Toimintakulttuurin muutoksen johtaminen

Kokonaisuus kestävän muutoksen johtamiseen

Innovaation avulla johdon perinteisestä vallankäytöstä siirrytään vaikuttamiseen ja yhteisölliseen toimintakulttuuriin johtamisen rakenteita muuttamalla.

Suomi | English

bookmark_border

Bookmark

Finland 100

Overview

HundrED has selected this innovation to

Finland 100

2008

Established

-

Children

1

Countries

Target group

All

Updated

March 2017

Kovan ja pitkäjänteisen työn kautta olemme synnyttäneet toimintakulttuurin, joka lisää koko yhteisön ja siellä olevien jäsenten hyvinvointia. Näin kokonaisvaltainen ihmisenä kasvaminen mahdollistuu.

About the innovation

Mistä on kyse?

Maailma oppilaitosten ulkopuolella on suurelta osin muuttumassa hierarkisista järjestelmistä globaaleiksi verkostoiksi, missä yksilöiden valta ja mahdollisuus vaikuttaa ovat lisääntyneet. Tähän muutokseen koulujenkin tulisi reagoida.

Siirtyminen vallan käytöstä vaikuttamiseen ja kohti yhteisöllistä toimintakulttuuria vahvistaa yhteisön jäsenten henkilökohtaisen merkityksellisyyden tunnetta. Yhteisöllinen toimintakulttuuri on tärkeää myös oppimisen ja kehittymisen mahdollistamisessa. Koulun työyhteisö voimaantuu, mikä voi myös lisätä kouluhenkilökunnan työhyvinvointia.

Panostamalla hitaalta tuntuvan toimintakulttuurin muuttamiseen saa aikaan kauaskantoisia vaikutuksia. Hierarkioiden purkaminen luo ympäristöä, jossa innovaatiot pohjautuvat yhdessä tekemiseen, aitoon dialogiin, toisten arvostamiseen sekä haluun kehittyä yksilönä ja tiiminä. Tämä valmistaa myös oppilaita tulevaisuuden työelämään.

Toimintakulttuurin muuttamiseen kuuluu useiden eri kouluarkea ohjaavien yksittäisten osa-alueiden johtaminen. Näitä osa-alueita ovat muun muassa koulun arvot, opetussuunnitelman käytännön toteuttaminen, henkilökunnan osaamisalueiden tunnistaminen, opetuksen järjestäminen sekä tilaratkaisujen uudelleenorganisointi.

Ritaharjun koulussa koko koulun toimintakulttuurin muutosta alettiin toteuttaa vuonna 2008. Muutosten vaikutukset alkoivat selkeästi näkyä toiminnassa noin kolmen vuoden systemaattisen toteuttamisen jälkeen. Koulu on tunnistanut muutoksen näkyvän etenkin ihmisten välillä – arkisessa kohtaamisessa ja vuorovaikutuksessa – yksilöiden omien ajatusten ja asenteiden sijaan. Elämässä on joka päivä uusien tilanteiden edessä ja tärkeää on kiinnittää huomiota juuri käsillä olevaan tilanteeseen, siinä toimimiseen ja reagoimiseen.

Innovaation stepeissä tarkastellaan Ritaharjun koulun tunnistamia koulun toimintakulttuurin muutoksen vaikuttavia kokonaisuuksia:

1. Johtamisen rakenteet
2. Arvot, visio ja strategia
3. Tiimien toimintakulttuuri
4. Osaamisen hallinta
5. Tilat ja pedagogiikka

Stepeissä kutakin kokonaisuutta avataan tarkemmin ja kerrotaan kokonaisuuden johtamisessa huomioitavista seikoista.

Impact & scalability

Impact & Scalability

Innovativeness

Yksikään koulu ei muutu ilman johtamista, ja innovaatio tarjoaa hyviä ohjeita kokonaisen koulun toimintakulttuurin muutoksen johtamiseen.

Impact

Uuden toimintakulttuurin kokonaisvaltainen käyttöönotto vahvistaa koko kouluyhteisön osallisuuden tunnetta ja hyvinvointia sekä purkaa turhia hierarkioita.

Scalability

Malli on toteutettavissa erilaisin resurssein ja koulun omat tarpeet huomioiden, mutta sen toteuttaminen vaatii aina aikaa.

Implementation steps

Johtamisen rakenteet

Kartoita nykytilanne.

Kartoituksen tarkoituksena on selvittää kaikki vaikuttamiseen, päätöksentekoon ja yhteisöllisyyteen liittyvät asiat. Tavoitteena on, että nykytilan kartoittamisen jälkeen tunnistetaan osaaminen sekä toimivat ja toimimattomat prosessit.

