Cookie preferences

HundrED uses cookies to enhance user experiences, to personalise content, and analyse our web traffic. By clicking "Accept all" you agree to the use of all cookies, including marketing cookies that may help us deliver personalised marketing content to users. By selecting "Accept necessary" only essential cookies, such as those needed for basic functionality and internal analytics, will be enabled.
For more details, please review our Cookie Policy.
Accept all
Accept necessary
search
clear
13.10.2016 |
share
Share

Tavoitemittari – erilainen tapa arvioida

Uutinen

Tavoitemittarin kehittely alkoi noin kaksi vuotta sitten. Olin ennen sitä matematiikan opetuksessa jakanut opetettavan jakson perusosaan, soveltavaan osaan ja syventävään osaan. Jokaisen osan välissä oli testi, joka piti läpäistä, että pääsi seuraavaan tasoon. Testit kuitenkin ohjasivat opiskelua väärään suuntaan, testien suorittamiseen. Oppilaiden kanssa lähdimme pohtimaan mahdollisuutta, voisiko arviointi tapahtua ilman kokeita. Näin syntyi ensimmäinen versio Tavoitemittarista.
 

Miten tavoitemittari toimii?

Tavoitemittarissa on selkeästi kerrottuna tavoitteet, joita oppimisessa tavoitellaan. Lisäksi tavoitteiden rinnalla on oppilaan työskentelyn ohjaamiseksi vinkkitehtäviä, joiden avulla kyseistä tavoitetta voi harjoitella ja testata omaa osaamistaan. Mittarin tavoitteenasettelu ohjaa oppilasta ymmärtämään, mitä hänen tulee osata saadakseen tietyn arvosanan. Tavoitemittari konkretisoi oppilaalle opiskeltavat tavoitteet ja arvioinnin kriteerit. Sen lisäksi että mittari ohjaa oppilaan työskentelyä, se toimii opettajan arviointivälineenä. Kun jokin tavoite on oppilaalla hallussa, opettaja merkitsee osaamisen Tavoitemittariin.

Tavoitemittari toimii siis ensisijaisesti oppilaan oppimista ohjaavana arvioinnin välineenä, mutta antaa mahdollisuuden myös yksilölliseen etenemiseen opiskelussa. Näin oppilaat harjoittelevat samalla vastuun ottamista omasta opiskelustaan. Itse olen huomannut, miten Tavoitemittarin kanssa työskentely on selkeästi ohjannut minua opettajana keskustelemaan oppilaiden kanssa työskentelytaidoista ja laaja-alaisista tavoitteista. Vaikka myös sisällölliset tavoitteet ovat tärkeitä, olen arviointikeskustelussa aina painottanut työskentelyn tavoitteiden arviointia ja sitä, miten oppilas on kehittynyt oppimisen omistajuudessa ja oman oppimisprosessin hallinnassa.

                                                                 
Osallistavaa kehittelyä

Tavoitemittarin kehittämistyö on vasta aivan alussa. Kerään mittarista jatkuvasti palautetta oppilailta ja testaan erilaisia tapoja työskennellä.  Viime vuonna jotkut oppilaat olivat sitä mieltä, että testiosio välissä toisi joillekin oppilaille varmuutta siitä, että kyseisen tason tavoitteet ovat varmasti hallussa. Palautteen perusteella testaan mittaria tänä vuonna niin, että joka tason välissä on pieni testi, jonka käyn oppilaan kanssa läpi yhdessä keskustellen.

Tästä syksystä lähtien Tavoitemittaria testataan myös alakoulussa matematiikan opiskelussa. Tarkoituksena on rakentaa mittari jokaisesta matematiikan jaksosta jokaiselle vuosiluokalle. Mittarin rinnalle olen tehnyt niin sanottuja toimintakortteja, jotka ohjaavat oppilaita toiminnallisuuden kautta opiskelemaan opeteltavia tavoitteita. Myös alakoulun puolella tasojen välissä pidetään pieni testi, joka mittaa mekaanisen osaamisen lisäksi ajattelun taitoja ja asioiden syvempää ymmärtämistä.

Näen tavoitemittarin kehittämisen muotoiluprosessina, joka on ottanut vasta alkuaskeleensa. Prosessin aikana on tarkoitus kuunnella kaikkia prosessissa mukana olevia: opettajia, oppilaita ja huoltajia. Saadun palautteen ja kertyneen kokemuksen perusteella Tavoitemittarista kehitetään entistä parempi ja toimivampi arvioinnin väline.

Eeva-Maria Lappalainen
matematiikan lehtori
Arabian peruskoulu

Tutustu Tavoitemittariin tarkemmin ja seuraa projektin uusimpia tapahtumia reaaliajassa!

share
Share