Tatu Koivisto

Tatu Koivisto

Tatu Koivisto on Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja ja vastaa siellä järjestön johtamisesta ja lukiolaisten edunvalvonnasta.

Suomen Lukiolaisten Liitto on lukiolaisten oma järjestö, arkielämän helpottaja ja tehokas edunvalvoja. Noin 50 000 jäsenellään SLL on Suomen suurin vapaaehtoiseen jäsenyyteen perustuva opiskelijajärjestö. 

1. Oppiminen

Uskotko, että menetelmät joilla opetamme oppilaita valmistavat heitä tulevaisuuden työelämän tarpeisiin?

Jossain määrin kyllä, mutta koulutus vaatii paljon uudistumista. Tulevaisuudessa koulussa oppiminen ei ole vain opettaja joka kertoo, vaan oppilaat opettavat toisiaan ja katsoo esimerkiksi luennot kotona etukäteen ja menee kouluun ainoastaan kysymään oikeasti oppimaan ja kysymään neuvoa opettajalta tai opiskelukavereilta.

Miten näet digitaalisaation merkityksen opetuksessa?

Näen sen jopa itseisarvona.  Koulun ja yhteiskunnan tulee pysyä samalla tasolla. Jos digitalisaatiota tulee yhteiskuntaan, sen täytyy tulla myös kouluihin. Hyvä kysymys on, että miten saamme varmistettua, että ei ole samaa sovellusta 15 vuotta, jota opiskelijat eivät halua käyttää vaan opettaja hyödyntää uusia sovelluksia osana opetusta.

2. Opettaminen

Mitkä ovat mielestäsi keskeisiä haasteita opettajien työssä ja arjessa?

Opettajien isoimpia haasteita on tällä hetkellä iso muutos, joka tällä hetkellä tapahtuu. Muutos aiheuttaa monenlaisia haasteita. Opiskelijoilla onkin yhtäkkiä kännykät tunneilla ja opettajien pitäisi hahmottaa miten niitä hyödynnettäisiin opetuksessa. Osaammeko hyödyntää sosiaalista mediaa, mitä oppimisympäristöä käytetään yms. Se on opettajille haaste johon tarvitaan täydennyskoulutuksen lisäksi kärsivällisyyttä.

3. Arviointi

Suomessa keskustelemme paljon Pisasta. Onko tämä mielestäsi hyvä asia vai pitäisikö koulutusta kehittää muista lähtökohdista?

Pisasta keskustelu on ollut hyvää, ja ollaan hahmotettu mitkä on suomalaisen koulutuksen vahvuudet. Ne on siellä asiaosaamisen opettamisessa. Nyt kun ollaan Pisasta nähty, että on paljon muita taitoja, joissa Suomi on esimerkiksi vaikka Ruotsia jäljessä. Hyvä esimerkki on argumentointi, esiintyminen ja työelämävalmiudet, joita tarvitaan tulevaisuudessa. Niiden kehittäminen tulevaisuudessa on tärkeää. Nyt, kun ollaan keskitytty Pisaan voimme tulevaisuudessa ehkä keskittyä näihin muihin taitoihin.

Mitä oppilaiden arvioinnissa tulisi muuttaa?

Oppilaiden arvioinnin pitäisi olla sellaista, että se kannustaa, mutta ei lannista. Tällä hetkellä arviointijärjestelmämme ei toimi ja oppilaat eivät saa tunnetta, että olen hyvä tässä.

Olenkin pohtinut, että pitäisikö tehdä järjestelmä jossa 50 % annettaisiin 8 arvosana, ja lopuille 9 ja 10. Järjestelmä olisi kannustava niille, jotka haluaisivat edetä, mutta se ei myöskään lannistaisi ketään. Järjestelmä olisi siis kannustava, mutta ei lannistava.

4. Ympäristöt

Mitkä ovat mielestäsi perinteisen luokkahuoneen haasteet oppimisympäristönä?

Siellä on monenlaisia haasteita. Pikkuhiljaa on herätty, että oppilaiden ei ole järkevää istua paikoillaan, koska se ei edistä oppimista kun oppimisessa veren pitäisi kiertää ja pitäisi pystyä liikkumaan. Ehkä luokkahuoneissa haasteena on se, että miten saadaan perinteiset pöytärivit muutettua vuorovaikutteisiksi ja monimuotoisemmiksi tiloiksi joissa olisi erikorkuisia pöytiä, ryhmätyöskentelytiloja jne.   Kun opetusmenetelmät muuttuvat, niin oppimisympäristönkin täytyy muuttua.

5. Johtaminen

Mikä on koulun tehtävä?

Koulun tehtävä on antaa nuorelle valmiudet, mitä hän tarvitsee tulevaisuudessa ja kasvattaa hänet niihin.

Mitkä ovat suurimmat haasteet koulutusjärjestelmässä?

Tällä hetkellä koulutusjärjestelmää kohtaa iso haaste, joka on uuden digitalisaation tuominen kouluihin. Hallitus on ottanut sen kärkihankkeeksi, ja siitä puhutaan paljon, mutta käytännössä sen vieminen koulujen arkeen on se isoin ongelma. Opettajat saavat tehdä aika pitkälti mitä haluavat oppitunneilla, ja heillä on laaja pedagoginen vapaus, mikä on hyvä asia, mutta meidän pitää keksiä, miten kaikki ohjattua että koulut ja oppilaat pääsevät hyödyntämään digitalisaatiota. Se on tällä hetkellä mielestäni isoin haaste.

6. Koulumuisto

Kerro rakkain koulumuistosi omilta kouluajoiltasi.

Minulle ehkä rakkain koulumuisto on yläasteelta. Soitimme silloin paljon bändissä ja pääsimme harjoittelemaan sitä. En ole varma noudatettiinko kaikessa opetussuunnitelman perusteita, mutta saimme harjoitella musiikkia todella paljon, vaikka emme edes olleet musiikkiluokka. Meillä oli sijainen, joka soitti itse bändissä ja soitimme nykyaikaista musiikkia. Se oli kaikkein siisteintä silloin ja on jättänyt lämpimät muistot kouluajoilta.

7. Toive 100 vuodelle

Seuraavana 100 vuonna toivon Suomen koulutuksen

Seuraavan 100 vuoden aikana toivon, että  meidän koulu säilyttää muuttumisvalmiutensa eikä niin, että kun nyt valitaan uudet oppimisympäristöt, niin niitä käytetään seuraavat 20 vuotta. Uudistumisen tulee jatkua.