Artikkeli
"Minusta tuntuu, että ymmärrämme käsitteen arviointi vähän väärin. Aina, kun puhumme tai ajattelemme arviointia, meille tulee mieleen jokin arvioitava koe, kirjoitelma, essee tai muu palautettava työ. Ajatus on aina siinä, että joku auktoriteetti lukee tai tarkistaa kokeen ja antaa sen tekijälle pisteitä sekä arvosanan. Arviointi suoritetaan yleensä oppimisjakson lopuksi", totesi Martinlaakson lukion lehtori Pekka Peura, kun tiedustelimme häneltä arvioinnin puutteita.
Samalla Peura kertoi, millaista arviontia hän suosii: "Itse pyrin muuttamaan ajatusmaailmaani ja käsitystäni sanasta arviointi siihen suuntaan, mitä opetussuunnitelmassa siitä sanotaan. Siellä arviointi nähdään enemmänkin kannustavana ja oppimista ohjaavana vuorovaikutteisena palautteena, jonka avulla pyritään kehittämään oppilaan ymmärrystä tavoitteista ja siitä, mitä hän voisi tehdä tavoitteiden saavuttamiseksi. Osaamisen ja oppimisen arvioinnilla siis pyritään lisäämään oppijan itsetuntemusta, itseluottamusta ja opiskelutaitoja. Keskeisenä osana itse näen myös oppijoiden itsearviointitaitojen kehittämisen."
Opetussuunnitelman painopiste onkin oppimista edistävässä arvioinnissa, jolloin arvioinnin tulee olla monipuolista, kannustavaa ja oikeudenmukaista. Arvioinnin tulisi olla jatkuvaa ja oppilaiden tulisi saada tietoa edistymisestään. Näin oppilas saa onnistumisen kokemuksia, jotka kannustavat oppimaan lisää.
Kolme esimerkkiä oppimisprosessia tukevasta arvioinnista
1. Jyväskylässä siirryttiin numeroista taitoihin eli numeroarvioinnin sijaan oppilaita arvioidaan taitotasojen avulla. Kun arviointi annetaan suullisesti tai kirjallisesti, on kehityskohtien ymmärtäminen helpompaa. Näin oppilas ja hänen vanhempansa saavat tietää, mitkä osa-alueet sujuvat erinomaisesti ja mihin tulisi panostaa aiempaa enemmän. Numeroarviointi ei sen sijaan kerro kehityskohtia, vaan se ilmaisee ainoastaan nykyisen osaamistason.
2. Oppimisen Talo on jatkuvan arvioinnin työkalu, jonka avulla yksilöllinen oppimispolku tulee näkyväksi. Arviointi ei ole yksisuuntaista opettajan antamaa palautetta, vaan arviointi muodostuu neljästä eri osa-alueesta: opettajan ohjaavasta arvioinnista, itsearvioinnista, vertaisarvioinnista ja yhteisöllisestä arvioinnista. Monipuolinen arviointi takaa, että eri näkökulmat tulevat huomioiduiksi, jolloin kehityskohdat on helppo havaita. Lisäksi Oppimisen Talon avulla oppilaat oppivat antamaan palautetta toisilleen, jolloin kurssin tavoitteet tulee olla selvillä ja kannustavan palautteen antamisen merkitys korostuu.
3. Kauniaisten opetustoimi uskoo digitalisuuden tuottamaan lisäarvoon arvioinnissa. Arvioinnin kehittäminen digitaalisten työkalujen avulla -projektissa arviointi on jatkuvaa, jolloin oppilas saa kaiken aikaa palautetta edistymisestään sekä arvioi itse omaa oppimistaan. Erilaisten digitaalisten työkalujen avulla tarkastellaan, miten oppimisprosessin eri vaiheissa on edetty ja miten ne vastaavat asetettuja tavoitteita. Digitaalisuus mahdollistaa arviointien keräämisen yhteen paikkaan, jolloin oppimisprosessin seuraaminen käy vaivattomasti. Uutta ovat myös oppiaine- ja vuosiluokkarajat ylittävien oppimiskokonaisuuksien arviointi.