Nykytilan kartoitus toimii vanhojen johtamisen rakenteiden purkamisen lähtölaukauksena. Tällä purkamisella mahdollistetaan muutoksen aloitus. Tärkeää on, että luodessa uutta johtamisen rakennetta, pyritään mahdollisimman lähellä oppilasta. Kokonaisrakenteen tulee olla ikään kuin liimaa, joka sitoo arjessa lähellä työskentelevät ihmiset yhteen. Rakenne koetaan merkitykselliseksi juuri omalle työlle.

Muutoksen aikaansaamisessa polttoaineina toimivat ihmisten innostus, yhdessä tekeminen, yhdessä oppiminen sekä arvostaminen ja arvostetuksi tuleminen.

Sitkeällä toimintakulttuurin muutoksen johtamisella näkymättömät, joustamattomat valtarakenteet hajoavat vähitellen, jolloin mahdollisen epäterveen kilpailun, kateuden ja välinpitämättömyyden tilalle nousevat yhdessä ideointi, oman ammatillisuuden arvostaminen ja kehittyminen sekä toisen arvostaminen, vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen.

Ritaharjun esimerkki:

Lähtökohtana oli perinteisen koulun johtamisrakenteen purkaminen ja sen uudelleen rakentaminen. Tavoitteena oli rakentaa malli, joka mahdollistaa muutoksen, eikä estä sitä. Lisäksi koulu uusi ja kehitti rakenteiden tueksi uudenlaiset kokouskäytänteet ja viestintämallit sekä vaikuttamisen kanavat.

Arvot, visio ja strategia

Määritelkää koko kouluyhteisönne kesken koulunne arvot, visio, strategia ja missio.

Arvoista, visiosta, strategiasta ja missiosta sekä niiden avaamisesta muodostuu yhteisön yhteinen kieli. Ne toimivat koulun kehittymisen perustana sekä ohjaavat sitä, miten opetussuunnitelma linkitetään koulun kehittämisen käytäntöön.Positiivinen puhe kehittämisessä sekä kokemusten jakaminen arjessa tukevat tämän yhteisen kielen rakentumista.

Arvot: Kertovat sen, miksi tehdään ja kuinka toimimme. Arvojen tulee olla mitattavia.

Visio: Yhteinen unelma.

Strategia: Mitä meidän tulee tehdä pyrittäessä kohti unelmaa?

Missio:Miten toimimme, jotta strategia toteutuu? Tämä on erityisesti opettajien, ohjaajien ja oppilaiden arjen suunnitteluun ja toteutukseen liittyvä kokonaisuus.

Yhteisiin tavoitteisiin pyrkiminen ei tarkoita sitä, että niin sanotusti istuisimme samassa veneessä, vaan jokaisella on mahdollisuus mennä kohti yhteisiä tavoitteita omalla veneellä, soutaen kuitenkin samaan suuntaan.

Ritaharjun esimerkki:

Koulun johtoryhmä määrittelee aina aluksi yhteisön arvot, vision ja strategian. Luonnos ja ajatukset matkaavat tiimirakenteen läpi ja palautuvat päätettäväksi johtoryhmälle. Keskustelua ja ajatuksien vaihtoa käydään myös vanhempaintoimikunnassa. Missio on opettajien, ohjaajien ja oppilaiden tärkein tehtävä.

Tiimien toimintakulttuuri

Pohtikaa, mitkä ovat johtavat ajatukset tiimien työskennellessä. Luokaa myös yhteinen prosessimalli mahdollisten ristiriitatilanteiden ja jännitteiden ratkaisemiseksi.

Tiimien toimintakulttuurin tavoitteena on etenkin vahvistaa kykyä ja taitoa keskustelevaan ja avoimeen toimintakulttuuriin henkilökunnan kesken. Perusperiaatteita ovat seuraavat:

Tietoa ja taitoa jaetaan avoimesti

Opitaan toisilta ja autetaan toista

Arvostus ja arvostetuksi tuleminen ovat ydinasioita

Huomiota on kuitenkin rohkeasti kiinnitettävä myös mahdollisiin jännitteisiin, tunnistaa eteen tulevia ristiriitatilanteita sekä keskittyä ajan kanssa niiden ratkaisemiseen.

Ritaharjun esimerkki:

Perinteinen koulun johtamismalli purettiin kahdeksan vuotta sitten siirtyen tiimimäiseen johtamiskulttuuriin. Koulussa on kahden rehtorin lisäksi viisi tiimiwalmentajaa.

