Uutinen
HundrEDin ohjausryhmä teki huikeaa työtä keväällä valitessaan HundrEDiin mukaan 75 innovatiivista projektia. Nyt työ jatkuu, sillä viimeisten 25 haku päättyi 15. lokakuuta. Ohjausryhmä tutustuu huolella hakemuksiin ja tekee päätökset joulukuun alkuun mennessä.
13-henkiseen ohjausryhmään kuuluvat Jouni Kangasniemi, Anneli Rautiainen, Jaakko Salo, Kristiina Kumpulainen, Tiina Silander, Leena Pöntynen, Harri Rinta-aho, Kari Kumpulainen, Anna-Mari Jaatinen, Jani Toivola ja Maurizio Pratesi. Uusina jäseninä mukaan liittyvät Pekka Peura ja Sampo Lokki.
Ohjausryhmä edustaa koulutusalan asiantuntijoita eri sektoreilta, kuten Opetushallituksesta, Helsingin yliopistosta ja eduskunnan sivistysvaliokunnasta. Näin varmistamme, että ohjausryhmän näkemykset ovat riittävän laaja-alaisia.
"Moniääninen ja eri näkökulmia esiin nostava ohjausryhmä tarjoaa hyvän sparrauspinnan kaikille HundrED-toimijoille. Koen myös ohjausryhmän jäsenenä saavani ohjelmasta runsaasti uutta omaan työhöni", kertoo Opetus- ja kulttuuriministeriön kehittämispäällikkö Jouni Kangasniemi.
Huolellinen harkinta ennen lopullisia valintoja
Ohjausryhmä valitsee viimeiset 25 projektia mukaan HundrEDiin, jolloin projektien määrä täydentyy 100 projektiin. Ennen lopullisia valintoja ohjausryhmä käy hakemukset huolella läpi, jolloin he arvioivat ehdolla olevien projektien uutuusarvoa ja innovatiivisuutta. Lisäksi tulee arvioida projektien käytännön toteutusta.
"Ohjausryhmä kykenee arvioimaan, mikä on realistista ja mikä ei ole mahdollista. Mehän emme voi käyttää lapsia ja nuoria koekaniineina, emmekä saa vaarantaa kenenkään oppimista ja tulevaisuutta", toteaa Etelä-Tapiolan lukion rehtori Harri Rinta-aho.
Kuntaliiton perusopetuksen erityisasiantuntija Leena Pöntynen lisää: "Ohjausryhmän keskusteluissa hankkeista saadaan löydettyä olennainen punainen lanka, joka joskus saattaa olla hyvänkin idean sisällä aika tiukassa. Jonkin kokeilun merkitys saattaa suuremmassa mittakaavassa olla jokin toinen kuin se paikallisesti katsottuna on."
Rautainen kokemus koulumaailmasta ja ymmärrys koulutuksen kehittämisestä ovat siten välttämättömiä, kun ehdolla olevia projekteja arvioidaan. Samalla ohjausryhmässä toimiminen avartaa ohjausryhmäläisten omia näkemyksiä ja haastaa heidät arvioimaan koulutuksen tulevaisuuden tarpeita.
"Ohjausryhmä on hyvällä tavalla haastanut myös omaa ajatteluani ja ideoitani. Häkeltyneen kiitollisena olen ollut osana tätä joukkoa ja oppinut valtavasti suomalaisesta koulusta", kertoo eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen Jani Toivola.
Laajempi, kansainvälinen näkökulma
"Itse perusopetuksen erityisasiantuntijana olen innostunut HundrEDin kansainvälisestä otteesta. Suomalaisella koululla on paljon opittavaa maailmalta samoin, kun sillä on paljon annettavaa maailmalle. Henkilökohtaisesti minua ajaa intohimo maailman parhaan koulun kehittämiseen", kehuu Opetusalan Ammattijärjestön erityisasiantuntija Jaakko Salo.
Projektien päätyttyä niiden tulokset jaetaan koko maailmalle, jotta projektien opit voidaan hyödyntää myös jatkossa. Näin projektien toteuttajien luomia oppimis- ja opettamismalleja on mahdollista toteuttaa eri maissa, minkä vuoksi valintatilanteessa korostuu projektien skaalautuvuus. Vastaavasti kansainväliset HundrED-projektit tarjoavat mahdollisuuden siirtää hienoja käytännön toteutuksia suomalaiseen kouluympäristöön.
Leena Pöntynen kuitenkin muistuttaa, että erilaisia kokeiluja voidaan tehdä myös HundrEDin ulkopuolella: "HundrED on yksi väylä kokeilla asioita. Kokeilla voi kuitenkin ihan jokainen joka päivä ilman, että siinä pitäisi lähteä johonkin hankkeeseen mukaan. Olennaista uuden kehittämisessä on myös arvioida, mitä olemassa olevaa voisimme – ja pitäisi – jättää pois. Täyteen lasiin ei voi loputtomasti kaataa lisää ilman, että välillä valutetaan jotain poiskin."