en olisi tässä. Uskomattoman, elämänmittaisen matkan tässä etapissa. Yksin tämä ei olisi ollut mahdollista. Siksi haluaisin kiittää tässä vaiheessa muutamaa ihmistä.Suvi-Heini Lahtea ja koko HundrED-organisaatiota. Kiitos Suvi-Heini mentoroinnista ja ideoinnin tuesta. HundrED-organisaatiolla kiitos mahdollisuudesta näyttää ja jakaa osaamistani. Tunnen olevani todellakin etuoikeutettu <3Rehtoriamme Anna-Stina Moilasta siitä, että hän on antanut minun toteuttaa luokassani tietoisuustaitopedagogiikkaa alusta lähtien. On tärkeää, että on tilaa, missä opettaja saa kehittyä! Anna-Stina on antanut sitä tilaa, vaikka ideani ovat välillä varmaan aika poikkeuksellisia. Virka-apulaisrehtoriamme Hanna Mikkosta, joka on myötäinnostunut ja kannustanut minua kokeilemaan. Niin no, olet minulle myös monesti se järjen ääni, kun menen sydän edellä. Kaikkia työkavereitani, jotka ovat ottaneet osaa koulutuksiini, jakaneet intohimoni ja kannustaneet eteenpäin. Erityisesti haluan kiittää Tero Toivasta, Nina Maunua ja Anna Ahosta. Terolle ja Ninalle haluan sanoa, että olemme puhuneet paljon oman visiosta ja oman työn kehittämisen tärkeydestä. Se on itse asiassa ensiarvoisen tärkeää työssä jaksamisen ja siitä nauttimisen vuoksi. Kilonpuiston koulu on täynnä rautaista osaamista! On myös tärkeää, että on kollegoita, jotka ovat kiinnostuneita samoista asioista. Siksi sinä Anna olet todella erityinen. Kiitos monista vinkeistä ja suuresta tuesta! Viivi Pentikäinen, Salla-Maarit Volanen ja Kaisa Vuorinen. Tämän projektin ansiosta olen saanut tutustua teihin kaikkiin. Teette kaikki kolme todella tärkeää työtä lasten ja nuorten, sekä tietysti myös opettajien, henkisen hyvinvoinnin lisäämiseksi. Maailma tarvitsee lisää positiivisuutta. Eikä se tarkoita tekohymyä, kun kaikki menee päin mäntyä, vaan syvällistä asennemuutosta. Tätä ajatte eteenpäin Suomessa positiivisen pedagogiikan ja tietoisuustaitojen eturintamassa. Hyvä te!Rakas aviomieheni Jari Ahvalo. Kiitos kärsivällisyydestä ja tuesta. Olen käyttänyt tähän projektiin lukuisia tunteja ajasta, joka olisi ollut yhteistä aikaamme. Olet kuitenkin ymmärtänyt, kuinka tärkeä homma tämä minulle on. Kiitos rakkaudestasi ja lämmöstäsi <3 Kerkesimme onneksi kuitenkin mennä vuoden aikana naimisiin ;)Kiitos myös kaikille niille ihanille opettajille, joita olen saanut kohdata koulutuksissani ja erilaisissa tapahtumissa ja jotka olette tulleet juttelemaan kanssani mindfulnessista ja HundrED-projektista. On mieletöntä kuulla, kun joku on saanut innostuksen kirjoituksistani ja äänitteistäni. Vaikka tämä kappale opettajauraani on tässä, tietoisuus- ja tunnetaitojen sekä vahvuuksien kanssa työskentely jatkuu. Edessä on pitkä loma ja ihana häämatka. Syksyllä edessä ovat uudet tuulet. Vedän omalle luokalleni lasten kahdeksan viikon mindfulness-ohjelman, Paws b:n. Koulumme on päässyt myös mukaan Terve Oppiva Mieli-hankkeeseen, joten tietoisuustaitoja opiskellaan sitäkin kautta. Ne tulevat työyhteisöömme aivan uudella tavalla. Lisäksi syksyllä alkaa pyöriä ihanien naisten pieni meditaatiopiiri.  Tämä HundrED-sivu materiaaleineen on käytettävissä vielä toistaiseksi. Lisäksi HundrED julkaisee myöhemmin sivuston, jossa on tiivistettynä kaikki ohjeet ja jotain materiaaleja sekä suomeksi että englanniksi. Näin varmistetaan, että kaikki opettajat sekä Suomessa että ulkomailla pääsevät hyötymään niistä.  Kiitos vielä kaikesta! <3  Toivon, että olisimme onnellisia.Toivon, että olisimme turvassa.Toivon, että saisimme elää rauhassa.Toivon, että osaisimme olla ystävällisiä itsellemme ja muille.   Aurinkoisin terveisin, Susanna Ahvalo <3     
Halusin keksiä vielä loppuvuodeksi jonkin kivan projektin, joka toisi positiivisuutta luokkaan. Mietimme oppilaiden kanssa vaihtoehtoja ja keksimme Secret Wall of Fame -projektin. Homma menee näin: Tehkää luokan seinälle ruudukko, jossa jokaisella oppilaalla on oma ruutu. Leikkaa paperilappuja (esim. Post It) ohuiksi suikaleiksi. Oppilaat kirjoittavat suikaleelle kivan asian luokkakaverista. Toiselle puolelle laitetaan sen oppilaan nimi, josta kirjoitus on. Laput palautetaan opelle. Ope kiinnittää laput teipillä ko. oppilaan ruutuun. Pelkkä liimalapun liima ei pysy. Tavoitteena on, että jokainen kirjoittaa jokaisesta. Oppilaat voivat siis pitää omaa kirjaa, kenelle ovat jo tehneet lapun. Ruudut leikataan irti ja jokainen saa oman ruutunsa muistoksi. Jo ensimmäisenä päivänä selvisi, että joidenkin oppilaiden ruudut täyttyvät nopeasti ja jotkut saavat odottaa omia lappujaan. Välillä pitää siis muistuttaa, että oppilaat katsovat, kenellä on vajetta ja kirjoittavat niille oppilaille. Voi sitä iloisten ilmeiden määrää päivittäin, kun oppilaat käyvät katsomassa omia lappujaan! Ihan mahtava vuoden lopetus! Laitan muuten irtileikatut ruudut todistuksen mukaan. <3
HundrED-vuosi alkaa lähetä loppuaan luokassani. Mukaan on mahtunut kaikenlaista ja kerron tuossa ensi viikolla vielä jonkinlaista vuoden yhteenvetoa. Nyt keskityn avaamaan hieman kevää kyselyn tuloksia. Ajatuksena oli siis teettää oppilailla sama kysely kuin syksyn alussa. Juttu syksyn tuloksista löytyy alaspäin scrollaamalla. Kyselyssä oli kaksi osiota. Ensimmäinen osio koostui käsitteiden ymmärtämisestä ja toinen osio kyselyssä oli oppilaiden itsearviointia. Käsiteosion kysymykset olivat: 1. Mitä sana tietoisuustaidot (mindfulness) tarkoittaa mielestäsi?2. Mitä sana tunnetaidot tarkoittaa mielestäsi?3. Mitä sana vahvuus tarkoittaa mielestäsi? 4. Nimeä niin monta tunnetta, kuin tiedät.5. Mitä vahvuuksia sinulla on?Suluissa näkyy vastanneiden oppilaiden määrä. Ensimmäisen kysymyksen vastaukset olivat mielestäni muuttuneet niin, että ymmärrettiin mindfulnessin kokonaisvaltaisempaa määritelmää. Suurin osa (7) puhui edelleen rauhoittumisesta ja esimerkiksi hengitykseen keskittymisestä (6). nyt siihen oli tullut itsekontrolli vaikeissa tilanteissa (4). Lisäksi puhuttiin kehon tuntemusten (2) ja tunteiden (2) tunnistamisesta sekä hallinnasta- Neljä oppilasta oli maininnut itsekontrollin vaikeissa tilanteissa sekä saman verran oppilaita itsen kokonaisvaltaisen kuuntelun. KiVa-tunneilla olemme puhuneet paljon juurikin itsekontrollista. Tunnetaidot käsitetään tällä hetkellä luokassani kyvyksi tunnistaa omia tunteita (9) ja tunteiden hallinnaksi, itsehillinnäksi (7). Lisäksi puhuttiin muun muassa siitä, että ylipäätään osaa tuntea ja ottaa tunteita vastaan (3). Yksittäisiä mainintoja oli esimerkiksi taito ohjata tunteita kiinnostava taito “nähdä tunteen alle”. Vastaukset olivat selkeästi keskittyneempiä kuin syksyllä. Vahvuuksien määritelmässä kymmenen oppilasta totesi niiden olevan jotain, missä on hyvä. Sama vastaus kuin syksyllä oli siis suosituin. Oli vastattu, että ne ovat tunnevahvuuksia (2), hyviä käyttäytymistapoja (1) ja erityisiä taitoja (1). Eräs oppilas totesi: “Jokaisella on omansa. Niitä on monia. Voi olla esim. Huumorintaju. Silloin olet hauska ihminen.” Mielestäni näissä vastauksissa ei ollut tapahtunut sen kummempaa muutosta. Kyselyn tulosten kiinnostavin osuus oli oppilaitteni tunnesanavaraston kasvaminen. Tämän voi todeta kysymyksen neljä vastauksesta. Syksyllä eri tunteita mainittiin 34, nyt 42. Syksyllä eri tunteiden mainintoja oli 113, nyt niitä oli 142. Eniten tunteita maininnut oppilas oli maininnut syksyllä yhdeksän tunnetta ja nyt keväällä 19. Tunteita per oppilas oli mainittu syksyllä keskimäärin 5,95 ja keväällä 7,89. Vähiten tunteita maininneilla ei ollut syksyllä ja keväällä yhtään mainittua tunnetta, vaan oli lueteltu vahvuuksia. Näitä oppilaita oli kummassakin kyselyssä yksi. Muita kuin tunteita oli mainittu syksyllä 32 kertaa ja keväällä kuusi. Näitä sanoja olivat esimerkiksi laiskuus ja hauska. Yksi paljon tunteita maininnut oli eritellyt jopa sellaiset tunteet kuin pelästynyt ja peloissaan. Jaottelu oli joillain oppilailla siis hyvin hienojakoista. Vahvuuksia mainittiin syksyllä 16 kappaletta yhteensä 42 kertaa. Keskimäärin oli nimetty 2,32 vahvuutta. Vähiten niitä ei ollut yhtään ja eniten yhdeksän kaappaletta. Vastaukset olivat selkeästi sekavampia, koska muita kuin vahvuussanaston mukaisia vahvuuksia oli listattu yhteensä 19 kappaletta 27 eri otteeseen. Kymmenen näistä olis erilaisia ominaisuuksia, jotka voidaan sisällyttää vahvuuksiin. Mukana oli yhdeksän sellaista ominaisuutta, jotka kuvaavat enemmänkin taitoja. Esimerkkinä näistä jalkapallo, jääkiekko ja nopeus. Keväällä vahvuuksia nimettiin 18 kappaletta ja kertoja oli 63. Maininnoissa oli siis selkeä kasvu. Keväällä eniten vahvuuksia kirjanneella oppilaalla oli niitä yhdeksän ja vähiten niitä oli kaksi. Mainintojen keskiarvo oli 3,89. Joku muu kuin vahvuus oli vastattu 11 kertaa. Näitä muita sanoja oli kahdeksan erilaista. Kaikki näistä olivat sellaisia asioita, joka kuitenkin sisältyvät vahvuuksiiin, vaikka eivät juuri opeteltuja sanoja olekaan. Mainitaan nyt esimerkkinä positiivisuus (3), uskottavuus (2), sosiaalisuus (1) ja päättäväisyys (1).Näin ollen voisi todeta, että interventio lisää huomattavasti oppilaiden kykyä nimetä tunteita ja vahvuuksia. Lisäksi se selkeyttää oippilaiden ymmärrystä siitä, missä tietoisuus- ja tunnetaidoissa sekä vahvuuksissa on kysymys. -------------------------------------------------------------------------Itsearvioinnissa oli seitsemän toteamusta, joihin oppilas vastasi ympyröimällä vaihtoehdon 5–1. Skaala oli: 5 tosi hyvin4 hyvin3 aika hyvin2 jotenkuten1 tarvitsen harjoitustaVäittämät olivat:1. Keskityt