We are using cookies to give a better service experience. By using our services you agree to use cookies. Read more

Accept
Reject
All articles
search
clear

Tunne- ja tietoisuustaidot

location_on Espoo, Finland

Työkaluja opettaa läsnäoloa ja empatiaa

Innovaatio antaa valmiita harjoitteita oppilaiden tunne- ja tietoisuustaitojen kehittämiseen sekä havainnollistaa miten näiden taitojen harjoittaminen voidaan tuoda osaksi opetusta ja kouluarkea.

Finland 100

Overview

HundrED has selected this innovation to

Finland 100

2016

Established

-

Children/users

1

Countries
Submitted
March 2017
Kaikkien on mahdollista oppia olemaan läsnä tässä hetkessä. Ajatus on yksinkertainen. Mielemme luo haasteita, koska emme ole tottuneet pysähtymään – siksi tarvitaan jatkuvaa harjoitusta.

About the innovation

Mistä on kyse?

Nykymaailman jatkuva ärsykevirta ja elämän nopeatempoisuus luovat stressiä niin aikuisille kuin lapsillekin. Taitoja elää ärsyketulvan keskellä, erottaa olennainen sekä osata toimia itsensä ja muiden kanssa sovussa on tarpeen harjoitella.

Tämän vuoksi kouluissa tulisi etsiä tapoja panostaa yhä enemmän kiireettömään opiskeluympäristöön, tunnetaitoihin, sosiaalisiin taitoihin, hyvän itsetunnon rakentamiseen sekä yleisesti itsen ja muiden hyvinvointiin ja huomioimiseen.

Nämä kaikki liittyvät mindfulnessin eli tunne- ja tietoisuustaitojen harjoittamiseen.

Tunne- ja tietoisuustaidot tarkoittavat tietoisuutta omista ja muiden tunteista, kykyä osata nimetä ja tunnistaa niitä sekä vaikuttaa niistä johtuviin reagointi- ja käytösmalleihin. Hyvät tunne- ja tietoisuustaidot auttavat meitä vuorovaikutustilanteissa sekä lisäävät empatiakykyä itseämme ja muita kohtaan.

Kouluympäristössä hyvät tunne- ja tietoisuustaidot auttavat oppilasta suuntaamaan tarkkaavaisuutensa haluttuihin ärsykkeisiin, keskittymään olennaisiin asioihin sekä rauhoittamaan kehon ja mielen erilaisissa tilanteissa. Oppilas kehittyy myös omien vanhingollisten tai harhauttavien ajatusten tunnistamisessa sekä oppii harkitsemaan toimintaansa pelkän impulsiivisen reagoinnin sijaan. Kaikki nämä lisäävät yhteistyötaitoja ja edistävät oppimista.

Kilonpuiston koulussa on haluttu panostaa oppilaiden tunne- ja tietoisuustaitojen harjoittamiseen rakentamalla jokaisen opettajan käyttöön soveltuva kokonaisuus osaksi kouluarkea. Kokonaisuudessa on yksittäisiä käyttöönotettavia harjoitteita sekä ohjeistus pidempiaikaiseen toteutukseen. Lisäksi harjoitteisiin sisältyy vahvuuksien käsittelyä.

Impact & scalability

Impact & Scalability

Innovativeness

Tunne- ja tietoisuustaitojen harjoittaminen nuoresta iästä lähtien osana kouluarkea on uutta ja mielenkiintoista.

Impact

Oppilaiden itsetietoisuus ja -tuntemus paranee ja oman arjen hallinnasta tulee helpompaa.

Scalability

Harjoituksissa voi käyttää oppilaille tuttuja tarinoita heidän omasta lähiympäristöstään ja keskeisin vaadittava resurssi on aika harjoitteiden tekemiseen.

Implementation steps

Tietotason kartoitus
Kartoita oppilaiden aiempi tieto ja ennakkokäsitykset tunne- ja tietoisuustaidoista kyselylomakkeella.

Kyselyssä kartoitetaan oppilaiden aiempaa osaamista mm. tunteiden ja vahvuuksien nimeämisessä sekä tietoisuutta omasta toiminnasta. 

Kysely toistetaan kokonaisuuden loputtua. Kyselyn voi toteuttaa useamminkin kokonaisuuden edetessä välikartoituksena ymmärryksen ja tiedon lisääntymisestä.

