We are using cookies to give a better service experience. By using our services you agree to use cookies. Read more

Accept
Reject
All articles
search
clear

Kokonaisvaltainen yhteisopettajuus

location_on Oulu, Finland

Malli, jossa jaettu vastuu auttaa kukoistamaan

Kokonaisvaltainen yhteisopettajuus on moderni toimintamalli, jossa opettajat yhdistävät vahvuutensa ja osaamisensa ja suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat opetusta ja oppimista kokonaisvaltaisesti yhdistämällä luokkansa. Luokassa oppilaat tunnistavat omat vahvuutensa ja oppivat toisiltaan.

Finland 100

Overview

HundrED has selected this innovation to

Finland 100

2014

Established

-

Children/users

1

Countries
Target group
Teachers
Updated
November 22nd, 2022
Yhteisopettajuuden mallilla sekä opettajien että oppilaiden vahvuudet nousevat paremmin esiin ja jaksaminen moninkertaistuu.
Kaisa Loponen, opettaja

About the innovation

Mistä on kyse?

Yhteisopettajuus on yksi kiinnostavimpia tulevaisuuden opettamisen muodoista. Ilmiönä se ei ole uusi, mutta yhä tärkeämpi jaksamisen ja työn kehittämisen edistäjä. Yhteisopettajuus tukee oppimisen tehokasta eriyttämistä, opetuksen monipuolistamista ja nopeaa reagoimista muuttuviin tekijöihin.

Kokonaisvaltainen yhteisopettajuus on malli, jossa kahta luokkaa opetetaan yhdessä kahden opettajan voimin. Mallissa opettajat ideoivat, suunnittelevat ja toteuttavat opetusta yhdessä hyödyntäen omia vahvuuksiaan ja huomioiden ja nostaen esille myös oppilaiden vahvuuksia.

Olennaista toiminnassa on vertaistuki, luottamus ja jaettu opettajuus, jolloin molempien opettajan vahvuudet ja osaaminen pääsevät hyvin esille. Ideat muotoutuvat yhteistyössä toimiviksi kokonaisuuksiksi ja vastuut kasvatuksesta, arvioinnista, tuntisuunnitelmasta ja toteutuksesta on jaettu useammille harteille. Parhaimmillaan yhteisopettajuudella voidaan edistää oppilaiden ryhmässä kasvamista ja yhdessä toimimista.

Oulujoen koulussa toimivat opettajat ja jo kahdeksan vuotta yhteistyötä tehneet Paula Vorne ja Kaisa Loponen ovat työstäneet kokonaisvaltaisen mallin yhteisopettajuudelle. Heitä yhdistää samanlainen oppimiskäsitys sekä vahva halu kehittyä ja kehittää. Tämän varaan yhteisopettajuutta on ollut luonteva rakentaa.

Impact & scalability

Impact & Scalability

Innovativeness

Opettajien jaksaminen on kaikkialla koetuksella. Yhteisopettajuuden lähtökohta on tehdä koulusta innostava oppimisen yhteisö, jossa opettajatkin oppivat.

Impact

Sekä opettajien että oppilaiden vahvuudet pääsevät paremmin esiin, kun yhteistyö on kaiken toiminnan lähtökohta.

Scalability

Malli on käytettävissä ilman erillisiä lisäresursseja ja vastaa laajasti esiintyvään haasteeseen opettajien jaksamisen kanssa.

Steps

Sitoutuminen toimintaan
Yhteinen tahtotila on merkittävä osa toiminnan aloittamista.

Sitoutuminen toimintaan vaatii sopivan työparin löytämistä ja koulun johdon sitoutumista. Toiminta on parasta aloittaa ennen tulevaa lukuvuotta kokonaisvaltaisen yhteisopettajuuteen sopivan lukujärjestyksen räätälöimiseksi.