siihen, mitä toinen sanoo. (tietoinen kuunteleminen, tarkkaavaisuus)2. Tarjoat apua, jos joku sitä tarvitsee. (4,4; laski 0,2; avun tarjoaminen, muiden huomioiminen, empatia)3. Keskityt työskentelyyn luokassa. (työhön keskittyminen, tarkkaavaisuus)4. Otat muut huomioon. (muiden huomioiminen, empatia, tunneäly, näkökulman ottaminen) 5. Pystyt rauhoittamaan itsesi, jos olet kiukkuinen. (tunteiden hallinta, tunneäly)6. Pystyt asettumaan toisen ihmisen asemaan. (muiden huomioiminen, empatia, tunneäly, näkökulman ottaminen)7. Iloitset pienistäkin asioista. (tiedostaminen, tarkkaavaisuus, tunneäly, enemmän positiivisia ajatuksia)Suluissa on lueteltu, mihin tutkittuun mindfulnessin säännöllisen harjoittamisen vaikutukseen kukin väittämä liittyy. Tässä keskiarvojen vertailu lukuvuoden alusta loppuun:                       1             2            3            4            5            6            7             kasyksy         4.1         4.6         4.1         4.5         3.7         4.3         4.4         4.23kevät         4.2         4.4         4          4.5         3.8         4.1          4             4.16muutos     0.1        -0.2       -0.1       0           0.1         -0.2       -0.4        -0.07Kokonaismuutos oli todella pieni. Eniten laski pienistä asioista iloitsemisen keskiarvo. Näissä tuloksissa tuli mieleen, että saattaa olla, että tietoisuuden lisääminen tarkentaa oppilaiden omia vastauksia. Olisi kiva nähdä sellaisen porukan, jotka ovat vasta aloittaneet mindfulness-harjoitteet, vastaavat laskelmat. Summa summarum, oppilaiden omaan toimintaan interventio ei näyttänyt luokassani juuri vaikuttavan. Tosiaan meillä on ollut nämä kaikki kysymyksiin liittyvät asiat keskiössä jo ykkösluokalta lähtien, joten voiko isoa muutosta edes odottaa?Oppilaiden henkilökohtaisten vastausten keskiarvot nousivat kuudella oppilaalla, pysyivät samana viidellä oppilaalla ja laski kahdeksalla oppilaalla. Otin huomioon vastaukset kahden desimaalin tarkkuudella. Suurin nousu oli 0,6 pistettä ja se oli oppilaalla, jolla on sosiaalisissa taidoissa haasteita. Opettajana tämä oli mieluisa tulos. Suurin lasku oli 0,7. Tällä oppilaalla on myös haasteita vastaavalla alueella. Ensimmäisenä mainitun oppilaan sosiaaliset taidot ovat mielestäni parantuneet tämän lukuvuoden aikana, joten ehkä tässä voisi olla joku yhteys.  
Elokuvani
Kevät on vihdoin täällä. Ja niin ovat myös kiireen tuntu ja lukemattomat muistettavat pikkuasiat. Tässä niihin hyvä vastalääke: kehon skannaus ihanan pitkänä versiona. Muksut vaan pötkölleen ja ope myös. On aika ottaa tauko arjesta! Nauhoite löytyy täältä.PS. Kokeile listoja. Työmuisti kiittää! <3
Kaikki alkoi siitä, kun törmäsin netissä videoon, jossa brittimuksut kertoivat kouluprojektistaan. Siinä oppilaat jakoivat kadolla kukkia ohikulkijoille toivottaen hyvää päivänjatkoa ja sanoivat tuntemattomille kohteliaisuuksia. He veivät myös paikalliseen kirjastoon kirjojen väliin kivoja kirjanmerkkejä ihmisten löydettäväksi. Tämä aihe liittyy isompaan kokonaisuuteen, eli siihen, kuinka olla ystävällinen itseä, läheisiä ja tuntemattomia ihmisiä kohtaan. Samaa hommaa, mitä olemme tehneet tämän kevään mindfulness-harjoitteissa. Tässä tuodaan harjoite käytäntöön. Aloin miettiä, kuinka voisin tehdä oman projektin oppilaideni kanssa. Otin yhteyttä Sellon asiakaspalveluun ja he kehottivat olemaan yhteydessä suoraan isoihin kauppoihin. Tein näin ja Citymarketin kauppias vastasi ensimmäisenä. Sovimme, että menemme yhtenä toukokuisena perjantaina tunniksi auttamaan ihmisiä kauppatavaroiden pakkaamisessa. Koska päiväsaikaan vain osa kassoista oli auki, osa oppilaista seisoi kaupan sisääntulossa toivottamassa ihmisiä tervetulleiksi. Juttelimme etukäteen siitä, kuinka tavarat pakataan järkevästi ja kuinka ollaan kohteliaita ihmisille. Lisäksi keskustelimme siitä, miten toimia, jos joku ei halunnutkaan apua. Alussa oppilaita jännitti, mikä on ymmärrettävää, koska tilanne oli uusi. Mutta kun he pääsivät vauhtiin, niin he kokivat saaneensa paljon iloa tempauksesta. Myös autettavat ihmiset olivat tyytyväisiä. Jotkut olisivat halunneet tarjota rahaa, mutta ohjeistin oppilaita sanomaan, että he voivat laittaa ne hyväntekeväisyyteen.Seuraavaksi suunnittelemaan kirjastoon kirjanmerkki-iskua...Luokkani oppilaiden jälkitunnelmia päivän päätteksi näet täältä: https://www.youtube.com/watch?v=RJxz1I5GAzM
Kehon skannaus on sinulle varmaan tuttu joko joogatunnilta tai jostain rentoutushetkestä. Sen tehtävä ei ole kuitenkaan pelkästään rentouttaa kehoa. Rentoutuminen on sen miellyttävä sivutuote. Päätarkoitus on, kuten mindfulness-harjoitteissa yleensä, suunnata huomiota tähän hetkeen tarkoituksella, uteliaasti ja ystävällisellä asenteella. Jos kehossa tuntuu kolotuksia, jännityksiä tms., niin ei jäädä niiden ympärille kertomaan niitä vahvistavaa tarinaa, vaan parhaan mukaan harjoitellaan irti päästämistä.Tämän harjoitteen voi tehdä joko istuen tai maaten ja  varsinkin ensi viikon pidempää versiota varten suosittelen jumppamattojen hakemista liikuntasalista luokkaan. Harjoitteen voi opettaa oppilaille ja kehottaa heitä tekemään tämä ennen nukkumaanmenoa, jos on vaikea saada unenpäästä kiinni. Tätä harjoitusta kutsutaankin joissakin yhteyksissä unitaatioksi (beditation). No entäs sitten, jos joku nukahtaa luokassa harjoitusta tehtäessä? Minusta sitä ei kannata ottaa vakavasti. Se yleensä vain tarkoittaa, että oppilas oli vailla unta. Vaikkakaan harjoitteen tarkoitus luokassa ei ole nukahtaminen. Joillekin oppilaille nukahtaminen voi olla noloa. Toisaalta varsinkin yläkoululaiset saattavat brassailla ja hakea opettajan reaktiota sanomalla, että nukahtivat. Siitä ei siis kannata tehdä sen kummempaa numeroa. Jos joku sanoo minulle, että nukahti, niin varmaankin toteaisin vain, että hyvä niin. Harjoitus siis toimi. Niin kuin Dalai Lama sanoi: “Sleep is the best meditation.” Eli uni on parasta meditaatiota.Hyviä harjoitushetkiä äänitteen parissa. Äänite löytyy täältä.
The Mindful Child (Kaiser-Greenland)Kuinka auttaa lasta pärjäämään stressin kanssa ja tulemaan onnellisemmaksi, ystävällisemmäksi ja myötätuntoisemmaksi. Tätä sisältää Susanin tunnetuin teos. Tässäkin kirjassa on hyvä teoriaa ja simppeleitä harjoitteita. Kirjan perusajatuksena ovat lapsille opetettavat uudet ABCt, eli huomio (attention), tasapaino (balance) ja myötätunto (compassion). Kirjan layout on mielestäni hieman tylsä verrattuna moneen muuhun alan kirjaan, joten tämän kirjan lukeminen on kestänyt minulla kauan. Mindful Games (Kaiser-Greenland)Saman kirjailijan viime vuonna ilmestynyt teos. Sisältää 60 aktiviteettia ja vankan teorian. Kirjan kuusi opetettavaa elämäntaitoa ovat: huomion suuntaaminen, hiljentäminen, näkeminen, uuden näkökulman ottaminen, huolenpito ja yhteys muihin. Suosittelen lämpimästi tätä kirjaa kaikille kasvattajille. Harjoituksissa on mainittu suositeltu ikäryhmä. Harjoitteet ovat erivärisellä pohjalla, joten ne on helppo löytää. Kirjassa seikkailee kuvituksena symppis lintu. Sitting Still Like a Frog (Snel)Englanninkielinen teos hollantilaiselta pitkän linjan mindfulnessia käyttävältä terapeutilta. Sisältää mindfulness-harjoituksia lapsille ja vanhemmille. Harjoitteet ovat leikinomaisia ja sopivat siis pienemmillekin muksuille ja alakouluikäisille. Vaikka tämä kirja on pieni, minusta teoriaosat on hyviä. Lasta ohjataan mielen, kehon ja sydämen läsnäoloon. Kabat-Zinnin alkusanat antavat takuuta siitä, ettei kyseessä ole ihan mikä tahansa teos. Sisältää CDn, jota en ole kuunnellut. Mindfulness and Character Strengths (Niemic)Jos luonteenvahvuuksien ja mindfulnessin yhdistäminen kiinnostaa, hanki tämä kirja. Löydät kansien välistä kaiken tämänhetkisen varteenotettavimman tutukitun tiedon näiden kahden symbioosista. Niemic palkattiin VIA-instituuttiin tutkimaan tätä synergiaa. Niemic on aloittanut mindfulness-uransa 90-luvulla, jolloin hänelle esiteltiin THich Nhat Hanhin työtä.Kirjan pääajatuksena on, että vahvuudet voivat tehostaa mindfulnessia ja mindfulness voi syventää vahvuuksia. Puolet kirjasta on Niemicin kehittämän kahdeksan viikon MBSP (mindfulnessiin pohjautuva vahvuusharjoitus) -menetelmän kuvausta. Mukana on CD, jolla on harjoitteita.Your Fantastic Elastic Brain (Deak)Tämä on hauska kirja aivojen plastisuudesta eli siitä, että kuinka aivoja voi muuttaa. Kirjassa käsitellään mm. sitä, kuinka on tärkeää tehdä virheitä tai pelätä asioita ja tehdä niitä rohkeasti. Kuvitus on erinomainen ja selkeä.
Äänien tarkkaileminen on näin kevään kynnyksellä hyvin ajankohtainen harjoite. Talven jälkeen luonto herää eloon ja tähän heräämiseen kuuluvat kaikenlaiset äänet, joita emme ole kuulleet pitkään aikaan. Tämän harjoitteen ydinvahvuus voisikin olla uteliaisuus. Tämä kyseinen äänite on tarkoitettu sisällä tehtäväksi. Kiinnitämme huomiota ääniin huoneen ulkopuolella, huoneessa ja omassa kehossa. Tämän vuoksi kaikkien pitäisi olla mahdollisimman liikkumatta ja mahdollisimman hiljaa. Kolmosluokkalaisten kanssa olemme mm. leikkineet intiaaneja, eli kaikki ovat olleet hiljaa kuin piileskelevät intiaanit. Ajatuksena on koettaa jollain tapaa hillitä joidenkin oppilaiden halua päästää ääniä, jotka toisetkin kuulevat. Joskus niin käy, että ääniä tulee. Eikä sekään niin vaarallista ole. Tämän harjoituksen voi tehdä myös ulkona. Olemme joskus esim. Laskeneet erilaisia luonnossa kuuluvia ääniä sekä maalanneet ja piirtäneet niitä. Mikä sen ihanampaa kuin samalla tuntea kasvoilla lämmittävä aurinko!Kivaa harjoitushetkeä ja lämpöä viikkoon! Äänite on täällä.
