Uutinen
Terveisiä koulusta – paikasta, jossa opitaan elämässä pärjäämistä ja tulevaisuutta varten. Tulevaisuudessa, joka tuntuu yhä vaikeammin ennustettavalta, tarvitaan monenlaista osaamista. Tulevaisuuden taidoista puhuttaessa ajattelun taidot, oppimiskyky ja ylipäätään muutoksen sietäminen nousevat listauksissa korkealle. Koska eläminen on vuorovaikutusta ympäröivän yhteisön kanssa, pärjäämisessä korostunee yksilön rooli erilaisten pienten ja suurten, monisyistenkin valintojen ja päätösten tekijänä. Pärjääminen on sinällään varsin haastavaa, sen osoittaa polarisaatiokehitys nuorissa ja yhteiskunnassa laajemminkin.
Jokainen päivä on täynnä valintoja, esimerkiksi ajankäyttövalintoja ja hyvinvointivalintoja. Niitä tehdään erilaisin perustein ja osittain myös intuitiivisesti. Tiedostavaksi päätöksentekijäksi ja kuluttajaksi kasvaminen voidaankin nähdä yhdeksi tärkeimmistä koulun tehtävistä. Koulussa useissa oppiaineissa on mahdollisuus tarjota näkökulmia kuluttajuuteen, mutta se tuntuu jäävän helposti koulun arkityössä. Opetussuunnitelman perusteiden laaja-alaisen osaamisen tavoitteissa korostuu oppijan oma aktiivisuus ja vastuullinen osallisuus toimijana. Tämä edellyttää, että suunnitelmallisuus ja valintojen tietoinen tekeminen sekä niissä onnistumisen arviointi nostetaan keskeiseksi osaksi kaikkea oppimista.
Koulun kotitalous tarjoaa luonnostaan vuorovaikutusympäristön ja harjoittelutilanteita päätöksenteolle, jossa tavoitteena on erilaisten voimavarojen, kuten ajan- ja rahankäytön sekä oman osaamisen ja asennoitumisen, tasapaino. Kotitalousluokissa tätä tasapainoa on harjoiteltu arjen kantaviin teemoihin, ruokaan ja puhtauteen, liittyvän käytännön työn muodossa kautta oppiaineen historian, ja toivottavasti harjoitellaan vastakin. Kotitalousluokka on kodinomaisena, toiminnallisena oppimisympäristönä ainutlaatuinen paikka, jossa on luontevaa suunnitella ja toteuttaa jaettu kokemus, jonka tuloksen voi havaita ja arvioida monella aistilla. Yhdessä aikaansaatu lopputulos motivoi tekemään ja oppimaan – vatsa on lähellä sydäntä. Kotitalous voi kuitenkin jäädä kokkauskerhoksi, mikäli valintojen pohtiminen jää ohuelle. Kotitaloustyö ja kodin päätöksenteko olisikin tärkeää nostaa esille yrittäjämäisenä toimintana kodin jäsenten hyväksi. Silloin käsitys vastuusta, työskentelystä ja esimerkiksi rahan ja ajan kuluttamisesta avautuisi todellisempana – etenkin juuri tässä hyvinvoinnin ääripäistymisen ajassamme.
Osalle nykykoululaisista kodin asiat ovat arkipäivää ja osalle täysin vierasta; samoin on talousasioiden hahmottamisen laita. Aiemmin rahasta mieluummin vaiettiin, mutta nyt rahasta puhumisen merkitystä onkin viime aikoina korostettu. Haastetta tähän keskusteluun tuo monimuotoisuus: Koulussa toinen toistaan erilaisemmat kodit, kulttuurit ja erilaiset oppijat kohtaavat. Etenkin yläkouluikäisten kesken osallistumista, keskustelua ja työskentelyä värittää toisinaan hyvinkin erilaiset intressit ja mielialat. Toki samoin asia on hyvinvointiyhteiskunnassamme muutenkin: Välillä joutuu etsimällä etsimään mukavuudenhalun ja viitseliäisyyden tai yritteliäisyyden välistä tasapainoa.
Kouluympäristöön tuodaan jatkuvasti uudenlaisen oppimisen polkuja ja välineitä. Pelillinen oppiminen on yksi mielenkiintoinen mahdollisuus: Pelin kautta valintatilanteiden simulointi ja seurausten havainnollistaminen on helpompaa. Näkökulmia on myös helpompi ymmärtää pelien roolihahmojen ja heidän tarinoittensa kautta. Pelillisyys myös itsessään innostaa ja koukuttaa monia, niitäkin, joille asioihin keskittyminen – nykyajan supertaito – ei ole luonteenomaista. Jos ajatellaan, kuinka paljon vapaa-ajalla ylipäätään erilaisia pelejä pelataan, oppimispelit tukevat varmasti myös ajatusta koulun palvelumuotoilun asiakaslähtöisyydestä, joka on epäilemättä koulutavoitteiden saavuttamisen edellytys.
Koulussamme on lähdetty kehittämään yhdeksäsluokkalaisten kotitalouden opiskelijoiden oppimista kohti tietoisempaa päätöksentekijyyttä ja vahvempaa kuluttajaosaamista. Tähän liittyen kokeilemme Money Flow Challenge -peliä, joka haastaa erilaisten taloudenhoitoon liittyvien käsitteiden ymmärtämiseen ja valintojen seurausten hahmottamiseen niin lyhyellä kuin pidemmälläkin aikavälillä. Kotitalousluokka ei muutu peliluolaksi, vaan siellä keskitytään edelleen kädentaitojen harjaannuttamiseen, mutta sen ohella kannustamme suhtautumaan uudella tavalla perinteisen kouluympäristön ja työajan sekä vapaa-ajan välisiin rajoihin: Oivaltaessaan oppimisen etuoikeuden saattaa innostua oppimaan myös omalla ajalla. Itsenäinen oppimispolku on pelin myötä mahdollinen, sillä peli ohjaa oivalluksiin ja käsitteiden ymmärtämiseen.
Uskomme, että testattava peli tukee kasvussa tiedostavaksi kuluttajaksi samoin kuin esimerkiksi kokkaaminen tukee arjen ruokaosaamista tai pyykinpesun harjoittelu kodin vaatehuoltoa. Koulutasolla toiminta on kuitenkin aina haasteita täynnä: Yhteisillä ja yksilöllisillä lähtökohdilla, tilanteilla ja mielialoilla maustetussa oppiaineessamme, jossa työvälineenä on vuorovaikutus, jokainen oppimisen päivä on seikkailu.
Kuinka opitaan oman elämän talousjohtajuutta? Kuinka kasvetaan vastuullisesta kuluttajasta edelleen kehittäjäksi? Tervetuloa seuraamaan matkaamme, jossa päämäärinä ovat elämänhallinta ja hyvinvoinnin kasvattaminen.
Fiia Lujasmaa
kotitalousopettaja
Armfeltin koulu
Seuraa Oman taloudenhoidon opettamiseen keskittyvää projektia neljässä eri koulussa eri puolilla Suomea!