Työelämän muuttuessa yhä projektiorientoituneemmaksi ja pirstaleisemmaksi yrittäjämäinen toimintatapa nousee tärkeään rooliin myös koulutuksessa.
Kouluissa tapahtuvan yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena onkin vahvistaa eri-ikäisten oppilaiden omatoimisuutta, aloitteellisuutta, päämäärätietoisuutta ja yhteistyökykyjä sekä luoda pohja yrittäjämäisille toimintatavoille. Yritysten kanssa tehtävässä yhteistyössä koulun ja oppilaitoksen tarkoitus on toimia kasvattajana ja ohjaajana sekä monipuolisten, puolueettomien tietojen ja taitojen tarjoajana.
Yritysten ja koulujen yhteistyö olisi hyvä nähdä mahdollisuuksina ongelmien sijaan. Tämä ei tarkoita kritiikitöntä lähestymistapaa, vaan ainoastaan avointa ja uteliasta asennetta.
Koulun toimintakulttuurin kehitys on avainasemassa koulujen ja yritysten yhteistyön lisäämisessä. Opettajien osallistamisella, kouluttamisella, oppilaitoksen toiminnan suunnittelulla ja opetussuunnitelmatyöllä on suuri merkitys yrittäjyyskasvatuksen määrään ja laatuun. Osallistettu opettaja käyttää enemmän erilaisia sisältöjä ja menetelmiä opetuksessaan kuin suunnitteluihin osallistumaton kollegansa. Koulujen olisikin hyvä kannustaa opettajia osallistumaan työelämäyhteistyön suunnitteluun koulussa.Yrittäjyyskasvatus vaatii onnistuakseen myös aktiivista johtamista ja tukea. Rehtorin tausta ja koulutus vaikuttavat merkittävästi kouluissa tehtävään yrittäjyyskasvatukseen.
Merkittävässä asemassa on myös yritysten aktiivinen yhteydenpito kouluihin. Yhteistyötä voi pohtia myös laajasta resurssinäkökulmasta: voisiko yhteistuottamisen ja jakamisen uudet toimintatavat, eläkeläisten ja vanhempien tuominen mukaan koulun toimintaan tai tiukkojen raja-aitojen murtaminen säännösten osalta tuoda uutta näkökulmaa yhteistyöhön?
Nuorten Akatemia toteutti lukuvuoden 2016–2017 ajan taustaselvitystä koulujen ja yritysten välisestä yhteistyöstä sekä keräsi erilaisia toimiviksi todettuja esimerkkejä, jotka on listattu alle steppeihin. Selvityksen ja esimerkkien kautta on pyritty löytämään uusia, innovatiivisia tapoja tehdä koulujen ja yritysten tai yhteisöjen välistä yhteistyötä. Tavoite on myös vaikuttaa asenneilmapiiriin siten, että koulujen ja yritysten välinen yhteistoiminta koettaisiin entistä hyväksyttävämpänä ja houkuttelevampana.