Työparin kannattaa aloittaa arvokeskustelulla. Tutustukaa toistenne työhön, vahvuuksiin ja ajatuksiin. On tärkeää, että vaikka monet ideanne varmasti eroavat toisistaan, halu kehittää ja kehittyä sekä kasvatusnäkemyksenne ovat yhtenevät. Dokumentoikaa keskustelunne.

Erityisesti tässä vaiheessa omien vahvuuksien tunnistaminen on merkittävää, jotta voitte hyödyntää kummankin tietoa, taitoa ja osaamista monipuolisesti eduksenne täydentämällä toisianne.

Johdon kanssa kannattaa sopia luokkien yhdistämisen mahdollisuuksista ja yhteisopettajuuden laajentamisesta kokonaisvaltaiseksi toiminnaksi. Toimintakulttuurin muutokseen tarvitaan johdon tuki, sillä uusi tapa toimia saattaa vaikuttaa koulun muihin käytäntöihin ja lukujärjestyksiin. Johdolta saatte tarvitsemanne tuen toimintaan, esimerkiksi vanhempien tiedottamisessa.

Arvojen, roolien ja vastuiden määritteleminen
Kahden luokan yhdistäminen kokonaisvaltaisesti edellyttää työn organisointia: arvojen määrittelyä, tavoitteiden asettamista ja selkeää kuvaa kummankin roolista ja vastuista.

Nämä on luonteva rakentaa aiemman arvokeskustelun pohjalta molempien opettajien vahvuudet ja osaamisalueet huomioiden.

Arvot ja pelisäännöt

Sopikaa arvot ja pelisäännöt toiminnan pohjustamiseksi ja dokumentoikaa ne esimerkiksi yhteiselle verkkoalustalle, jotta niihin voidaan palata tarpeen vaatiessa ja toiminnan kehittyessä.

Arvot ohjaavat asioiden priorisointia ja toimivat perusteluina kaikelle tekemiselle. Jos vaikkapa oppilaiden ryhmäyttämistä pidetään erityisen tärkeänä, valitaan luonnollisesti ryhmäytymistä tukevat pedagogiset mallit.

Pelisääntöjä voivat olla esimerkiksi

  • kuinka toimia eri tilanteissa

  • kuinka ette toimi

  • millaisen ajan puitteissa suunnittelette työtänne

  • miten asioita suunnitellaan

  • millaista yhteistyötä teette johdon, opettajien ja vanhempien kanssa

  • kuinka toimitte oppilaiden kanssa yhdessä ja henkilötasolla

Roolit ja vastuut

Roolien ja vastuualueiden määrittäminen kohdistuu tarkemmin opetuksen järjestämiseen. Opetatteko tunnin tasavertaisina vai toimiiko toinen toisinaan opettajajohtoisesti ja toinen opetuksen eriyttämisen apuna ja tarkkailijana? Luodaanko tuntisuunnitelmat alusta yhdessä vai jaetaanko vastuualueisiin?

Toimikaa kuten kussakin oppiaineessa on luontevinta hyödyntämällä vahvuuksianne ja osaamistanne. Haastakaa myös itsenne kehittymään osa-alueissa, jotka ovat itsellenne enemmän vieraita, sillä teillä on kolleganne tuki. Uuden kokeileminen on työparin avulla helpompaa.

Kommunikointi

Muistakaa jättää kiireenkin keskellä keskustelulle aikaa. Jatkuva kommunikointi jättää vähemmän arvailun varaan ja ennaltaehkäisee väärinkäsityksiä. Mikäli viikoittain järjestetty viikkopalaveri toimii luontevasti, ottakaa se käyttöön. Muussa tapauksessa riittää, että työn ohessa ylläpidätte keskustelua ja reflektoitte.

Verkkotyökalu on usein tarpeen kommunikoinnin helpottamiseksi. Työkaluun voi koota tuntisuunnitelmat, arviointipohjat, aikataulut, ryhmäjaot ynnä muut ja siihen pääsee kätevästi käsiksi kotoa kuin töissäkin. Esimerkiksi Office 365 tai G Suite ovat sujuvan yhteistyön mahdollistavia verkkotyökaluja.

