We are using cookies to give a better service experience. By using our services you agree to use cookies. Read more

Accept
Reject
Spotlights
All articles
search
clear

Seksuaaliopetuksen toimintamalli

Seksuaaliopetusta kouluihin nuorten omista lähtökohdista

Innovaatio tarjoaa opettajalle työkaluja rakentaa seksuaaliopetusta, joka vastaa nuorten perimmäisiin kysymyksiin, syntyy luovasti nuoria osallistaen ja auttaa nuoria etsimään tietoa luotettavista lähteistä.

Finland 100

Overview

HundrED has selected this innovation to

Finland 100

Web presence

2016

Established

-

Children

1

Countries
Updated
March 2017
Jäykkien, harvoin uudistuvien opetussuunnitelmien maailma ei tunnista nuorten nopeaa, globaalia todellisuutta. Seksuaaliopetuksen tulee uudistua ja syntyä aidossa yhteistyössä nuorten kanssa.

About the innovation

Mistä on kyse?

Nuoruusikäisellä on paljon seksiin, seksuaalisuuteen, identiteettiin ja itsemäärittelyyn liittyviä tietotarpeita. Niitä luo niin kehon ja mielen kehitys itsessään kuin ympäristökin. Monenlaiset käyttäytymiseen liittyvät suorituspaineet ja ennakkoluulot ovat yleisiä.

Nuoret ovat myös aktiivisia tiedon hakijoita ja herkkiä havainnoitsijoita. Nuoret kehittyvät kukin omassa aikataulussaan ja osalla ensimmäinen kerta seksiä toisen ihmisen kanssa ajoittuu 13–15 vuoden ikään. Ihmisen kokemus omasta sukupuolesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta vakiintuu nuoruusiässä.

Seksuaalikasvatus keskittyy seksuaalisuuden tiedollisten, emotionaalisten, sosiaalisten, vuorovaikutteisten ja fyysisten näkökohtien oppimiseen. Tänä päivänä seksuaalikasvatuksen tavoitteena voidaan pitää sitä, että nuorilla olisi mahdollisuus hankkia ne tiedot, taidot, asenteet ja arvot, joita he tarvitsevat määrittääkseen seksuaalisuutensa ja nauttiakseen siitä fyysisesti ja emotionaalisesti, sekä yksin että suhteissa. (WHO)

Innovaation esittelemä seksuaaliopetuksen malli vastaa kokonaisvaltaisesti nuorten tietotarpeisiin – myös niihin, jotka eivät välttämättä sisälly opetussuunnitelmiin.

Tietoa on saatavilla paremmin kuin koskaan, mutta kaikki nuorten käyttämät lähteet eivät ole luotettavia tai nuorille suunnattuja. Koululta nuoret odottavat varmaa ja luotettavaa tietoa, minkä vuoksi opetuksen on vastattava nuorten tarpeisiin. On välttämätöntä, että opetus vastaa kaikkien nuorten kysymyksiin ja huomioi myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt. Tässä toimintamallissa huomioidaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien edellytykset päivittää opetussisällöt kaikkia koskeviksi.

Mallissa lähdetään laatimaan opetusta nuorten kysymysten ja toiveiden kautta. Tietotarpeet kartoitetaan ja erityistä mielenkiintoa herättäneet teemat nostetaan opetuksen kärkeen. Oppilaat tekevät teemoja käsitteleviä tehtäviä itsestä mukavimmalta tuntuvalla tavalla: tehden videoita, sarjakuvia, runoja tai tietokilpailuja.

Osallistamalla oppilaat opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen nuoret oppivat etsimään tietoa ja saavat vastauksia kysymyksiinsä. Passiivisen seuraamisen sijaan oppilaasta tulee aktiivinen tiedon hakija ja tuottaja. Opettajan avustuksella kukin aihe sidotaan osaksi laajempaa kokonaisuutta.

Impact & scalability

Impact & Scalability

Innovativeness

Nuoret otetaan aidosti mukaan opetuksensa suunnitteluun ja heille annetaan mahdollisuus perehtyä aiheeseen itsenäisesti.