Mindfulness luokkahuoneessa (Fowelin)Jos yhden kirjan ostaa itselleen opettajana, niin se on tämä. Kirjailija on ruotsalainen opettaja, joten kirja on näin suomalaiselle helppolukuinen. Hän on mindfulnessin oppi-isän, Jon Kabat-Zinnin oppilas. Liikkeelle lähdetään stressin kokemuksesta, eli härkää otetaan heti sarvista kiinni. Kirja on jaoteltu seuraaviin muihin osa-alueisiin: kehoon, aisteihin, hengitykseen, vaikeuksien kohtaamiseen ja lapseen osana ryhmää. Joka luvussa on teoriaosuus ja sitten iso liuta harjoitteita. Harjoitteissa on mainittu, mille ikäryhmälle kukin harjoite sopii. Ohjeet ovat selkeitä ja sopivat suomalaiseen luokkaan.Kymmenen läsnäolon minuuttia (Hawn)Tekijän ei kannata antaa hämätä. Hän on 80-90-luvun elokuvatähteyden lisäksi tullut tunnetuksi MindUp-ohjelmallaan. Hawnilla on myös todella pitkä meditaatiotausta.Kyseessä on ohjelma, joka opettaa lapsille ja nuorille mindfulnessin avulla oppimista koskevia sekä sosiaalisia että emotionaalisia taitoja. Kirja on tarkoitettu pääasiassa vanhemmille. Kirjassa on erityisen hyvää se, että siinä opetetaan, kuinka kertoa lapsille aivojen toiminnasta. Viisas pöllö ja vahtikoirat tulevat tutuiksi. Kirjassa on myös harjoitteita ja käyttäjäkokemuksia. Tietoinen läsnäolo (Williams & Penman)Williams on Kabat-Zinnin ohella yksi kovimmista mindfulness-taivaan nimistä. Tämä Oxfordin yliopiston professori on kehittänyt MBCT:N eli mindfulnessiin pohjautuvan kognitiivisen terapian. Tämä teos on mielestäni yksi mindfulnessin perusteoksista ja sen lukeminen on usein vaatimuksena MBCT-kurssilla. Kirjassa on sekä helposti luettavaa teoriaa että kokemuksia ja esimerkkejä ihmisten elämästä. Harjoituksia on paljon. Kirjassa on siis kahdeksan viikon ohjelma, jonka voi tehdä ilman MBCT-kurssille osallistumistakin. Jos haluaa syventää mindfulness-harjoitustaan ja on kesälomalla luppoaikaa, kannattaa ottaa tämä mukaan laiturinnokkaan. Alkusanat ovat Kabat-Zinnin. Mukana on CD ja äänitteet ovat myös netissä. Kollegoiden kanssa käytetään niitä hiljaisella välkällä meditaatioissa. Todella miellyttävällä äänellä vedettyjä harjoituksia. Sanomme ääntä leikkisästi “The Ääneksi”.Tipsu ja oivallusten opus (Markkanen)Ihana mindfulness-ohjaaja ja pitkän linjan meditoija Sari on tehnyt satukirjan, joka on tarkoitettu pienille lukijoille, 6–11-vuotiaille. Toki kirjasta saa enemmän irti aikuisen kanssa. Kirjassa Tipsu-peikko seikkailee ja kohtaa matkallaan kaikenlaista elämään liittyvää haastetta. Satuihin on upotettu taitavasti mindfulnessin peruskäsitteitä sellaisella tavalla, minkä lapset ymmärtävät. Kirjassa on vallan mainio kuvitus.
Time-Lapse: Watch Flowers Bloom Before Your Eyes | Short Film Showcase
Bad Gossip
Metta Kaikki 7 Min.m4a
Metta Itselle Ystävälle Neutraalille 6 Min.m4a
The Little Mermaid
Metta Itselle Ja Ystävälle 6,5 Min.m4a
Metta Itselle 5 Min.m4a
Metta Ystävällisyys 6 Min.m4a
Metta Turvallisuus 6 Min.m4a
Kevään kunniaksi lähdemme tutkimaan tietoisuustaitojen toista osa-aluetta, eli sydämen osuutta. Kiinalainen mindfulnessia tarkoittava merkki koostuu itse asiassa kahdesta osasta. Päällä oleva “hattu” tarkoittaa ”nyt”  Ja alaosa tarkoittaa mieltä ja sydäntä.Tulemme lopulta harjoittelemaan ystävällisyyden tunteita itseä, hyvää ystävää, neutraalia henkilöä sekä kaikkia eläviä olentoja (ihmiset, eläimet, kasvit,...) kohtaan. Ystävällisyys on taito, jota voi kehittää. Se on yksi luonteenvahvuuksista aivan kuten rakkaus ja myötätuntokin.Olen luonut sarjan harjoitteita, joiden kautta voidaan päästä käsiksi näihin vahvuuksiin. Tietoisuus yksinään ei riitä. Se on parasta saada valjastettua hyvään tarkoitukseen. Kun voimme hyvin ja osaamme pitää huolta itsestämme, voimme pitää huolta myös ympäristöstämme ja muista ympärillämme. Elämä muuttuu helpommaksi mitä ystävällisemmin pystymme suhtautumaan siihen. Tämä on minun kokemukseni.Tässä ensimmäisessä harjoituksessa lähdemme tutkimaan onnellista tapahtumaa. Sen kautta tuomme huomion omaan kehoon ja onnellisuuden tunteen mukana tuleviin kehon tuntemuksiin. Lopussa toivotamme itsellemme onnellisuutta. Mitä useammin hajoitusta teette, sitä enemmän se vaikuttaa. Äänite löytyy täältä.
Ihanan ja rentouttavan lomaviikon jälkeen on kiva palata töihin. Toki olisin voinut olla lomalla pidempäänkin, mutta heti kun pääsee oppilaiden joukkoon, muistaa, miksi opetustyötä tekee. Aloitimme tänään kolmen minuutin hengitysharjoituksella. Se löytyy tuosta hieman alempaa. Lisäksi keskustelimme siitä, miten tärkeää on osata rauhoittaa itsensä. Listasimme itsen rauhoittamisen keinoja ja annoin viikkotehtäväksi luokalle rauhoittaa itsensä jossain tukalassa tilanteessa tällä viikolla. Perjantaina sitten kuullaan, miten kukin toimi. Tämän viikon harjoitus on sama kuin pari viikkoa sitten, mutta ilman pitkiä selostuksia. Speksit löytyvät siis edellisestä postauksesta. Ensi viikolla alamme liikkua kevään teemaan, eli myötätuntoon itseä ja muita kohtaan.Nauhoite on täällä.
Tällä viikolla käytämme hengityksen apuna kosketusaistia. Kosketus helpottaa huomion ankkuroimista tähän hetkeen. Aloitamme peukalon “ulkojuuresta”. Sormea kuljetetaan sormi kerrallaan ylös ja alas sormea siirtyen aina seuraavaan sormeen. Jokaisen sormen jälkeen lisätään numero yhdestä viiteen. Kun on päästy kaikki käden sormet läpi, aloitetaan uudestaan joko siitä, mistä alunperinkin aloitettiin tai lähdetään kulkemaan sormia vastapäivään. Tässä videolla näytetään ajatus: https://www.youtube.com/watch?v=SzEvrQbjdeA Käden voi vaihtaa tai sitten ei. Kukin makunsa mukaan.Kannattaa siis tehdä harjoitus kertaalleen ennen kuin tekee sen oppilaiden kanssa. Nauhoite löytyy täältä.
Piti laittaa vielä tällä viikolla tämä video. Eli videolla muutama oppilaani purkaa viikkotehtävän antia. Huomatkaa, että tunnesanasto on opetettu englanniksi. Mutta onnistuu tuo näköjään suomeksi niistä keskustelu myös ihan sujuvasti. Video on täällä.Aurinkoa viikonloppuun!
Yksi HundrED-projektin päätavoitteista on kohdallani ollut kehittää ja testata sellaista pedagogista mallia, jonka avulla opettajien olisi suhteellisen helppo saada oppilaat tunnistamaan tunteita, niihin liittyviä kehon tuntemuksia, ajatuksia ja sitä, kuinka nämä kaikki ohjaavat toimintaamme. Tässä ihan lähiviikkoina laitan jakoon ohjeet, joilla sinäkin voit kokeilla oman luokkasi kanssa tätä mallia.Tänään oli tarkoitus kokeilla tätä mallia lapsille tutun sadun, Ruma ankanpoikanen, avulla. Ennen kuin aloitimme, kerroin, että tänään harjoittelemme erityisesti kehon tuntemusten kuvaamista. Olin valmistellut lappuja, joissa oli adjektiiveja avuksi tähän tehtävään. Lapuissa luki mm. Painava, kevyt, kuuma, viileä, pistelevä, tunnoton, kuiva ja jyskyttävä. Kerroin, että nyt esimerkiksi minua jännittää. Luokassa oli tunnin aikana yleisöä ja siksi olin vähän hermona. Kerroin, että suuni tuntuu kuivalta, sydämeni jyskyttää ja tuntuu siltä, että kaikki ulkopuoliset asiat häviävät, tulee niin kuin putkinäkö. Kerroin myös, että jännitys tuo mukanaan vähän kiukkuisuutta. Ajattelen, että “En selviä.”, “Mokaan.” ja “Minulle nauretaan.”. Halusin tätä kautta tuoda oppilaille mieleen sen, mitä itseasiassa olemme nyt tekemässä.Löysin tarkoituksiini sopivan mallin sadusta Papunetistä. Luin oppilaille sadun aina siihen asti, kun Rumaa ankanpoikasta hyljeksitään koko kesän ajan ja se joutuu olemaan yksin järvellä. Tekstin kuvituksena on tuossa kohdassa kuva, jossa ankka on kovin allapäin. Kysyin oppilailta, millaisia kehollisia tuntemuksia ankalla on tuossa kuvassa. He osasivat käyttää adjektiiveja hienosti hyväksi ja kertoivat, että keho tuntuu raskaalta, voimattomalta, kylmältä ja vapisuttaa. Tajusin itse asiassa, että jos lasten on vaikea löytää tuntemuksia näin päin, niin voi kysyä ensin tunteista ja sitten kysyä, että millaisia kehollisia tuntemuksia nuo tunteet tuovat mukanaan. Tunnesanoiksi löydettiin vihainen, surullinen, yksinäinen, peloissaan, väsynyt ja epämukava. Sitten kysyin, että jos hänellä on surullinen olo, niin mitä hän ajattelee. Yksi vastaus kuului: “Olen ruma.”. No, entäs jos hän on vihainen. “Miksi kaikki vihaavat minua.”. Entä yksinäinen? “Kukaan ei halua leikkiä kanssani.”. Väsynyt? “Olen väsynyt siihen, että kaikki vihaavat minua.”.Siirryimme siihen, että mitä oppilaat luulivat, että Ankanpoika haluaa tehdä, jos hän ajattelee tällaisia ajatuksia. Pakeneminen, piiloon meneminen, luovuttaminen ja itkeminen tuntuivat tuossa tilanteessa hyviltä ajatuksilta. No, jos hän menee piiloon, pakenee tai luovuttaa, niin miten tämän kehän käy? Todettiin, että se vahvistuu ja siitä on vaikeampi päästä pois. Kaikki ruokkii kaikkea. Itkemisen käsittelimme erikseen ja oppilaat sen hokasivatkin, että itku itse asiassa helpottaa ja on hyvä asia monessa tilanteessa. Mutta palataan hetkeksi vielä noihin ei niin rakentaviin käyttäytymismalleihin.Mitkä olisivat siis sellaisia vahvuuksia, jotka auttaisivat ankkaa pääsemään pois tilanteesta? Rohkeus, toivo ja rakkaus löytyivät heti. Rakkaus siltä kannalta, että jos hän tekisi hyviä asioita muille, iin muut alkaisivat varmasti tehdä niin hänelle (Huom! Meillä oli ollut uskonnossa juuri rakkauden kaksoiskäsky.). Sitten palasimme rakkauteen ja lisäsin siihen viereen myötätunnon. Keskustelimme siitä, että mitä yhteistä näillä on. Totesimme, että nämä ovat aika lähellä toisiaan. Muistutin oppilaitani siitä, että viime kerralla juttelimme siitä, että ketä kohtaan pitää tuntea rakkautta ja myötätuntoa ensin. Kuka on se tärkein henkilö? Sehän on jokainen itse. Sitten lisäsin sinnikkyyden listaan ja kysyin, että mitenkäs se voi auttaa. Muistavatko oppilaat, mitä olen puhunut heille sinnikkyydestä arviointikeskusteluissa? He muistivat, että se on sitä, että yrittää uudestaan ja uudestaan, vaikka tehtävä olisi hankala. Kerroin, että tämä voi olla Ankanpojalle se myötätunnon teko itseä kohtaan. Tunti oli todella onnistunut! Toivon, että kun laitan ohjeet tänne, sinäkin innostut kokeilemaan oman porukkasi kanssa. Oli nimittäin yksi parhaimmista oppitunneista ikinä! Opettajuuden tähtihetkiä.