Tavoitteiden määritteleminen
Mitä yhteisopettajuudella tavoitellaan opetuksessa, hyvinvoinnissa ja arvioinnissa?

Entä millä tavoin eriytetään opetusta? Mitä tehdään monialaisesti?

Laatikaa tavoitteet lukukaudelle ja lukuvuodelle, jotta voitte pysähtyä tarkastelemaan toimintaanne ja kehittämään sitä suunnitelmallisesti eteenpäin.

Yhteydenpito vanhempiin
Uuden toimintamallin avaaminen vanhemmille on erityisen tärkeää, jotta he tietävät kuinka lukuvuosi etenee, kehen olla yhteydessä ja miksi malli on lastansa hyödyttävää.

Kokonaisvaltaisessa yhteisopettajuudessa vanhemmille tulee selkeyttää, mitä tarkoittaa, kun luokat toimivat yhdessä ja opettajat toteuttavat opetuksen ja arvioinnin kaksin. Vuoden alkuun voitte pitää esimerkiksi vanhempainillan, jossa avaatte toimintaanne ja tavoitteitanne sekä osallistutatte vanhempia heitä koskevissa asioissa.

Sopikaa pelisäännöt ja vastuut yhteydenpitoon liittyen: miten kommunikoitte, kuka kenenkin kanssa ja miten jatkossa. Monesti yhteydenpito vanhempiin tapahtuu yleensä luontevasti kummankin opettajan osalta tasavertaisesti, sillä toisinaan vanhemmat itse ovat yhteydessä molempiin opettajiin tai vain yhteen ja saattavat vaihtaa yhteyshenkilöään kesken lukuvuoden.

Luokan yhteisten pelisääntöjen laatiminen ja sitoutuminen niihin
Oppilaat osallistetaan yhteisten pelisääntöjen luomiseen ja käydään läpi, mitä tarkoittaa, kun on kaksi vastuuopettajaa yhden sijasta ja kuinka opettajien ja muiden kanssa työskennellään.

Esimerkiksi ei ole tarkoitus, että jos toinen opettajista kieltää oppilaalta jonkun asian, oppilas kysyisi samaa asiaa heti perään toiselta opettajalta. Kuitenkin mikäli oppilas kokee toisen opettajan kanssa toimimisen itsensä kannalta paremmaksi, oppilas voi puhua asioistaan juuri tämän opettajan kanssa.

Oppilaiden kanssa käydään rakentava aloituskeskustelu siitä, millainen luokka on työyhteisönä, millaisia tavoitteita vuodelle on, millaiset arvot luokassa on ja mitä iloa on kahden opettajan välisestä yhteistyöstä. Yhteiset säännöt tukevat oppilaiden ryhmänä toimimista, opetuksen suunnitteluun osallistamista ja hyvän ilmapiirin ylläpitämistä.

Lopuksi kootut pelisäännöt tulostetaan allekirjoitettavaksi. Kukin oppilas ja opettaja allekirjoittaa sopimuksen ja sopimus näytetään kotona, jotta se tulee vanhempien tietoon.

Rakenteiden muutos
Pohtikaa, millaiset rakenteet tukevat työtänne. Oheiset esimerkit auttavat pohdinnassa.

Kotiryhmä

Kotiryhmä on opetusjärjestely, joka tukee esimerkiksi projektityöskentelyä, sosiaalisten taitojen ja yhteistyötaitojen kehittymistä sekä hyvän ilmapiirin rakentamista.

Oppilailla on 1-2 kuukautta kerrallaan sama kotiryhmä, joka arvotaan. Noin neljä oppilasta jokaiseen ryhmään on usein hyvin toimiva ratkaisu. Uuden ryhmän muodostettua tehdään ryhmäytymisharjoituksia, jotta ryhmä oppii toimimaan yhdessä ja luottamaan toisiinsa.