Voit ladata kyselylomakkeen ohesta:

Orientoivat harjoitteet
Tee oppilaittesi kanssa tietoisuustaitoharjoituksia 2–3 kertaa viikossa noin kahden viikon ajan.

Voit käyttää esimerkiksi seuraavia harjoitteita kehon skannausta (12 minuuttia) tai hengitysharjoitusta (3 minuuttia).

Kehon skannaus, 12 minuuttia

Harjoitteen tehtävänä ei ole pelkästään rentouttaa kehoa, vaan rentoutuminen on sen miellyttävä sivutuote. Päätarkoituksena on, kuten mindfulness-harjoitteissa yleensä, suunnata huomiota tähän hetkeen tarkoituksella – uteliaasti ja ystävällisellä asenteella. Jos kehossasi tuntuu kolotuksia tai jännityksiä, niiden ympärille ei jäädä kertomaan niitä vahvistavaa tarinaa, vaan parhaamme mukaan harjoitellaan irti päästämistä.

Harjoitteen voi tehdä joko istuen tai maaten. Luokkaan kannattaa hankkia esimerkiksi jumppamatot tai muuta pehmikettä. Harjoitteen voi opettaa oppilaille ja kehottaa heitä tekemään tämä ennen nukkumaanmenoa, jos heillä on vaikea saada unenpäästä kiinni. Tätä harjoitusta kutsutaankin joissakin yhteyksissä unitaatioksi.

Jos joku nukahtaa luokassa harjoitusta tehtäessä, ei kannata murehtia. Joillekin oppilaille nukahtaminen voi olla noloa. Toisaalta varsinkin yläkoululaiset saattavat leveillä ja hakea opettajan reaktiota sanomalla, että nukahtivat. Siitä ei kannata tehdä sen kummempaa numeroa.

Äänitteen harjoitukseen löydät tästä.

Kehon skannauksesta kannattaa pitää tunnepäiväkirjaa, jota jokainen voi itsenäisesti täyttää havainnointinsa pohjalta. Taulukon löydät tämän stepin lopusta.

Kolmen minuutin hengitysharjoitus

Harjoitus on monipuolinen ja toimii pienemmilläkin oppilailla.

Hengitysharjoitus koostuu kolmesta osasta:

  • huomion herättämisestä

  • huomion keräämisestä

  • huomion laajentamisesta

Harjoituksen voi tehdä esimerkiksi oppituntien välissä yhden tai useamman kerran päivässä. Pääasia on, että harjoitusta tekee säännöllisesti ja tarkoituksella.

Harjoitusta varten tarvitsee hiljaisen paikan. Koska äänetöntä paikkaa on mahdoton löytää, suhtaudu häiriöihin harjoitusta haastavina ja vahvistavina tekijöinä.

Ajatusten voi antaa vaeltaa – siitä meditaatiossa on kysymys, ja sitä varten harjoitellaan. On päiviä, joina ajatus ei pysy kasassa olleenkaan tai päiviä, joina pysähtyminen hetkeksi tuntuu epämukavalta. Niistä ei kannata lannistua, sillä eteenpäin mennään pienin askelin.

Äänitteen harjoitukseen löydät täältä.

Tunnekeskustelu
Juttele yhdessä oppilaiden kanssa tunteista, vahvuuksista ja kehon tuntemuksista.

Keskustelkaa millaisia vahvuuksia, tunteita ja kehon tuntemuksia on olemassa?

Kirjatkaa ne ylös ja laittakaa sanat näkyviin luokkaan. Voit käyttää esimerkiksi Huomaa Hyvä! -kirjasta (Lotta Uusitalo-Malmivaara  ja Kaisa Vuorinen) löytyvää vahvuuslistaa apuna.

Sanoittaminen osaksi kouluarkea
Tuo vahvuus-, tunne- ja kehontuntemussanastoa osaksi arkea.

Voitte käyttää tunnekeskusteluiden pohjalta koottua sanastoa arjen tilanteiden läpikäymisessä.

Esimerkki 1

Konfliktitilanteita voi purkaa käyttämällä vahvuus-, tunne- ja kehontuntemussanastoa.

Esimerkki 2

Tunteita voi käsitellä luokan arjessa. Jos oppitunnilla käsiteltävässä materiaalissa, esimerkiksi kuvassa tai tekstissä, on havaittavissa jokin tunteita sisältävä kohta, voidaan yhdessä pohtia:

  • Miltä hahmosta tuntuu?