Harjoitus kestää viisi minuuttia ja löytyy täältä.Tässä harjoituksessa laskemme hengityksiä. Laskeminen on hyvä apuväline ankkuroida huomio hengitykseen. Ajan myötä tavoitteena on, että laskeminen jää taka-alalle ja huomiota suunnataan enemmän ja enemmän hengitystapahtumaan.Harjoituksen alku on aina samanlainen. Mielestäni rutiinin muodostuminen on tärkeää. Jos ei ole aikaa, niin voi tehdä vain harjoituksen alun, eli kiinnittää huomion hengityksen virtaan sisään ja ulos sieraimissa, kurkussa ja keuhkoissa.Laskeminen menee näin: 1-sisään, 2-ulos, 3-sisään, 4-ulos, 5-sisään, 6-ulos, 7-sisään, 8-ulos, 9-sisään ja 10-ulos eli aina parittomalla sisään ja parillisella ulos. Tämän jälkeen harjoitus jatkuu taas numerosta yksi. Jos ja kun ajatus lähtee vaeltamaan tai menee laskut sekaisin, tuodaan huomio ystävällisesti takaisin hengittämiseen ja sitten laskemiseen.
Haluan jakaa kanssanne tämänpäiväisen opettajuuden huippuhetken. Arvointikeskustelu. Tuo sana, joka saa monet, ainakin espoolaiset, alakoulun opettajat kiristelemään hampaitaan. Ainakin henkisesti. Homman nimi on se, että sen sijaan, että olisimme antaneet oppilaillemme arvosanat jouluna, käymme nyt tammikuussa keskustelut jokaisen perheen kanssa.Ajatus on ihan ookoo, mutta kun alkuvuoteen sisältyy paljon muutakin uutta, kuten meillä monialaisiin opintokokonaisuuksiin käytetyt viisi päivää, ajatus keskusteluista tuntuu pahimmillaan aikamoiselta taakalta. Itse olen ollut sitkeän flunssan kourissa enemmän tai vähemmän jo kaksi kuukautta, joten poissaolopäivät ovat lisänneet kiirettä entisestään.Tänä aamuna kävin taas pari keskustelua. Rytmit on pitänyt kääntää hieman uusiksi, koska aamu-unisena ihmisenä koululletulo puoltatoista tuntia normaalia aiemmin ei sujuisi muuten. Toisessa keskusteluista koin kuitenkin hetken, joka palauttaa ymmärryksen siihen, miksi tätä työtä teen.Keskustelussa oli oppilas, jonka kuulin käyttäneen mindfulness-harjoitteita apuna harrastuksessaan. Harrastus on sellainen, jossa hän kilpailutilanteessa joutuu joskus odottamaan tuntikausiakin sääolosuhteiden muutosta. Kuulin, että hän on mm. näinä odottamisen hetkinä tehnyt hengitysharjoituksia.Olen kysynyt jokaiselta oppilaalta heille positiivista palautetta antaessani, että miltä se tuntuu. Tänään päätin kysyä, että missä se tuntuu tämän oppilaan kehossa. Hän sanoi, että tuntemus on rinnassa. Kysyin, että millainen tuntemus on. Hän sanoi, että se on lämmön tunnetta. Sitten kerroin hänelle, että kuinka hän voi odotustilanteessa tai missä tahansa muussa tukalassa tilanteessa pysähtyä, muistaa tuon tunteen, lämmön tuntemuksen rinnassa ja hengitellä. Tunsin hyvän energian huoneessa ja kiitollisuuden siitä, että voin olla välineenä auttamassa näitä pieniä ja nuoria ihmisiä heidän tunnetyöskentelyssään. Näin mindfulness parhaillaan toimii. Toisaalta ystävystytään hankalien tunteiden kanssa ja toisaalta annetaan itselle myötätuntoista huomiota. Lämmön tunne rinnassa tuo toivoaparemmasta.
Tämä hengitysharjoitus on sopiva ihan pienille lapsille. Olen kyllä tehnyt sitä oman nelosluokkani kanssa myös. Harjoituksen ajatuksena on ensinnäkin käyttää hengityksen tarkkailun apuna kehon tuntemuksia, eli kuinka vatsa nousee ja laskee hengittäessä. Lisäksi harjoituksessa käytetään apuna mielikuvaa ilmapallosta, joka loppujen lopuksi nousee taivaalle.Harjoitus löytyy täältä.Nauhan jälkeen on hyvä kysyä muksuilta, minkä värinen kunkin pallo on. Niitä voi  sitten myös esimerkiksi piirtää. Kolmosten enkussa kysyin harjoituksen jälkeen kaikilta Englanniksi “What color is your balloon?”. He vastasivat kokonaisella lauseella “It is…”. Tämä sopi hyvin sisältöihin, joita olimme juuri harjoitelleet, eli väreihin ja It is -lauseeseen.Kivaa harjoitusta!
Yksi mindfulnessin suomenkielinen käännös on tietoinen hyväksyvä läsnäolo. Tätä läsnäoloa voi harjoittaa kaikissa arjen toimissa, kuten esimerkiksi liikkeessä. Joogasta käytetään monesti englanninkielistä vertausta “meditation in motion”, eli meditaatiota liikkeessä. On lisäksi olemassa esimerkiksi kävelymeditaatio, joka tapahtuu kokonaan liikkuen.Tässä yhteydessä puhutaan monesti flow-tilasta, jonka isänä pidetään Mihály Csíkszentmihályita. Kysymys on keskittyneisyyden tilasta, jossa olo on itsevarma, tekeminen vaivatonta, ajantaju katoaa jne. Monet urheilijat tekevät, monesti tietämättään, mindfulness-harjoituksia keskittymällä omaan kehoonsa ja hengitykseensä juuri ennen huippusuoritusta. On myös olemassa valmentajia, kuten LA Lakersiakin valmentanut Phil Jackson, joka opettaa urheilijoille meditaatiota. Lisäksi esimerkiksi itämaisten kamppailulajien luonteeseen kuuluu tietty flow-tilaan pääseminen ja harjoitusten alkuun ja loppuun kuuluukin monesti lyhyt sisäänpäinkääntyvä meditaatio. Kendossa esimerkiksi tavoitteena on oppia, kovan harjoituksen kautta, aistimaan vastustajan pienestäkin eleestä ja katseesta, mitä hän tekee seuraavaksi. On oltava siinä hetkessä, koska jos alat miettiä liikaa sitä, mitä on jo tapahtunut tai mitä seurauksia on tulossa, ei liike tule yhtä luontevasti. Kun keskityt aistimaan, ajattelun maailma jää taustalle. Tällä nauhalla harjoitellaan tietoista liikettä pienessä mittakaavassa, eli kiinnittämällä huomiota kehon tuntemuksiin, kun siirrämme painoa jalalta toiselle. Netistä löydät muita esimerkkejä tietoisesta liikkeestä. Voit kehittää harjoitteita myös itse. Äänite löytyy täältä.Aurinkoa viikkoon!
Tässä päivityksessä käyn läpi itsearvioinnin monivalintatehtäviä.Itsearvioinnissa oli seitsemän toteamusta, joihin oppilas vastasi ympyröimällä vaihtoehdon 5–1. Skaala oli: 5 tosi hyvin4 hyvin3 aika hyvin2 jotenkuten1 tarvitsen harjoitustaVäittämät olivat:Keskityt siihen, mitä toinen sanoo. (4,1; tietoinen kuunteleminen, tarkkaavaisuus)Tarjoat apua, jos joku sitä tarvitsee. (4,6; avun tarjoaminen, muiden huomioiminen, empatia)Keskityt työskentelyyn luokassa. (4,1; työhön keskittyminen, tarkkaavaisuus)Otat muut huomioon. (4,5; muiden huomioiminen, empatia, tunneäly, näkökulman ottaminen) Pystyt rauhoittamaan itsesi, jos olet kiukkuinen. (3,7; tunteiden hallinta, tunneäly)Pystyt asettumaan toisen ihmisen asemaan. (4,3; muiden huomioiminen, empatia, tunneäly, näkökulman ottaminen)Iloitset pienistäkin asioista. (4,4; tiedostaminen, tarkkaavaisuus, tunneäly, enemmän positiivisia ajatuksia)Suluissa näkyy ensin, mikä oli vastausten keskiarvo. Seuraavaksi on lueteltu, mihin tutkittuun mindfulnessin säännöllisen harjoittamisen vaikutukseen kukin väittämä liittyy. Ensimmäisenä täytyy sanoa, että kaikkien vastausten keskiarvo oli 4,2, mikä on mielestäni korkea. Jos lähdetään katsomaan yksittäisten vastausten pistemääriä, niin huomataan, että se on korkein kysymyksissä kaksi ja neljä. Niissä kysytään muiden auttamisesta ja huomioimisesta. Tämä saattaa johtua siitä, että olen “kouluttanut” oppilaita toisten huomioimiseen ja auttamiseen. Olemme puhuneet paljon itsekeskeisyydestä ja siihen liittyvistä ilmiöistä. Matalimmat pistemäärät näkyvät kysymyksissä viisi ja yksi, jotka liittyvät itsehillintään ja toisten kuuntelemiseen. Mitä tämä kertoo minulle? Ensimmäinen on haastava asia aikuisellekin. Siihen pitää tietoisesti satsata luokassa. Harjoitteet, joita teemme kehon tuntemusten, tunteiden ja ajatusten tiedostamiseksi, tukevat tätä työtä. Mistä sitten johtuu se, ettei toisia kuunnella? Ehkä ollaan niin innostuneita omasta asiasta, ettei malteta kuunnella. Minä katson tätä tietysti luokkatilanteen näkökulmasta. Joskus olen kuullut sellaisesta ohjeesta, että viitataan vasta sitten kun edellinen on lopettanut suunvuoronsa. Kuunnellaan ensin se huolella loppuun. Toinen harjoitus voisi olla toisen tietoinen kuunteleminen ilman että keskeyttää toisen. Kolmantena tulee mieleen ylipäänsä tarinoiden kuuntelu. Harjoituksia tuntuu löytyvän helposti. Opettajana kiinnostavaa on myös yksittäisten oppilaiden käsitys itsestään. Vastausten keskiarvoja oli tasan viidestä 3,4:ään. Alemman keskiarvon muksut tarvitsevat opelta eniten tukea harjoitteluunsa. Tässä tällainen aika pinnallinen analyysi näistä tuloksista. Tarkoituksena on teettää sama kysely oppilailla kevään lopussa ja verrata tuloksia. Eli kysymys on: onko tietoisella vahvuuksien, tunnetaitojen ja tietoisuustaitojen harjoittelulla vaikutuksia kyseisten asioiden sisäistämiseen sekä kehitykseen. Kiinnostavaa on myös nähdä, kuinka oppilaiden omat käsitykset muuttuvat vuoden aikana.
Ankkuri 4 Min.m4a