Koulu lähti tietoisesti kehittämään kulttuuria, missä rehtoreiden ja tiimiwalmentajien välillä vallitsisi hyvä ja avoin vuorovaikutus. Tavoitteita sovitaan edelleen yhdessä hyvässä vuorovaikutuksessa.

Tiimiwalmentajat ovat ryhmänsä valmentajia, jotka rakentavat luottamusta työyhteisöön. Tiimit kokoontuvat säännöllisesti. Tiimeissä on opeteltu käsittelemään ristiriitoja ja keskustelemaan avoimesti toisia kunnioittaen. Tiimeissä osaaminen tunnistetaan ja jaetaan sekä sitä kehitetään jatkuvasti. Tiimien osaaminen ja kokemukset on niin sanotusti viety myös koulun yhteisiksi prosesseiksi, mikä on helpottanut ja tehostanut ison yhteisön toimintaa.

Osaamisen hallinta

Huomioikaa opettajien osaamisen alueet uudistamisessa sekä suunnitelkaa yhdessä, miten osaamisen alueet ja niiden kehittämisen tukeminen rakentuvat osaksi uutta toimintakulttuuria.

Osaamisen hallinta -kokonaisuuteen kuuluu opettajien osaamisen alueiden:

Tunnistaminen

Hyödyntäminen sekä jakaminen

Ylläpitäminen

Kehittämisen mahdollistaminen sekä

Tarkoituksenmukainen ja toimintaa tukeva rekrytointi

Ritaharjun esimerkki:

Uudistamisen yhteydessä kehitettiin myös osaamisen hallintaa muun muassa rakentamalla henkilökunnan osaamiskartta, joka pohjautuu neljään eri osaamisen alueeseen. Nämä osa-alueet ovat pohjana, kun koulun johto rekrytoi uusia ihmisiä, käy kehityskeskustelut ja kun työntekijät asettavat itselleen henkilökohtaisia ammatillisen kehittymisen tavoitteita.

Jokainen lukuvuosi avataan tiimeissä keskustelemalla ja tunnistamalla tiimin osaaminen ja vahvuudet.

Tilat ja pedagogiikka

Oppimisympäristöllä on suuri merkitys toimintakulttuurin muutoksessa, sillä tilat ohjaavat toimintaa. Suunnitelkaa ja toteuttakaa mahdollisuuksien mukaan uusia tiloja uusi toimintakulttuuri keskiössä.

Tämä koskee tilojen rakentamista, remontointia ja kalustamista tai vanhojen tilojen uudelleenorganisointia.

Suunniteltaessa uusia tiloja tulee koululla olla pedagoginen näkemys tulevasta toivotusta opetuksen ja oppimisen struktuurista. Tilojen oikeanlainen kalustaminen viimeistelee ja antaa edellytykset toivotulle pedagogiikalle. Ennakointi tilojen rakentamisessa ja kalustamisessa on avainasemassa.

Ritaharjun esimerkki:

Koulun kampusalueella on tällä hetkellä viisi eri koulurakennusta. Kulttuurin muutos on näkynyt oppimisympäristöjen rakentamisessa ja kalustamisessa. Hiljattain rakennetut tilat mahdollistavat tiimioppimisen ja ohjaavat entistä enemmän sen suuntaan. Jopa seitsemän aikuista voi työskennellä yhdessä lasten ja nuorten kanssa yhtäaikaisesti. Tämä kaikki luo edellytykset erilaisille oppijoille oppia ja kehittyä.

Taloudellisesti rakennukset ovat tehokkaita. Huoneistoala per oppilas on 6,18 m2. Rakentamiskustannukset 380 oppilaan koululle olivat 5,4 miljoonaa euroa. Koulu muodostuu neljästä sakarasta, joissa kussakin on noin 80–90 oppilasta, eli laskennallisesti neljä opetusryhmää. Jokaisessa solussa työskentelee 4–7 aikuista yhdessä.

Oppimiseen tarkoitettuja neliöitä oppilailla on käytössä 272 m2. Nämä neliöt mahdollistavat erilaiset opiskelustruktuurit. Ohjaamalla eri-ikäiset samaan soluun ja rytmittämällä päivän aikataulu saadaan neliöitä oppilasta kohden vielä enemmän käyttöön.

Akustiikkaan on kiinnitetty huomiota rakentamalla eritasoratkaisuja. Sakaroissa on jokaisessa kokolattiamatot. Pehmeät kalusteet vaikuttavat myös parantavasti akustiikkaan.