  • Missä kohtaa tunne tuntuu kehossa?

  • Entä miten tunne tuntuu kehossa?

Tietoisuustaitotuokio
Tietoisuustaitotuokio perustuu edellä esitettyihin steppeihin.

Sen tavoitteena on lisätä oppilaiden tietoisuutta omasta kehostaan, kehon tuntemuksistaan, tunteista ja ajatuksista. Lisäksi tavoitteena on löytää rakentavia käyttäytymismalleja hankaliin tilanteisiin.

Varaa ensimmäiseen läpimenoon ainakin kokonainen oppitunti. Mitä enemmän toistatte tuokiota, sitä enemmän oppilaat oppivat edellä mainittuja asioita. Tuokiot voivat olla myöhemmin myös lyhyempiä tai keskittyä pelkästään yhteen mielen ja kehon osa-alueeseen.

Tuokion vaiheet

1. Valitse aihe

Aihe voi olla mikä tahansa arjen ilmiö, joka tuo oppilaalle epämukavuutta tai hankaluuksia. Aiheen voi ottaa myös valmiista sadusta tai tarinasta.

Esimerkiksi Ruma Ankanpoikanen on helppo tapa aloittaa. Lue tai kerro tarinaa sellaiseen kohtaan, jossa päähenkilöllä on selkeästi jokin haasteellinen tai hankala päätös edessä.

2. Otsikoiden kirjoittaminen

Kirjoita taululle otsikot: kehon tuntemukset, tunteet, ajatukset ja toiminta Huomioithan, että nuolia ei vielä kehään piirretä.

          cycle.png

3. Tunteet

Kysy oppilailta, millaisia tunteita heidän mielestään kyseisellä hahmolla juuri nyt on. Kirjaa vastaukset taululle. Pyydä myös perustelemaan, miksi tällaisia tunteita on.

4. Kehon tuntemukset

Kysy, millaisia kehon tuntemuksia kyseisiin tunteisiin liittyy ja kirjaa vastaukset kuvioon. Missä esimerkiksi pelko tuntuu? Miten kuvailisit tuntemusta? Onko se neutraali, mukava vai epämukava? Miten voimakas tuntemus on asteikolla nollasta kymmeneen?

Räätälöi kysymykset oppilaiden kehitysvaihetta vastaaviksi.

5. Ajatukset

Kysy tunne kerrallaan millaisia ajatuksia kyseinen tunne saa meidät ajattelemaan. Esimerkiksi pelko voi saada ajattelemaan: “Ei kannata yrittää” tai “En osaa.”. Kirjaa vastaukset kuvioon.

6. Toiminta

Kysy oppilailta, miten he luulevat hahmon toimivan, kun hahmon päässä vilisee tällaisia ajatuksia. Kirjaa vastaukset kuvioon.

7. Koonti

Kerro, että kun jotakin tapahtuu, meissä herää kehon tuntemuksia, tunteita, ja ajatuksia sekä toimimme niiden pohjalta. Ei ole helppo sanoa, mikä tapahtuu ensin. Tositilanteessa on vaikea toimia järkevästi juuri sen takia, että tuntemukset, tunteet, ajatukset ja toiminta ruokkivat toisiaan.

Piirrä nuolet kaavioon havainnollistamaan kehää, josta voi olla vaikea hypätä pois.

          ugly duckling.png

8. Vahvuudet

Palataan tarinassa kohtaan, johon jäätiin ennen harjoitusta. Todetaan, että henkilöllä on nyt tietynlainen olo, tietynlaisia kehon tuntemuksia sekä tietynlaisia ajatuksia. Kerrataan kaikki taululle kirjoitettu.

Pohditaan yhdessä mikä vahvuus tai mitkä vahvuudet voisivat auttaa hahmoa tässä tilanteessa ja miten? Kirjataan vahvuudet ylös.

9. Käydään vahvuudet läpi

10. Luetaan tarina loppuun

Voit osallistaa oppilaita sitä mukaa, kun työskentelytapa tulee tutuksi. Voit tehdä esimerkiksi niin, että he miettivät tunteita, ajatuksia ja kehon tuntemuksia ensin naapurin kanssa tai pienessä ryhmässä.

Esimerkkejä tietoisuustuokioista

Loppuarviointi
Teetä oppilaille sama kysely kuin stepissä 1.

Spread of the innovation

loading map...