Impact

Seksuaaliopetuksen keinoin vastataan juuri niihin kysymyksiin, jotka nuoria askarruttavat. Tietoa ei tarvitse etsiä epäluotettavista lähteistä, jolloin ymmärrys seksistä ja seksuaalisuudesta perustuu tietoon.

Scalability

Opetuksen sisältö voi vaihdella kulttuurialueittain. Teemat ja kysymykset laativat oppilaat.

Media

Implementation steps

Johdatus aiheeseen
Ennakkokäsitysten kartoittaminen ja aiheen pohdinta toteutetaan aiheeseen lämmittelyllä.

Lämmittelyn tarkoitus on herättää nuoria ymmärtämään kattokäsitteiden laajuus ja auttaa heitä pohtimaan teemoja mahdollisimman monipuolisesti.

Usein sana seksuaalisuus on nuorille synonyymi sanalle seksi, mikä voi johtaa siihen, että esimerkiksi seksuaalisuuden emotionaalinen ja sosiaalinen ulottuvuus sivuutetaan.

Lämmittelyn voi toteuttaa esimerkiksi seuraavasti:

  • Kirjoitustehtävä: “Mitä sinulle tulee mieleen sanasta seksuaalisuus? Seksi? Seksuaalinen suuntautuminen? Sukupuoli-identiteetti?”

  • Ajatukset lapuille: Tunnelmaltaan turvallisessa luokassa voidaan toteuttaa yllä oleva pohdinta pyytämällä oppilaita laittamaan liimalapulle sanoja vastaavien otsikoiden alle.

  • Keskustelu: Käydään opettajan johdolla läpi vastauksia ja tarvittaessa laajennetaan keskustelua puuttuviin teemoihin.

  • Asiantuntijuusapu: Aihetta voidaan käsitellä tunnilla esimerkiksi vierailijan avustuksella tai tietoiskumaisia videoita katsomalla.

Huomioitavaa:

Johdatusvaiheessa on tärkeää luoda avoin keskusteluilmapiiri ja laadittava pelisäännöt keskustelulle. Oppilaat harjoittelevat samalla seksuaalisuudesta keskustelemista: ei kannata luovuttaa, vaikka keskustelussa kokeiltaisiin rajoja. Rauhoita tilanne ja anna oppilaille aikaa. Oppilaiden valmiudet keskustella aiheesta vaihtelevat, osa on pohtinut seksuaalisuuttaan ja sukupuoltaan jo hyvinkin pitkälle ja toiset ovat ihan alkuvaiheessa.

Tiedon tarvekartoitus
Tarvekartoituksessa pyritään selvittämään, mitkä teemat ja kysymykset ovat nuorille tärkeimpiä juuri tässä hetkessä ja pitää heidän mielestään siten sisällyttää opetuksen osaksi.

Tarvekartoitus voidaan toteuttaa esimerkiksi:

  • Käyttämällä Väestöliiton laatimaa tarvekartoituskyselyä sellaisenaan tai soveltuvin osin. Tarvekartoituskyselyn löydät tämän stepin lopusta.

  • Yhteishengeltään turvallisessa luokassa pyytämällä nuoria merkkaamaan koululuokan seinille kiinnitettyihin kysymysarkkeihin merkki, jos aihe kiinnostaa. Aiheet voidaan poimia esimerkiksi Väestöliiton tarvekartoituskyselystä.

  • “Kysy, mitä vain!” -laatikkoon anonyymisti jätettävät kysymykset voivat toimia tiedonkeruussa.

Huomioitavaa:

Seksuaalisuuteen liittyy paljon arkaluonteiseksi ja nolostuttavaksikin koettua, joten on suositeltavaa teettää tarvekartoitus ainakin osittain anonyymisti ja muiden näkemättä. Tarvekartoitus tekemällä saadaan käsittelyyn teemoja, joita opettaja ei välttämättä tule ajatelleeksi.

 

Teemojen valitseminen
Seksuaaliopetuksen kärkiteemat valitaan tarvekartoituksen pohjalta.

Valinnassa kannattaa painottaa eniten suosiota saaneita teemoja, mutta joskus myös yksittäisen nuoren oivaltava avaus saattaa olla tärkeä ja muidenkin mielestä mielenkiintoinen.