Seuraavien viikkojen aikana lataan alkuviikosta tänne sivuille meditaation, jonka voit tehdä joko itse tai oman ryhmäsi kanssa. Tee ne kuitenkin ensin itse, jotta tiedät, mitä on tulossa. Sarjan aloittaa kolmen minuutin hengitysharjoitus. Harjoitus on kuultavissa täällä. (klikkaa popup-ikkinan alimmasta kohdasta "Continue viewing tms., niin ei tarvitse kirjautua sisään.)Tämä hengitysharjoitus koostuu kolmesta osasta: huomion herättämisestä, huomion keräämisestä sekä huomion laajentamisesta. Tämä harjoitus on hyvä opettajalle tai kenelle tahansa, jonka arki on kiireinen. Tämän harjoituksen voi tehdä oppituntien välissä, kun odottaa uutta ryhmää luokkaan tai kun omat oppilaat ovat välitunnilla. Tämän harjoituksen voi tehdä useamman kerran päivän aikana, mutta riittää, jos teet sen vain kerran. Säännöllisyys ja intentio ovat taikasanoja. Harjoitusta varten et tarvitse kuin hiljaisen paikan. Äänetöntä paikkaa on mahdotonta löytää, joten suhtaudu parhaasi mukaan häiriötekijöihin asioina, jotka haastavat ja vahvistavat sopivalla tavalla harjoitustasi. Etsi tuoli, jolla istua. Jos haluat, voit tehdä harjoituksen myös maaten. Tätä harjoitusta tehdessä ei tarvitse ottaa mitään virallista tai hienoa meditaatioasentoa. Harjoittelemme tietoisuutta arjen keskellä, arjessa. Tiukan paikan tullen meillä ei ole välttämättä edes mahdollista istua alas.Jos ajatuksesi vaeltaa, älä soimaa itseäsi. Ajatus vaeltaa. Se on ajatuksen ominaisuus. Se hetki, jolloin huomaan ajatuksen vaeltavan, on se hetki, jolloin olet läsnä tässä ja nyt. Se on meditaatio. Se on mindfulness, tai kuten oppilailleni opetan, timanttihetki, jota varten harjoitetaan. On päiviä, jolloin ajatus ei pysy kasassa ollenkaan. On päiviä, kun pysähtyminen tuntuu epämukavalta ajatukselta. Mutta tiedätkö mitä? Mindfulness vaikuttaa, vaikka tekisit sen välillä vastahakoisesti. Itselläni on näin vajaan kymmenen vuoden meditaatiotaustan kokemuksella suurin osa meditaatiokerroista sellaisia, että mietin, milloin kello ilmoittaa ajan loppuvan. Se on luonnollista. Eteenpäin mennään pienin askelin. On kyse prosessista ja jos tarkkoja ollaan, prosessi on tärkein, ei lopputulos. Valmiiksi emme tule.
Heipä hei pitkästä aikaa! Viime syksy oli todella rankka opettajille, eikä pelkästään meidän koulussamme. Uuden opetussuunnitelman mukanaan tuomat haasteet ja sisäänajo veivät paljon ylimääräistä aikaa kaiken muun työn päälle. Kädet ovat siis olleet niin sanotusti täynnä.Teetin loppusyksystä 19:sta neljännen luokan oppilaalleni kyselyn liittyen tunne- ja tietoisuustaitoihin sekä vahvuuksiin. Ajatuksena oli kartoittaa heidän ymmärrystään eri käsitteistä sekä kartoittaa heidän omaa käsitystään joistakin mindfulnessiin liittyvistä asioista, joiden on tutkittu kehittyvän säännöllisen tietoisuustaitojen harjoittamisen myötä. Joululomalla minulla oli vihdoin hyvää aikaa käydä läpi ja analysoida vastauksia. Tässä niistä lyhyt kuvaus. Ensimmäinen osio koostui käsitteiden ymmärtämisestä ja toinen osio kyselyssä oli oppilaiden itsearviointia. Käsiteosion kysymykset olivat: Mitä sana tietoisuustaidot (mindfulness) tarkoittaa mielestäsi?Mitä sana tunnetaidot tarkoittaa mielestäsi?Mitä sana vahvuus tarkoittaa mielestäsi? Nimeä niin monta tunnetta, kuin tiedät.Mitä vahvuuksia sinulla on?Ajatuksena tässä on se, etten ole avannut termistöä muksuille kovin syvällisesti kummemmin. Nyt avaan niitä ja haluan tietää, kuinka ymmärrys kehittyy sen mukana. Ensimmäisen kysymyksen aiheena oli sanan tietoisuustaidot määritelmä. Jotkut oppilaat vastasivat useamman kuin yhden asian. Eniten vastauksissa oli sanottu, että se on rauhoittumista (8 kpl) ja keskittymistä (6 kpl). Muita vastauksia olivat mm. Että se on tunteiden kanssa ystävystymistä, hengitysharjoituksia, mielenhallintaa ja ymmärtämistä.Toisen kysymyksen tunnetaidot määriteltiin sitten paljon hajanaisemmin. Eniten mainittiin tunteiden hillitseminen (4) ja se, että tietää, miltä toisesta tuntuu (4). Myös “taidot, jotka tunnet hyvin” lukeutui suosituimpien vastausten listaan kolmella vastauksella. Joukossa oli myös tuon ikäisiltä aika mielestäni yllättäviä vastauksia, kuten se, että “Sinulla on omat tunteet ja et elä muiden elämää.” sekä “ Tiedät, miten hallita tunteita ja olla kaveri niiden kanssa.”:Kolmannessa kysymyksessä aiheena olleita vahvuuksia olemme käyneet läpi luokassamme parinkymmenen viikon ajan. Siksi nämä vastaukset kiinnostivat minua eniten. Oletetustikin vastaukset olivat hyvin yhteneväisiä: 15 lapussa oli mainittu, että vahvuudet ovat sitä, missä olet hyvä. Muita vastauksia oli, että ne ovat omia luonteita, ne ovat tunnevahvuuksia ja niistä on sinulle hyötyä. Eräs oppilas oli kirjoittanut “Se on sinun suojasi ja se puolustaa sinua vaikeissa tilanteissa.”. Näinhän se on, vai mitä?Neljännessä kysymyksessä , joka liittyi tunteiden nimeämiseen, mainittiin eniten ilo (16), suru (15), pelko (9), viha (11), innokkuus (5) ja jännitttyneisyys (10). Yhteensä eri tunteita mainittiin 34 kappaletta, mikä on mielestäni huikea määrä! Joukossa oli sellaisiakin harvemmin tuon ikäisten sanavarastoon kuuluvia tunteita kuin myötähäpeä, järkyttyneisyys ja luottavaisuus. Viisi oppilasta oli vastannut kysymyksiin joko pelkästään tai osittain vahvuuksia.Viidennestä kysymyksestä totean vain sen verran, että kaikki löysivät vähintään kaksi vahvuutta itsestään. Joku oli löytänyt niitä jopa seitsemän! Yksi oppilas oli kirjoittanut listan urheilulajeista, joissa on hyvä ja kolmella muullakin oli näitä kykyjä mukana listassa. No, pääasia on, että hyvää löytyy.Ensi viikolla tulossa lisää tuloksia. Julkaisen oppilaideen itsearviointiin liittyvät tulokset silloin.
Olemme käsitelleet nelosluokkalisteni kanssa viimepäivinä ympäritöopissa ilmaa ja sen ominaisuuksia. Tänään oli tarkoitus tehdä kuviksessa työ, jossa keskittyisimme tutkimaan saippuakuplia. Aloitimme päivän keskittymisharjoituksella. Päätin alkaa testaamaan sivustoa Smililing Mind, koska heidän 10–12 -vuotiaiden ohjelmastaan löytyy juuri aiheeseen sopiva meditaatio. Sivusto on australialainen ja siten englanniksi. Näin se kävi hyvin englanninkieliselle luokalleni. 10–12 -vuotiaiden ohjelma löytyy täältä. En tiedä, toimiiko linkki ilman sisäänkirjausta, joten jos se ei onnistu, pitää rekisteröityä. Tässä ikäohjelmassa on 55 eri harjoitusta, joita alamme nyt käydä systemaattisesti läpi. Ensimmäinen äänite “The Bubble Journey” sisältää kehoskannauksen. Nauhassa puhutaan makuuasennosta, mutta teimme harjoituksen istualtaan. Harjoituksessa kuvitellaan kehon sisälle kupla, joka laajenee ja pienenee hengityksen tahtiin. Kuplan kuvitellaan liikkuvan varpaista aina päälakeen asti. Sitä mukaa kuin kupla liikkuu kehon läpi, keho rentoutuu ja tuntee lämpöä.Vaikka harjoitus oli melkein kahdeksan minuuttia, muksut jaksoivat keskittyä tosi hyvin. Ohjeet olivat olleet tosi selkeitä seurattavaksi heidän mielestään. Erityisen miellyttävää oli rento olo jälkeenpäin ja lämmön tunne kehossa harjoituksen aikana.Seuraavana tutkimme saippuakuplien kuvia ja puhalsimme saippuakuplia. Tutkimme erityisesti kuplien värejä. Idea kuvistyöhön tuli täältä. Mustalle paperille hahmoteltiin harpin avulla ympyröitä. Sitten mietittiin pallon perspektiiviä ja kuinka sulauttaa värit toisiinsa. Väreinä olivat pölypastelliliidut, mutta varmasti työ onnistuu öljypastelleillakin. Lopuksii vielä fiksatiivi pintaan ja taidenäyttely pystyyn.
Teimme tämän työn syksyllä, mutta sen voi ottaa yhtä hyvin myös uuden vuoden alkuun. Oppilaat miettivät, minkä vahvuuden kanssa he haluavat tehdä tänä vuonna töitä. Sen jälkeen kaikki tekivät itselleen vahvuusviirin. Viirit laitettiin luokan kattoon. Siellä ne ovat helposti nähtävissä koko vuoden ajan. Tähän voisi lisätä myös sen, että he tekisivät konkreettisen listan toimenpiteistä, kuinka he aikovat vahvuutta työstää. Vuoden lopussa käydään läpi, miten meni ja onko tavoitteeseen päästy.
Meillä on luokassa perinteenä joulukalenteri. Yleensä olen jollain tapaa arponut muksujen nimet ja sitten he ovat saaneet sekä avata kalenterin luukun että valita itselleen jotain kivaa Laatikosta. Laatikko siis sisältää kaikenlaista krääsää, mitä kaupasta eurolla, parilla saa.Mindfulness-opetuksen myötä haluan opettaa muksuille myös eettisempää elämäntapaa, kestävää kehitystä sekä järkevää kuluttamista. Siksi ajattelin tänä vuonna ottaa käyttöön aineettomat lahjat.Idea ei ole minun, vaan olen poiminut sen jostain. Homman nimi on, että laitoin ennen joulua vanhemmille viestin, että toivoisin jokaisen kirjoittavan lapselleen kirjeen. Kerroin siitä, kuinka olemme käsitelleet vahvuuksia ja olisi nyt kiva saada vanhemmat osallistumaan aiheen kanssa työskentelyyn. Heidän tehtävänään oli siis kirjoittaa lapselleen kirje, jossa he kertovat lapsen hyvistä piirteistä ja vahvuuksista. Luokan kattoon on kiinnitetty pikkiriikkisiä villasukkia, jotka on numeroitu 1-24. Jokaiseen sukkaan olen arponut jonkun oppilaan nimen lapulle. Aamulla otan nimen sukasta ja tuo oppilas saa kalenterin luukun avaamisen lisäksi lukea vanhempiensa kirjoittaman kirjeen. Jokainen, joka haluaa, saa lukea kirjeen tai sen osan luokan edessä. Voijn kertoa, että nimenjulkistus on odotettu hetki!Voi niitä hymyjä oppilaiden kasvoilla, kun he lukevat kirjeitään. Jotkut ovat halunneet lukea  viestinsä muille. On ihana huomata, kuinka muut oppilaat liikuttuvat ja iloitsevat toiselle kirjoitetuista ihanista sanoista! Yksi kirje meni jotenkin näin: “Rakas M. Kysyt minulta joka vuosi, onko joulupukkia olemassa. Nyt kun olet jo kymmenvuotias, on aika kertoa sinulle totuus. Kyllä. Joulupukki on olemassa. Sinun joulupukkisi on isäsi, joka rakastaa sinua aivan valtavasti.”. Opellekin tuli kyyneleet silmään.Eilen meillä oli matikan suullinen koe. Eräs oppilas oli kirjoittanut lappunsa laitaan: “Remember try your best”. Tämä teksti oli hänen kirjeessään. Kumpiko on sinusta merkityksellisempää? Kauniit sanat vai kauniit tavarat? Voisiko sinunkin joululahjasi olla kirje sille rakkaimmalle?
