Uutinen
Mikä on Pisa?
Pisa on OECD-maiden yhteinen tutkimusohjelma, jonka avulla kartoitetaan koulutuksen tilaa. Pisa-testissä selvitetään, kuinka hyvin oppilaat hallitsevat matematiikan ja luonnontieteiden eri osa-alueita sekä millä tasolla heidän lukutaitonsa on. Tutkimus ei kohdistu suoraan opetussuunnitelman sisältöihin, vaan tarkoituksena on kartoittaa, kuinka hyvin nuoret hallitsevat tulevaisuuden kannalta olennaisia taitoja. Tutkimushenkilöinä ovat 15-vuotiaat nuoret, ja tutkimuksen toteutuksesta vastaa Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos.
Usein Pisa-tuloksista puhuttaessa keskitytään maiden väliseen paremmuusjärjestykseen. Pisan on kuitenkin tarkoitus ohjata koulutuksen ja opetuksen kehittämistä sekä tukea koulutuspoliittista päätöksentekoa. Kun tiedetään, millaiset tekijät ovat yhteydessä heikkoihin oppimistuloksiin, voidaan opetusta suunnata tukemaan näitä tekijöitä. Samalla voidaan tarkastella koulutuspoliittisten päätösten vaikutuksia oppimistuloksiin.
Mitä aiemmista Pisa-tuloksista voidaan päätellä?
Pisan kansallisena koordinaattorina toimiva Jouni Välijärvi avaa edellisvuosien Pisa-tuloksia. Kun maavertailut unohdetaan, päästään syvällisemmin tarkastelemaan, mitä Pisa-tuloksista on havaittavissa.
Suomalaisten nuorten lukuinnostus on laskenut, millä on välitön vaikutus oppimistuloksiin. Taidoiltaan heikkojen oppilaiden osuus onkin lisääntynyt. Lisäksi suomalaisten nuorten luottamus omaa osaamistaan kohtaan on kansainvälisesti tarkasteltuna heikolla tasolla. Oppilaiden itsetuntoa voidaan kohottaa oikea-aikaisella ja kannustavalla arvioinnilla, mihin tulisi kiinnittää kouluissa huomiota. Kun oppilas luottaa omiin kykyihinsä, hän yleensä myös suoriutuu tehtävistä paremmin.
Mitä tuoreet Pisa-tutkimukset kertovat nuorten osaamisesta?
Vuoden 2015 keväällä tehtiin Pisa-tutkimus, jossa painotettiin luonnontieteitä. Testin tulokset julkistettiin 6. joulukuuta 2016.
Suomi pitää paikkansa Pisa-maiden kärjessä: Olemme kaikista maista luonnontieteissä viidentenä ja OECD-maista kolmantena. Luonnontieteissä kärkipaikkaa pitää Singapore, jonka jälkeen seuraavat sijat menevät Japanille, Virolle ja Taiwanille.
Suomen pistesijoitus on laskennut edellisestä kerrasta, jolloin testissä painotettiin luonnontieteiden osaamista. Pisan mukaan suomalaisnuorten taidot ovat pudonneet edelliskerrasta yhden vuosiluokan oppien verran. Erityisesti heikosti luonnontieteitä hallitsevien oppilaiden määrä on kasvanut, sillä vuonna 2006 heitä oli neljä prosenttia kaikista oppilaista. Nyt luku on noussut 12 prosenttiin eli määrä on nelinkertaistunut.
Pisa-tuloksista on havaittavissa alueelliset erot nuorten taidoissa, sillä pääkaupunkiseudulla tulokset ovat muuta Suomea korkeammat. Sen sijaan koulujen väliset erot ovat hyvin pieniä. Merkittävää on, että tyttöjen ja poikien väliset erot ovat OECD-maiden suurimmat.
Mitä uudistuksia Pisaan on tulossa?
Pisa-testejä halutaan jatkossa muuttaa palvelemaan paremmin opettajien tarpeita. Sähköinen arviointi on yksi askel tähän suuntaan, sillä sen avulla tulosten analysoinnissa päästään syvällisemmälle tasolle. Sähköisen arvioinnin avulla voidaan arvioida esimerkiksi sitä, millaisia virheitä oppilas tekee toistuvasti. Näin saadaan tärkeää tietoa välitettyä opettajille ja opettajankoulutuslaitoksille, jolloin näihin osa-alueisiin voidaan panostaa tulevaisuudessa.
Pisan sähköistämisessä on omat haasteensa, jotta se saadaan toimimaan kansainvälisellä tasolla vertailukelpoisesti.
Testaa virallisten esimerkkitehtävien avulla, kuinka hyvin olisit pärjännyt vuoden 2015 Pisa-testissä!