  • Opettaja käy läpi tarvekartoituksen tulokset ja pyrkii nostamaan sieltä luokan koosta riippuen esimerkiksi 10–15 kärkiteemaa tai -kysymystä. Vaihtoehtoisesti oppilaat voivat esimerkiksi äänestää kymmenen eniten kannatusta saatua teemaa koko joukosta. Tarvekartoitusprosessissa voit hyödyntää myös Oulussa ja Tampereella tehdyn kyselyn tuloksia, jotka löydät stepin lopusta.

  • Pohditaan eri aiheiden lähestymis ja -toteutustapoja 2-3 hengen ryhmissä: “Miten näitä aiheita voisi tunneilla käsitellä? Mitkä olisivat hyviä ja mielenkiintoisia tapoja oppia?”

  • Jaetaan ideat ja ajatukset yhdessä esimerkiksi Padlet-seinän kautta tai muulla keinoin.

Huomioitavaa:

Toteutustavoista ja opetusmenetelmistä yhdessä käyty keskustelu on hyödyllistä. Oppilaat saavat ideoita toisiltaan ja miettivät aidosti, miten he haluaisivat teemoja opiskella.

Esimerkki Padlet-seinän käytöstä nuorten ajatuksia kerättäessä.

Tehtävien valmistelu ja esittäminen
Oppilaat valitsevat teeman, jota käsittelevät haluamallaan tavalla pienryhmässä.

Näkökulma ja menetelmä ovat pienryhmän päätettävissä. Tarkoituksena on tuottaa nuorten näköistä ja nuorten ääntä esiin tuovaa materiaalia, ohjata nuoria etsimään tietoa ja tuottaa siitä koostettu, muille jaettava esitys.

Esittämiseen varattu aika voidaan sopia ja esityspäivä päättää jo etukäteen, jolloin opettaja osaa varautua rakentamaan tarvittaessa täydentäviä näkökulmia aiheeseen.

Pienryhmä voi rakentaa esityksen käyttämällä vaikkapa seuraavia työkaluja ja menetelmiä:

  • Power Point -esitykset

  • sarjakuvat

  • video

  • haastattelut

  • podcast

  • kyselyt

  • animaatio

  • Kahoot -tietovisat

Esimerkin ryhmätyön ohjeistuksesta ja toteutuksesta löydät tämän stepin lopusta.

Materiaalit jaetaan muiden luettavaksi ja opiskeltavaksi. Oppilaat esittävät lopputyönsä luokalle ja tarvittaessa opettaja jatkaa teeman käsittelyä.

Kotitehtävinä tehdään kulloisenkin esityksen aihepiiriin liittyviä tehtäviä, joita myös vastuuryhmän jäsenet ovat ideoineet. Seuraavan tunnin aluksi samat vastuuryhmän jäsenet käyvät oikeat vastaukset läpi yhdessä muiden kanssa.

Huomioitavaa:

Ideat eivät useinkaan synny yhdellä opetuskerralla, vaan asioita pitää kerrata ja kypsytellä. Opettajan on hyvä pitäytyä pois asioiden kulun ohjaamisesta esimerkiksi heittelemällä jatkuvasti ideoita oppilaille.

Osallistava työtapa itsessään lisää oppilaiden omaa aktiivisuutta, luovuutta ja vastuuta tiedonhankinnasta ja tiedon esittämisestä. Näin heille syntyy myös kokemus siitä, että heidän ajatuksensa ovat arvokkaita. Opettajan tehtävänä on ohjata yleistä toimintaa, tukea ideoiden muokkaamista sanoiksi ja esittää apukysymyksiä.

Arviointi
Arviointi koostuu opettajan tekemästä arviosta ja oppilaan itsearvioinnista.

Arvointiperusteista voidaan sopia luokan kesken. Hyvän arvosanan voi saada esimerkiksi luovasta ja kekseliäästä menetelmien käytöstä, laajasta tausta-aineistosta ja monipuolisesta teemaan lähestymisestä.

Ohesta löydät materiaalin itsearvioinnin toteuttamisen avuksi.

 

Spread of the innovation

loading map...