Kiitospäivä - Wikipedia
Oppitunti. Sanakoe. Oppilas ei osaa yhtä sanaa. Hän alkaa itkeä. Toinen on jättänyt tehtävänsä osittain tekemättä. Hänkin alkaa itkeä. Kolmas on jättänyt vihkonsa kotiin. Myös hän alkaa itkeä. Itkuaalto pyyhkäisee luokkani yli ja suurin osa oppilaista katsoo minua ehkä hieman ihmetellen, kun jatkan oppituntia normaalisti. Tulee mieleen eka opevuosi Norssissa. Harjoittelimme ykkösten kanssa virkkaamista. Viisi itki, kun eivät osanneet. Pettymys ja itku. Normaali jatkumo pienille nassikoille, mutta kyllä sitä näköjään isommatkin osaa. Tunteiden tunteminen on todella tärkeää. Niin turvallisen ympäristö rakentaminen, että oppilaat uskaltavat tuntea, on haaste kaikille opettajille. Missä kohtaa pitäisi osata hillitä itsensä? Milloin voi “antaa palaa” ja antaa itkun tulla? Milloin opettajan pitää lohduttaa? Mitä tehdä syyllisyydentunteelle, joka nousee, kun oppilas itkee ja et voi ottaa syliin? Milloin on hyvä ottaa syliin ja milloin on hyvä antaa olla? Onko tämä lapsi se, joka käyttää itkua manipulointiin? Onko itku lapsen herkkyyttä? Tässä muutama kysymys, mitä mieleeni tuli tuon oppitunnin jälkeen.Lähdin miettimään, kuinka voin auttaa lasta, jonka maailma järkkyy, vaikka vastoinkäynti olisi ihan pienikin. Siis muiden oppilaiden ja aikuisen näkökulmasta. Itku ei ole ainoa reaktio, mitä pettymyksen kokeminen voi saada aikaan.Oli aika kaivaa esiin kehon tuntemus-tunne-ajatus-reaktio -kaavio ja miettiä luokan kanssa työkalupakkia pettymyksen kokemuksesta selviämiseen. Mindfulnessin perusajatuksista yksi on, että pyritään ystävystymään vaikeiden tunteiden ja vaikeiden ajatusten kanssa. Tarkoituksena ei ole siis paeta tunnetta, vaan osoittaa vaihtoehtoja, joista oppilas voi ehkä valita joskus myöhemmin. Puhumme myös koko ajan paljon siitä, että kaikki tunteet ovat ok, kaikki ajatukset ok. Tunteita ja ajatuksia ei ole tarkoitus pysäyttää. Tärkeätä on suhteemme niihin ja kuinka reagoimme niihin.1. Tilanteen määrittelyAluksi kävimme läpi tilanteita, missä lapset ovat kokeneet pettymyksiä. Lista on liikuttava: uuteen paikkaan muuttaminen tutusta talosta, koulutarvikkeiden hukkaaminen, pallo ei mene maaliin, et voita (vaikka hetken näytti päinvastaiselta), et ole paras (vaikka yrität parhaasi), olet työskennellyt turhaan (työn tulos häviää jotenkin, pullat palavat uuniin,...), vanhemmat eivät anna tehdä kivoja asioita, unohdat kotiläksysi, teet tehtävän väärin, koska et kuunnellut ohjeita, opiskelit väärät asiat, et opiskellut kokeeseen, koearvosanasi on huonompi, kuin luulit, ope korjaa kokeen väärin jne. Lista olisi kasvanut, mutta piti siirtyä jo seuraavaan vaiheeseen. 2. Mitä minussa tapahtuuPoimin tilanteeksi sen, että arvosana on huonompi, kuin mitä oppilas odotti. Kerron Matthew-nimisestä pojasta, joka oli opiskellut matikan kokeeseen todella paljon. Tehtäviin vastaaminen tuntui helpolta ja hän oli varma, että nyt tuli täydet pisteet. Kun hän sai koepaperin, niin siinä luki, että hän jäi viisi pistettä vajaaksi. Hän oli todella pettynyt.Kehon tuntemukset: sydän hakkaa nopeammin, keho “jähmettyy”, keho tuntuu kutistuvan, veri alkaa virrata nopeammin.Tunteet: surullinen, vihainen (itselleen), pelokas, stressaantunut, järkyttynyt.Ajatukset: “Olen huonoin kaikista.”,”Miksi edes opiskelin?”, “Mitä vanhemmat sanovat?”, “Kaikki nauravat minulle.”Toiminta/reaktio: itkeminen, lyöminen, potkiminen, pakoon lähtö.Näihinkin kaikkiin kohtiin olisi tullut enemmän asioita, mutta koko homman ei ollut kuin puoli tuntia aikaa. Se oli liian vähän ja meinasi tulla kiire. 3. Työkalut: vahvuudet käyttöönSamalla tavalla kuin aiemminkin, oppilaat kävivät hakemassa taululta vahvuuksia, joiden he uskoivat auttavan Matthew’ta tilanteessa. Pyysin kuulla kunkin porukan perustelut. Lisäksi he keksivät taas “voimalauseet” tälle pojalle. Tässä asiat, jotka he halusivat sanoa:Sosiaalinen älykkyys: Älä valehtele. (Et saa ystäviä sillä tavalla.)Rohkeus: Kerro jollekin arvosanasta. Se helpottaa.Toivo: Ei haittaa, jos yksi koe menee huonosti.Itsesäätely: Hillitse itsesi.Luovuus: Mieti, mitä kannattaa tehdä.Nyt olen siis kokeillut tätä mallia kaksi kertaa. Täytyy sanoa, että oppilaani ovat todella hyviä kuvaamaan tilanteita ja ajatuksiaan. En uskonut, että nelosluokkalaiset olisivat näin “kypsiä”. Pitää olla melkein kokonainen tunti, kun tällaista tehdään. Toisaalta tässä tulee hyvää englannin kielen harjoittelua. Jos sinulla ei ole koko oppituntia käytössä, voit kokeilla vaikka yhden osa-alueen, kuten tunteet. Kaiken kaikkiaan uskon, että oppilaani saivat tästä taas hyviä työkaluja arjessa selviämiseen.
Alkukysely on tehty ja sen tuloksista tietoa tulee hieman myöhemmin. Tässä tulee ensimmäisiä kokemuksia koskien tunnetaito- ja vahvuustyökalun käyttöä. Työkalu on se, mikä on tarkoitus kehittää tämän projektin aikana. Lähtötilanteena oli, että muutama oppilaani on jäänyt kiinni lunttaamisesta ja halusin tehdä asialle jotain konkreettista. Meidän piti mennä metsään mittaamaan puita, mutta oli satanut jo monta päivää. Ajattelin, että voisin käyttää tilannetta hyväksi opettaakseni lapsille, kuinka tunteemme, ajatuksemme ja kehontuntemuksemme saavat meidät usein niin solmuun, että teemme huonoja valintoja ja kuinka vahvuudet ja mindfulness voivat auttaa meitä tässä. Kerroin oppilaille tarinan Liisa-nimisestä tytöstä. Tarina alkoi siestalta (meidän koulun pitkä välkkä), jossa hän leikki iloisena ystäviensä kanssa. Kello soi, hän otti pois ulkovaatteet ja tuli luokkaan iloisin mielin. Sitten kaikki muuttui: opettaja kertoi, että seuraisi matikan koe. Liisa oli unohtanut koko kokeen! Hän ei ollut lukenut ollenkaan! Liisa yritti rauhoitella itseään. Opettaja jakoi paperit. Liisa katsoi tehtävät läpi. Hän ei osannut yhtään! Yksinkertaisimmatkin laskut näyttivät jostain syystä liian vaikeilta.Tässä kohtaa kirjoitin taululle sanat kehontuntemukset, ajatukset ja tunteet. Kysyin oppilailta seuraavat kysymykset:1. Millaisia kehontuntemuksia Liisalla herää?2. Millaisia tunteita hänellä herää?3. Millaisia ajatuksia hänellä herää?Lisäsin taululle sanan toiminta ja kerroin, että hän päättää katsoa kaverin paperista eli luntata. Selitin, miten nämä neljä asiaa vaikuttavat toisiinsa ja vielä niin nopeasti, ettemme itse välttämättä edes sitä tajua.Sitten mietimme, mitä ajatuksissa, tunteissa ja kehontuntemuksissa tapahtuu nyt, kun hän on luntannut. Entä mitä tapahtuu sitten, kun opettaja huomaa Liisan katsovan kaverilta. Totesimme yhdessä, että olo saattaa olla hetken helpottunut, mutta asiat alkavat kasvaa ja syyllisyydentunto painaa. Kehä jatkaa pyörimistään ja asiat vahvistuvat.Selitin oppilaille, että mindfulness, eli se, kun keskitämme ajatuksemme tähän hetkeen, auttaa hidastamaan tätä prosessia ja meillä on mahdollisuus pelkän reagoinnin sijasta toimia harkiten. Peruutimme takaisin siihen hetkeen, kun Liisa saa paperin eteensä ja tunteita, ajatuksia ja kehontuntemuksia alkaa nousta. Sanoin oppilaille: Käy poimimassa taululta vahvuus, jota uskot Liisan tarvitsevan juuri nyt, ettei hänen tarvitsisi turvautua lunttaamiseen. Jos vahvuus on jo valittu, mene seisomaan sellaisen oppilaan viereen, jolla vahvuuskortti on.Oppilaat valitsivat seuraavat vahvuudet: toiveikkuus, rehellisyys, sinnikkyys, luovuus ja rohkeus. He perustelivat valintansa ja lopuksi pyysin heitä miettimään ryhmässä voimalauseet, eli “Mitä haluaisit sanoa Liisalle siinä tilanteessa, kun hän miettii lunttaamista?”. Oppilaat vastasivat: “Älä luovuta.”, “Ole rehellinen, jäät kiinni.”, “Mieti eri tapa tehdä tehtävä.”, “Tee parhaasi.” ja “Olet rohkea, tee koe lunttaamatta.”.Loppuun pyysin oppilailta palautetta työskentelystä. He pitivät työtavasta, koska siinä sai harjoitella toisen asemaan menemistä, sai liikkua paikasta toiseen, sai ratkaista ongelmaa ja näki oman toiminnan vaikutukset. Itse koen, että oppitunti oli kovin onnistunut. Oppilaat osallistuivat aktiivisesti ja olivat innostuneita. Oppilaat osasivat prosessoida asioita yllättävän kypsästi. Uskon, että ensi kerralla, jos lunttaamista miettii vaihtoehtona, tunti tulee varmasti mieleen.
Tietoisuustaidot luokkaan oman kokemuksen kautta
Projektimme aloitettiin virallisesti juuri ennen syyslomaa. Oppilaille on hankittu uuden uutukaiset vihkot projektin päiväkirjoiksi. Jokainen sai koristella oman vihkonsa omien kiinnostustensa mukaan. Tätä varten luokassa oli National Geographic-lehtiä, tarroja, väri- ja kuviopapereita ja kotoa sai tuoda omia kuvia. Lopulta kansien päälle vedettiin kontaktimuovi.Ensimmäinen tehtävä liittyi tunteisiin. Sitä varten olin tehnyt "Kuinka voin tänään" -taulukon. Siinä kysytään, miltä oppilaan mieli ja keho tuntuvat ja mitä hän oli tekemässä juuri sillä hetkellä. luokan seinälle kootaan kattavaa listaa tunteisiin ja tuntemuksiin liittyvistä sanoista. Listasta voi poimia sanoja, jos ei juuri sillä hetkellä itse keksi, kuinka omat tunteet ja tuntemukset ilmaisisi.Perinteisesti harjoitus menee näin: 1. Lopeta se, mitä olit tekemässä2. Kysy itseltäsi: Miltä mieleni tuntuu juuri nyt?3. Kysy itseltäsi: Miltä kehoni tuntuu juuri nyt?Olemme tehneet harjoitusta kakkosluokasta alkaen. Silloin oppilaat käyttivät sääalojen ilmauksia. Esim. että mieli tuntuu lumiselta tai tuuliselta. Pyysin oppilaita myös sanoittamaan sääsanojen yhteydessä, että mitä kukin säätila heille tarkoittaa. Itse ajattelin, että luminen mieli on tukkoinen ja rauhallinen, hiljainen. Kyseinen oppilas selitti, että hänen mielessään on niin paljon erilaisia asioita, aivan kuin lumihiutaleita on erilaisia. On vaikea erottaa asioita toisistaan. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että meidän aikuiset ennakkoluulomme eivät ole välttämättä oikeassa.Lisäksi olen selittänyt, että tunteita ja tuntemuksia voi olla monta päällekkäin. Voi olla iloinen ja energinen. Voi olla onnellinen ja kaihoisa. Tämä harjoitus on mielestäni todella hyvä apu siihen, että oppii tunnistamaan omia tunteitaan ja kuinka ne vaihtelevat eri tilanteissa nopeastikin.
