We are using cookies to give a better service experience. By using our services you agree to use cookies. Read more

Accept
Reject
search
clear

Uutinen

Haastattelemme 100 koulutusasiantuntijaa ja vaikuttajaa ympäri maailman siitä, kuinka koulutusta tulisi kehittää sekä mitä työelämä- ja tulevaisuuden taitoja nuorten tulisi koulussa oppia seuraavan 100 vuoden aikana. Haastatteluissa käsitellään laaja-alaisesti eri alojen asiantuntijoiden näkemyksiä koulutuksen tulevaisuudesta ja kehitetään Suomen koulutusta seuraavaksi 100 vuodeksi.

Kaikki asiantuntijat myöntävät, että suomalainen koulutusjärjestelmä vaatii suuria uudistuksia vastatakseen tulevaisuuden työelämän tarpeisiin. Antti Malste kuitenkin muistuttaa tilanteen haastavuudesta: "Koulutusjärjestelmän suurimmat haasteet liittyvät selkeästi tämän hetkiseen taloustilanteeseen. Koulutusjärjestelmää täytyy toki aina välillä uudistaa, ei kysymystäkään siitä, mutta nyt pyrimme uudistamaan samaan aikaan, kun olemme tekemässä suuria taloudellisia leikkauksia."

Hallitus leikkasi tämän vuoden koulutukseen tarkoitetuista rahoista noin 210 miljoonaa euroa. Uusi opetussuunnitelma puolestaan astuu voimaan tänä syksynä, mikä edellyttää muutoksia kouluilta. Valtion tasolta tulevat uudistukset eivät kuitenkaan riitä yksinään koulutuksen kehittämiseen.

Global Teacher Prize 2016 -finalisti Maarit Rossi toteaa, että innovatiivisen koulutuksen tarjoaminen lapsille ja nuorille on monen tekijän summa: "Nykyään koulutuksesta vastaa kunta, joka päättää, millaiset resurssit se antaa. Myös rehtorilla on suuri vaikutus. Jos on visionäärinen rehtori, on se paljon parempi kuin se, että ei ole. Lisäksi vaikutusta on opettajilla, joilla on intohimo opetukseen. Se on aikamoinen ketju. Jos ketju on ehjä ja hyvä, niin sieltä tulee aivan mielettömiä tuloksia."

 

Opetustavat ja oppisisällöt puntarissa

Kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka on huolissaan koulutuksen laadusta lukiossa ja yliopistoissa: "Meillä monologinen paasaamiskulttuuri lisääntyy, mitä ylemmäksi koulutusjärjestelmässä mennään. Varhaiskasvatus on erinomaista. Luokanopettajat ovat hyvin lapsikeskeisiä, aktivoivia ja luokkahuonevuorovaikutusta edistäviä. Lukiossa alkaa niin kutsuttu bulimia-oppiminen eli tankkaus, oksennus ja unohdus."

Vaikka Suomen Pisa-menestys on laskenut jonkin verran, ovat suomalaiset nuoret edelleen sijoitusten kärkimaastossa. Pisassa tutkitaan lasten ja nuorten osaamista, mutta työelämässä ja muutenkin elämässä vaadittavat pehmeät arvot jäävät niissä huomiotta.

"Mielestäni koulutusjärjestelmästä puuttuvat henkiseen hyvinvointiin ja pehmeisiin arvoihin sekä kohtaamisen ja kohdatuksi tulemisen merkitykseen liittyvät asiat. Olemme erittäin onnistuneesti luoneet tiedon ja teoreettisen osaamisen kehikon, mutta ihmisyyden kehikko on mielestäni jäänyt heikommaksi. Se, miten ihmisyydestä voi tulla osa järjestelmää, on varmasti merkittävä haaste tulevaisuudessa", toteaa kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Jani Toivola.

Sisältöjen lisäksi oppimistyylit kaipaisivat muutosta ainakin fysiikan ja matematiikan lehtorina työskentelevän Pekka Peuran mielestä: "Oppimisen tyylit ovat aika pitkälti luentoihin ja tehtävien tekoon pohjautuvia, joissa päätavoitteena on vain sen sisällön osaaminen, ehkä soveltaminenkin.” Hänen mukaansa sisältökeskeinen opetus ei tue tulevaisuuden työelämässä tarvittavia taitoja, kuten oma-aloitteisuutta ja vuorovaikutustaitoja.

Suuri osa koulutusalan asiantuntijoista ei usko nykymuotoisen opetuksen vastaavan tulevaisuuden työelämän tarpeisiin. Harvardin yliopiston vieraileva professori Pasi Sahlberg myös kyseenalaistaa, voimmeko me tietää, millaisia taitoja tulevaisuudessa tarvitaan.

 

Koulutuksen seuraavat 100 vuotta

Suomen Ammattiin Opiskelevien liiton eli SAKKI ry:n pääsihteeri Antti Malste toivoo, että seuraavan 100 vuoden aikana "suomalainen koulutusjärjestelmä on maailman tasa-arvoisin ja yhdenvertaisin. Tulevaisuudessa se tulee olemaan maailman innostavin koulutusjärjestelmä, josta tulee ihmisiä, jotka riippumatta koulutusasteesta haluavat päästä toteuttamaan itseään ja oppimaan lisää koko loppuelämän ajan."

Lue kaikki haastattelut ja katso videoklipit 100 visiota -sivulta.