Syrjäytyminen ja koulupudokkuus ovat merkittävä haaste nuorten kohdalla, ja niiden vaikutukset heijastuvat pahimmassa tapauksessa koko loppuelämään. Kouluilla pitäisikin olla välineet pitää kaikki mukana opetuksessa ja ehkäistä nuorten osattomuutta yhteiskunnassa.
Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tarve yksilöllisiin opiskeluratkaisuihin ja koulun tarjonta eivät aina kohtaa. Tämän seurauksena tarvitaan uusia tapoja tehdä koulusta merkityksellistä ja houkuttelevaa.
NEST-toimintamallissa nuori saa edetä koulunkäynnissä omaan tahtiinsa ja motivoituu sitä kautta opiskeluun. Toimintamallin lähtökohtana on ajatus siitä, että koulu muovautuu oppilaan tarpeisiin – ei oppilas koulun.
NEST tulee sanoista needs – tarpeet, education – koulutus, strength – vahvuus, taking care of – huolehtiminen.
NESTiin hakeneista oppilaista kootaan oma 10–12 oppilaan ryhmä, jolla on opettajan lisäksi yksi nuorten kasvusta ja kehityksestä tietävä ohjaaja. Sipoonlahden koulussa, jossa menetelmä on kehitetty, ohjaaja on koulutukseltaan psykiatrinen sairaanhoitaja.
Toimintamalli tukee etenkin niitä oppilaita, joilla on ollut poissaoloja esimerkiksi sairauden, matkan tai jonkin muun oppimista vaikeuttavan syyn takia. Usein tällainen syy on ahdistus, joka näkyy siten, että opiskeluun on vaikea keskittyä isossa luokassa.
Oppilaat voivat opiskella NEST-ryhmässä joko osan tunneistaan tai kokoaikaisesti. Jos NESTissä on kokoaikaisesti, opettaja opettaa kaikkia reaaliaineita joustavassa yhteistyössä aineenopettajien kanssa. Oppiaineista pyritään muodostamaan isompia kokonaisuuksia, jotta opiskeltava asia pysyy mielekkäänä. Taito- ja taideaineet sekä muut valinnaisaineet opiskellaan aina mahdollisuuksien mukaan isossa ryhmässä.
Lisäksi NESTiin on voinut tulla opiskelemaan kuka tahansa oppilas, jos hänellä on ollut tarvetta rauhoittua työskentelyyn pienemmässä ryhmässä.
Oppilaat saavat itse hakeutua NESTiin ja kertoa, minkälaista tukea he tarvitsevat opintoihinsa. Oppilailta kysytään, mitä he tarvitsevat voidakseen paremmin koulussa, saavuttaakseen parempia oppimistuloksia ja ennen kaikkea kyetäkseen käymään koulua. Jokainen oppilas haastatellaan ja heidän koteihinsa ollaan yhteydessä.
NESTin aloittamisen jälkeen syksyllä 2016 Sipoonlahden koulussa kaikki oppilaat ovat halunneet sitoutua opiskeluun siten, että käytännössä koulupudokkuutta ei enää ole.
NESTin toimintaa ohjaavat seuraavat periaatteet:
- Oppimisen esteiden välitön purkaminen. Lisäksi eri ammattiryhmien luonteva yhteistyö ovat alkaneet siirtyä osaksi koulun arkea.
- Omaan tahtiin eteneminen. Opiskeltavat asiat paketoidaan kokonaisuuksiksi, joita voi tehdä omaan tahtiin eri ympäristöissä. Jos opiskeleminen kouluympäristössä ei onnistu, tehtäviä voi tehdä esimerkiksi kotona tai sairaalakoulussa.
- Tarkka opintojen kirjaaminen. Kun kokonaisuuksia suoritetaan itsenäisesti, on suoritukset hyvä kirjata helposti yhdessä seurattavaan muotoon.