Tässä kategoriassa avataan tarkemmin mindfulness-harjoitteita sekä seurataan tietoisuustaitojen harjoittamista kouluarjessa eteen tulevissa tilanteissa.
Mindfulness määritellään tietoisuudeksi, joka syntyy, kun kiinnitetään huomiota tarkoituksella tässä hetkessä ei-tuomitsevasti (Jon Kabat-Zinn). Mindfulnessiin sisältyy empatia ja ystävällisyys itseä ja olosuhteita kohtaan sekä uteliaisuus, tutkiva asenne.Suuri osa elämästämme menee ohi, kun toimimme autopilotilla. Autopilotilla on tärkeä tehtävä työmuistin vapauttamisessa, kun meidän ei tarvitse miettiä jokaista toimintoamme, kuten hampaiden pesua tai hengittämistä. Ongelmia alkaa tulla vasta siinä vaiheessa, kun alamme automatisoida asioita, joita ei kuuluisi automatisoida. Tällaisia asioita voivat olla esimerkiksi ihmissuhteet, hyvästä ruoasta nauttiminen tai yleensäkin asiat, jotka saavat meidät kukoistamaan.Jokaisella meistä on kokemus siitä, millaista elämä on, kun jatkuvasti vatvoo menneitä tai murehtii tulevaa. Tutkimusten mukaan ihminen on onnellinen, jos hän elää tässä hetkessä (Killingsworth & Gilbert). Hetkeen “ankkuroituminen” tapahtuu yksinkertaisimmillaan niin, että tunnemme hengityksemme virtaavan ja jalkamme maata vasten. Paikallaan tehtävä harjoitus syventää näitä taitoja. Tämä alkaa näkyä pikkuhiljaa arjen toiminnoissa ja kuten olen aiemmin maininnut, muuttaa myös aivojen rakennetta.Mindfulness auttaa meitä huomaamaan elämän pienet asiat: auringon lämmön kasvoilla, rakkaan hymyn ja suklaan maun, eli asiat, jotka menevät meiltä helposti ohi. Mindfulness ei ole siis uskonnollista, ei buddhalaista eikä muutakaan uskontoa. Se ei myöskään ole rentoutumista, vaikka rentoutuminen onkin sen yksi pidetyimmistä sivuvaikutuksista. Se ei ole terapiaa, vaikka tiedostammekin itseämme paremmin.Kuinka mindfulness vaikuttaa hankalassa tilanteessa? - lyhyt kaavaElämä ei kuitenkaan ole aina ruusuilla tanssimista. Hankalat tilanteet, ajatukset ja tunteet ovat osa kaikkien elämää. Otamme asiat henkilökohtaisesti: “Miksi minulle käy näin?” Joutuessamme hankalaan tilanteeseen meissä tapahtuu monta asiaa: syntyy kehollinen reaktio, joka synnyttää tunteen. Tämä laukaisee ajatuksen, jota seuraa toiminta. Kaikki tapahtuu todella nopeasti, mutta mindfulnessin avulla saamme “lisäaikaa” reagoida.Kaikki nuo tunteet, ajatukset, tuntemukset ja toiminta vaikuttavat toisiinsa. Ne alkavat ruokkia toisiaan helposti, jos meillä ei ole tietoisuutta kehostamme ja mielestämme. Kyseessä on tunteiden, ajatusten, tuntemusten ja toiminnan kehä.  Oppilaille tämä voi merkitä seuraavaa: Ville sanoo Kallea nössöksi. Kallen sydän alkaa hakata, keho jännittyy ja hän tulee vihaiseksi. Ajatus on vetää Villeä köniin. Mindfulness-harjoittelun avulla hän voi saada lisäaikaa ja vaikka poistua paikalta. Toiminta muuttuu harkitummaksi pelkän reagoinnin sijaan.Emme voi lakkauttaa kehollisia reaktioitamme, tunteitamme tai tarpeettomia ajatuksia. Mutta voimme vaikuttaa siihen, millä tavalla suhtaudumme niihin: pysyvänä totuutena vai ohimenevinä asioina. Ennen kaikkea voimme opettaa lapsille ja nuorille näitä taitoja.-Susanna Honkasalo
Mindfulness sellaisena, kun se tässä yhteydessä ymmärretään, sai alkunsa 70-luvulla. Tuolloin Jon Kabat-Zinn sai meditaatioretriitillä mullistavan ajatuksen, kuinka hän voisi tuoda meditaation hyvät vaikutukset ihmisille uskonnosta tai elämänkatsomuksesta huolimatta. Kyse oli siis buddhalaisesta meditaatiosta, mutta alusta alkaen ajatuksena oli riisua harjoittamisesta kaikki uskonnolliset elementit.Kabat-Zinn työskenteli Massachusettsin yliopistossa. Kyseisessä sairaalassa oli potilaana joukko ihmisiä, jotka kärsivät kroonisista kivuista. Heille oli sanottu, ettei länsimainen lääketiede voinut enää auttaa heitä. Kabat-Zinn alkoi työskennellä heidän kanssaan opettaen heille meditaatiotekniikoita ja joogaa. Kiputilat eivät hävinneet, mutta näiden ihmisten elämän fokus siirtyi pois siitä ja heidän elämänlaatunsa alkoi parantua. Potilaat oppivat ystävystymään kivun tunteen kanssa.Huomattiin, että aivoissa alkaa tapahtua fyysisiä muutoksia jo kahdeksan viikon säännöllisen mindfulnessharjoituksen tuloksena. Tämä muutos vaikuttaa myönteisesti ajatteluun ja tunteisiin. Aivot ovat kuin lihas, jota voi treenata. Kehitettiin MBSR (Mindfulness-Based Stress Reduction Therapy) ja myöhemmin Mark Williamsin tutkimusryhmän toimesta MBCT (Mindfulness-Based Cognitive Therapy).-Susanna Honkasalo
Koska toteutan luokassani projektin, joka liittyy mindfulnessiin, tunnetaitoihin ja luonteenvahvuuksiin, ajattelin, että tässä kohtaa on tarpeen avata käsitteistöä:Luonteenvahvuudet tulevat VIA Instituutin luokituksesta. Tunnetaidot voisi puolestaan tiivistää tässä yhteydessä kyvyksi tunnistaa, sanoittaa ja käsitellä tunteitaan sekä kykyä tunnistaa toisten tunteita.Mindfulnessista puhuttaessa, käytetään suomenkielessä monesti termejä “tietoinen läsnäolo” tai “tietoinen hyväksyvä läsnäolo”. Uusin termi mindfulnessin suomennokseksi on tietoisuustaidot. Käytän näitä termejä kirjoituksissani ristiin. Pääasiassa käytän termiä mindfulness, koska se on mielestäni kattavin.-Susanna Honkasalo
Susanna Honkasalo on helsinkiläinen kaksikielinen (FI & EN) luokanopettaja, kuvataiteenopettaja, valokuvaaja sekä lasten ja nuorten mindfulnessohjaaja. Hän on tuonut tietoisuustaitoja luokkahuoneeseensa jo monen vuoden ajan hengitys- ja keskittymisharjoitusten muodossa. Viime kesänä hän kouluttautui virallisesti lasten ja nuorten mindfulness-ohjaajaksi.Susanna toimii myös Espoon kaupungin kouluttajana kouluttaen opettajia tietoisuustaitojen käytössä. Ohessa Susannan tämän hetkisiä ajatuksia ja taustaa tietoisuustaidoista Suomessa ja maailmalla sekä tuntemuksia alkavasta HundrED-projektista:  “Tätä kirjoittaessa istun Balilla joogakeskuksen bungalowin terassilla ihmettelemässä, kuinka hieno homma on olla mukana HundrEDissa. Tapasin eilen kaksi singaporelaista opettajaa tällä pienellä paratiisisaarella. Kummatkin olivat hyvin tietoisia Suomen asemasta koulutuksen kärkipäässä. Lisäksi he olivat superkiinnostuneita tietoisuustaito-, tunne- ja luonteenvahvuusharjoituksista, joita lasten kanssa teen.Tänään aamiaispöydässä keskustelin brasilialaisen matkaajan kanssa, joka kertoi maassaan näkyvästä kasvavasta kiinnostuksesta tietoisuustaitoharjoituksia kohtaan. Ihmiset ympäri maailman ovat kiinnostuneita auttamaan itseään voimaan hyvin. Auttamalla itseämme voimme auttaa niitä, joiden tulevaisuus on - lapsiamme ja nuoriamme.Näissä keskusteluissa, jotka ovat vain murto-osa sitä puhetta, jota olen aiheen ympärillä kuullut ja käynyt, kävi jälleen hyvin selväksi, että nämä ovat todellakin sellaisia taitoja, joita lapset ja nuoret tarvitsevat maasta tai maanosasta riippumatta. Oman itsen ja ympäristön tiedostaminen ja huomioiminen tuo meitä sekä lähemmäksi sitä, mitä olemme että sitä, miten olemme osa yhteisöä: perhettä, luokkaa, koulua, suomalaisia, eurooppalaisia, maailmankansalaisia. Tiedostamalla itseämme sekä muita ihmisiä pystymme ottamaan myös muut ihmiset huomioon ja liikkumaan kohti todellista suvaitsevaisuutta.Miksi olen alkanut tuomaan näiden taitojen opetusta luokkahuoneeseeni?Olen itse kokenut näiden taitojen harjoittamisen kautta todella syvän muutoksen suhteessa itseeni, elämään, olosuhteisiin ja muihin ihmisiin. Suurin osa asioista, mitä tapahtuu, on sellaisia, ettemme pysty niihin vaikuttamaan. Se, mihin pystymme vaikuttamaan, on oma itsemme ja asenteemme. Tämä on se suurin oppi, jonka olen saanut kokemusteni kautta.Omien kokemusteni siivittämänä aloin kokeilla muutama vuosi sitten, kuinka oppilaat ottavat harjoitteet vastaan. Kun huomasin, kuinka avoimia he esittelemilleni ajatuksille olivat ja kuinka he harjoitteista hyötyivät, aloin tutkia aihetta lisää etsien jotakin strukturoitua mallia, jonka avulla voin opettaa kyseisiä taitoja. Näin törmäsin Mindfulness in Schools Projectin .b-koulutukseen, jonka kävin viime kesänä. Kyseessä on 6.-9.-luokkalaisille suunnattu yhdeksän viikon tietoisuustaitokurssi. Kurssin pituus liittyy siihen, että tutkimusten mukaan tietoisuustaitojen säännöllinen harjoittaminen saa aikaan aivoissa fyysisiä muutoksia jo kahdeksassa viikossa. Tänä kesänä olen menossa samaisen järjestön Paws-kurssille saaden siten pätevyyden opettaa vastaavaa kurssia alakouluikäisille.Stressiä ja vaatimustasoa itseä kohtaan on mahdollista vähentää tietoisesti. Omien ajatusten, liikkeiden ja tunteiden hyväksymistä on mahdollista lisätä tietoisesti. Kaikilla ihmisillä on vahvuuksia. Olemme kaikki arvokkaita. Tämän olen itse elämässäni oppinut ja tämän opin haluan välittää myös oppilaille - niille, jotka ovat luokassani ja niille, jotka ovat sinun luokassasi.”  - Susanna Honkasalo, 22.6.2016