Keskinäinen luottamus vahvistuu ryhmän yhteistyössä. Ryhmissä opitaan tekemään itsearviointia, vertaisarviointia ja ryhmäarviointia. Oppilaat joutuvat arvioimaan omia että ryhmänsä vahvuuksia ja heikkouksia sekä tapoja käyttää niitä voimavarana oppimisessa.

Oppimisympäristön muutos

Suurempi ryhmä vaatii uudenlaisia oppimisympäristöjä. Perinteisen luokkatyöskentelyn sijaan voidaan aloittaa kotiluokassa ja jatkaa alustuksen jälkeen koulun muissa tiloissa.

Kun oppimisympäristöinä käytetään koulun muita tiloja, yhteisten pelisääntöjen pitää olla selkeät ja oppilaiden kanssa yhteisymmärrys siitä, miten ohjaudutaan oppimiseen. Esimerkiksi opettajan valvonnan alta voi päästää pois vain oppilaita, jotka ovat itseohjautuvia oppimisessaan.

Pedagogiset valinnat

Harkitut pedagogiset valinnat mahdollistavat joustavan oppimisen yhteisopettajuudessa. Esimerkiksi matematiikassa yksilöllinen eteneminen on erinomainen tapa kehittää matematiikan opetusta kohti matemaattista ymmärrystä oppimista eriyttämällä.

Oppilaat, jotka eniten apua kaipaavat, saavat opettajilta tarvitsemansa tuen samalla kun taiturit pääsevät haastamaan itsensä. Joustava malli poistaa matematiikkaan monesti liittyvät paineet ja turhautumisen.

Oppilasarviointi
Oppilaat voivat kehittää itseohjautuvuutta ja ottaa omistajuutta oppimisestaan vain, kun he tietävät mitä tavoitellaan ja miten hyvä osaaminen määritellään.

Voidakseen kehittää itseohjautuvuutta ja omistajuutta oppimisestaan, oppilaan tulee tietää mitä tavoitellaan ja miten määritellään hyvä osaaminen. Arviointiasteikkoa voidaan yhdessä mallintaa käymällä läpi arvioinnin ääripäät esimerkiksi millainen on aloitteleva tai hyvin edistynyt oppija.

Minä-vihko

Oppilaat käyttävät Minä-vihkoa itsearvioinnin työkaluna. Vihkoon kirjataan omat vahvuudet, eteneminen sekä vanhempien kommentit.

Kotiryhmissä tehtävä arviointi

Kotiryhmissä tehdään itsearviointi, vertaisarviointi ja ryhmäarviointi prosessin alussa, keskellä ja lopussa. Arviota verrataan toiminnan tavoitteisiin. Oppilaille muodostuu konkreettinen käsitys  omasta osaamisesta ja kehityksestä sekä yksilöinä että ryhmän jäseninä.

Opettajat yhdessä

Opettajien vastuulla on yhdessä tarkkailla ja tehdä havaintoja oppilaiden oppimisesta, kasvusta ja kehityksestä läpi vuoden. Arvioinnissa yhteisopettajuuden etuna on se, että kukin opettaja saattaa huomata tai havainnoida oppilaissa eri asioita eri aikoina. Muistakaa kirjata ja jakaa havaintonne.

Opettajan työn reflektointi
Yhteisopettajuus vaatii heittäytymistä ja jatkuvaa kehittämistä.

Oman työn kehittämisen kannalta jatkuva reflektointi, työn arviointi ja keskeneräisyyden sietäminen on tärkeää.

Vaikka kommunikointia tapahtuu päivittäin läpi yhteistyön, kannattaa varata tavoitteiden tarkasteluun enemmän aikaa, jotta tiedetään tarkkaan, missä mennään ja kuinka kumpikin voisi kehittyä työssään. Lukuvuoden aikana kannattaa pysähtyä uudelleenarvioimaan yhteisopettajuuden työtä ja tavoitteita esimerkiksi kokoontumalla kerran syksyllä ja kerran keväällä yhteiseen kehityskeskusteluun.

Spread of the innovation

loading map...