Implementation steps

Tietotason kartoitus
Kartoita oppilaiden aiempi tieto ja ennakkokäsitykset tunne- ja tietoisuustaidoista kyselylomakkeella.

Kyselyssä kartoitetaan oppilaiden aiempaa osaamista mm. tunteiden ja vahvuuksien nimeämisessä sekä tietoisuutta omasta toiminnasta.

Kysely toistetaan kokonaisuuden loputtua. Kyselyn voi toteuttaa useamminkin kokonaisuuden edetessä välikartoituksena ymmärryksen ja tiedon lisääntymisestä.

Voit ladata kyselylomakkeen ohesta:

Orientoivat harjoitteet
Tee oppilaittesi kanssa tietoisuustaitoharjoituksia 2–3 kertaa viikossa noin kahden viikon ajan.

Voit käyttää esimerkiksi seuraavia harjoitteita kehon skannausta (12minuuttia) tai hengitysharjoitusta (3 minuuttia).

Kehon skannaus, 12minuuttia

Harjoitteen tehtävänä ei ole pelkästään rentouttaa kehoa, vaan rentoutuminen on sen miellyttävä sivutuote. Päätarkoituksena on, kuten mindfulness-harjoitteissa yleensä, suunnata huomiota tähän hetkeen tarkoituksella – uteliaasti ja ystävällisellä asenteella. Jos kehossasi tuntuu kolotuksia tai jännityksiä, niiden ympärille ei jäädä kertomaan niitä vahvistavaa tarinaa, vaan parhaamme mukaan harjoitellaan irti päästämistä.

Harjoitteen voi tehdä joko istuen tai maaten. Luokkaan kannattaa hankkia esimerkiksi jumppamatot tai muuta pehmikettä. Harjoitteen voi opettaa oppilaille ja kehottaa heitä tekemään tämä ennen nukkumaanmenoa, jos heillä on vaikea saada unenpäästä kiinni. Tätä harjoitusta kutsutaankin joissakin yhteyksissä unitaatioksi.

Jos joku nukahtaa luokassa harjoitusta tehtäessä, ei kannata murehtia. Joillekin oppilaille nukahtaminen voi olla noloa. Toisaalta varsinkin yläkoululaiset saattavat leveillä ja hakea opettajan reaktiota sanomalla, että nukahtivat. Siitä ei kannata tehdä sen kummempaa numeroa.

Äänitteen harjoitukseen löydät tästä.

Kehon skannauksesta kannattaa pitää tunnepäiväkirjaa, jota jokainen voi itsenäisesti täyttää havainnointinsa pohjalta. Taulukon löydät tämän stepin lopusta.

Kolmen minuutin hengitysharjoitus

Harjoitus on monipuolinen ja toimii pienemmilläkin oppilailla.

Hengitysharjoitus koostuu kolmesta osasta:


  • huomion herättämisestä


  • huomion keräämisestä


  • huomion laajentamisesta


Harjoituksen voi tehdä esimerkiksi oppituntien välissä yhden tai useamman kerran päivässä. Pääasia on, että harjoitusta tekee säännöllisesti ja tarkoituksella.

Harjoitusta varten tarvitsee hiljaisen paikan. Koska äänetöntä paikkaa on mahdoton löytää, suhtaudu häiriöihin harjoitusta haastavina ja vahvistavina tekijöinä.

Ajatusten voi antaa vaeltaa –siitä meditaatiossa on kysymys, ja sitä varten harjoitellaan. On päiviä, joina ajatus ei pysy kasassa olleenkaan tai päiviä, joina pysähtyminen hetkeksi tuntuu epämukavalta. Niistä ei kannata lannistua, sillä eteenpäin mennään pienin askelin.

Äänitteen harjoitukseen löydät täältä.

Tunnekeskustelu
Juttele yhdessä oppilaiden kanssa tunteista, vahvuuksista ja kehon tuntemuksista.

Keskustelkaa millaisia vahvuuksia, tunteita ja kehon tuntemuksia on olemassa?

Kirjatkaa ne ylös ja laittakaa sanat näkyviin luokkaan.Voit käyttää esimerkiksi Huomaa Hyvä! -kirjasta (Lotta Uusitalo-Malmivaara ja KaisaVuorinen) löytyvää vahvuuslistaa apuna.

Sanoittaminen osaksi kouluarkea
Tuo vahvuus-, tunne- ja kehontuntemussanastoa osaksi arkea.

Voitte käyttää tunnekeskusteluiden pohjalta koottua sanastoa arjen tilanteiden läpikäymisessä.

Esimerkki 1

Konfliktitilanteita voi purkaa käyttämällä vahvuus-, tunne- ja kehontuntemussanastoa.

Esimerkki 2

Tunteita voi käsitellä luokan arjessa. Jos oppitunnilla käsiteltävässä materiaalissa, esimerkiksi kuvassa tai tekstissä, on havaittavissa jokin tunteita sisältävä kohta, voidaan yhdessä pohtia:


  • Miltä hahmosta tuntuu?


  • Missä kohtaa tunne tuntuu kehossa?


  • Entä miten tunne tuntuu kehossa?


Tietoisuustaitotuokio
Tietoisuustaitotuokio perustuu edellä esitettyihin steppeihin.

Sen tavoitteena on lisätä oppilaiden tietoisuutta omasta kehostaan, kehon tuntemuksistaan, tunteista ja ajatuksista. Lisäksi tavoitteena on löytää rakentavia käyttäytymismalleja hankaliin tilanteisiin.

Varaa ensimmäiseen läpimenoon ainakin kokonainen oppitunti. Mitä enemmän toistatte tuokiota, sitä enemmän oppilaat oppivat edellä mainittuja asioita. Tuokiot voivat olla myöhemmin myös lyhyempiä tai keskittyä pelkästään yhteen mielen ja kehon osa-alueeseen.

Tuokion vaiheet

1. Valitse aihe

Aihe voi olla mikä tahansa arjen ilmiö, joka tuo oppilaalle epämukavuutta tai hankaluuksia. Aiheen voi ottaa myös valmiista sadusta tai tarinasta.

Esimerkiksi Ruma Ankanpoikanen on helppo tapa aloittaa. Lue tai kerro tarinaa sellaiseen kohtaan, jossa päähenkilöllä on selkeästi jokin haasteellinen tai hankala päätös edessä.

2. Otsikoiden kirjoittaminen

Kirjoita taululle otsikot: kehon tuntemukset, tunteet, ajatukset ja toiminta Huomioithan, että nuolia ei vielä kehään piirretä.

cycle.png

3. Tunteet

Kysy oppilailta, millaisia tunteita heidän mielestään kyseisellä hahmolla juuri nyt on. Kirjaa vastaukset taululle. Pyydä myös perustelemaan, miksi tällaisia tunteita on.

4. Kehon tuntemukset

Kysy, millaisia kehon tuntemuksia kyseisiin tunteisiin liittyy ja kirjaa vastaukset kuvioon. Missä esimerkiksi pelko tuntuu? Miten kuvailisit tuntemusta? Onko se neutraali, mukava vai epämukava? Miten voimakas tuntemus on asteikolla nollasta kymmeneen?

Räätälöi kysymykset oppilaiden kehitysvaihetta vastaaviksi.

5. Ajatukset

Kysy tunne kerrallaan millaisia ajatuksia kyseinen tunne saa meidät ajattelemaan. Esimerkiksi pelko voi saada ajattelemaan: “Ei kannata yrittää” tai “En osaa.”. Kirjaa vastaukset kuvioon.

6. Toiminta

Kysy oppilailta, miten he luulevat hahmon toimivan, kun hahmon päässä vilisee tällaisia ajatuksia. Kirjaa vastaukset kuvioon.

7.Koonti

Kerro, että kun jotakin tapahtuu, meissä herää kehon tuntemuksia, tunteita, ja ajatuksia sekä toimimme niiden pohjalta. Ei ole helppo sanoa, mikä tapahtuu ensin. Tositilanteessa on vaikea toimia järkevästi juuri sen takia, että tuntemukset, tunteet, ajatukset ja toiminta ruokkivat toisiaan.

Piirrä nuolet kaavioon havainnollistamaan kehää, josta voi olla vaikea hypätä pois.

ugly duckling.png

8. Vahvuudet

Palataan tarinassa kohtaan, johon jäätiin ennen harjoitusta. Todetaan, että henkilöllä on nyt tietynlainen olo, tietynlaisia kehon tuntemuksia sekä tietynlaisia ajatuksia. Kerrataan kaikki taululle kirjoitettu.

Pohditaan yhdessä mikä vahvuus tai mitkä vahvuudet voisivat auttaa hahmoa tässä tilanteessa ja miten? Kirjataan vahvuudet ylös.

9.Käydään vahvuudet läpi

10. Luetaan tarina loppuun

Voit osallistaa oppilaita sitä mukaa, kun työskentelytapa tulee tutuksi. Voit tehdä esimerkiksi niin, että he miettivät tunteita, ajatuksia ja kehon tuntemuksia ensin naapurin kanssa tai pienessä ryhmässä.

Esimerkkejä tietoisuustuokioista
Loppuarviointi
Teetä oppilaille sama kysely kuin stepissä 1.

Spread of the innovation

loading map...