Anneli Rautiainen
Opetusneuvos Anneli Rautiainen on perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen yksikön päällikkö Opetushallituksessa. Hänen tehtäviinsä kuuluu esi- ja perusopetuksen sekä varhaiskasvatuksen kehittäminen sekä opetussuunnitelmatyöhön liittyvät tehtävät. Lisäksi hän vastaa opetustoimen henkilöstökoulutuksen kehittämisestä. Anneli on esiintynyt ja keskustellut lukuisilla kansallisilla ja kansainvälisillä foorumeilla ja kuuluu useisiin kansainvälisiin opetusalan verkostoihin. Annelilla on pitkä kokemus opetusalan käytännön työstä toimittuaan sekä luokanopettajana että rehtorina ennen Opetushallitukseen siirtymistä.
1. Opettaminen
Uskotko, että menetelmät, joilla opetamme valmistaa oppilaita tulevaisuuden työelämään?
On todella tärkeätä, että lapsilla on 21. vuosisadan taidot hallussa, kun he lähtevät työelämään. Me emme tiedä minkälaisia ammatteja tulevaisuudessa on tai tekevätkö oppilaat ehkä itse omat työpaikkansa. Siksi taidot, kuten yhdessä tekeminen, yhteistyötaidot, vuorovaikutustaidot ja kansalaistaidot ovat tärkeitä oppia koulun aikana. Voimme kysyä, opitaanko näitä taitoja tällä hetkellä? Ja myöskin se motivaatio, miten voidaan oppimista järjestellä niin, että oppilaan oma palo ja halu tulevat esiin, eikä kaikki tule valmiina annettuna.
Mitkä ovat mielestäsi keskeisiä haasteita opettajien työssä ja arjessa?
Kyllä tällä hetkellä haluamme, että loistavat ja erinomaiset opettajamme haastaisivat omaa ammattitaitoaan ja miettisimme sitä, mikä on opettajan ja mikä on oppilaan rooli. Perinteisesti meillä on ollut opettajajohtoista oppimista ja tällä hetkellä toivoisimme siirryttävän oppilaskeskeisyyteen niin, että oppilas on keskipiste. Opettaja aktivoi ja mahdollistaa oppimisen, mutta oppimisen omistajuus on oppilaalla itsellään. Miten se sitten tapahtuu? Se täytyy prosessoida esimerkiksi yhteisopettajuuden kautta pystytään varmasti pääsemään siihen, että ei ole enää yksi ryhmä ja opettaja vaan oppiminen on kaikkialla. Siksi ei voida enää ajatella, että oppimista tapahtuu vain luokkahuoneissa.
2. Oppiminen
Miten näet digitaalisaation merkityksen opetuksessa?
Sen merkitys on se, että sen pitäisi olla ihan kaikessa mukana. Minusta ei voi enää ajatella, että digitalisaatio ei ole oppimisessa mukana. Sen takia varmaan ollaan sellaisessa vaiheessa, että ollaan lähdetty ikään kuin uudestaan käyntiin teknologian kanssa. Mietitään ja toteutetaan sitä pedagogisesti niin, että se on luonnollinen ja olennainen osa oppimista.
3. Arviointi
Mitä oppilaiden arvioinnissa tulisi muuttaa?
Arvioinnin tehtävänä on olla kannustavaa, jatkuvaa ja ohjaavaa. Jos se on kannustavaa, niin silloin se toimii. Mielestäni oppilaat pitäisi ottaa mukaan jo siinä vaiheessa, kun asetetaan tavoitteita. Oppilas tulisi olla mukana koko siinä prosessissa, eikä arvosana vain tule jostakin ja sitten ihmetellään mistähän tämä muodostui. Oppilaan tulee saada olla mukana asettamassa itselleen tavoitteita, edetä niitä kohti ja olla mukana arviointiprosessissa opettajan kanssa.
Kyllä minä uskon, että kun kannustetaan ja arvostetaan, niin silloin myös onnistuu paremmin. Jokainen lapsi ansaitsee tulla arvostetuksi ja kannustetuksi siinä missä on hyvä ja toisaalta sitten taas löytää ne alueet, joissa saa kehittyä.
Suomessa keskustelemme paljon Pisasta. Onko tämä mielestäsi hyvä asia vai pitäisikö koulutusta lähestyä ja kehittää muista lähtökohdista?
Pisa on yksi tapa arvioida koulutusta eri puolilla maailmaa. Tärkeämpää on ehkä se, mitä tehdään sen jälkeen, kun kuullaan tulokset. Olemme aika monta vuotta paistatelleet Pisan auringossa ja meillä on kuitenkin huolia. On huolta eriarvostumisesta koulujen ja alueiden välillä, eivätkä lapset ja nuoret aina pidä koulusta kovin paljoa vaikka oppimistulokset ovat hyviä. Nämä viestit meidän tulisi ottaa vakavasti ja miettiä, miten lasten ja nuorten motivaatiota voisi parantaa niin, että olisi hauska ja kiva oppia.
4. Johtaminen
Mikä on koulun tehtävä?
Koulun tehtävä on saada kaikille lapsille hyvä tulevaisuus ja se tapahtuu niin, että jokainen lapsi pääsee täyteen potentiaaliin osaamisessa ja myöskin hyvinvoinnissa sekä pystyy kasvamaan juuri sellaiseksi kuin hän on.
Mitkä ovat suurimmat haasteet koulutusjärjestelmässä?
Tällä hetkellä puhutaan paljon muutoksesta. Muutos täytyisi tapahtua kaikilla tasoilla systeemissä eli valtion, kunnan, koulun ja luokan tasolla oppimisessa. Meillä on aika suuret haasteet, mutta toisaalta todella paljon innostavaa edessä.
Jos ajatellaan koulutusjärjestelmäämme, niin periaatteessa se on yhdenvertainen kaikille ja se jossain määrin toteutuu niin, mutta toisaalta kyllä meillä jonkin verran haasteitakin on. Hyviä puolia järjestelmässämme on se, että meillä ei ole umpiperiä vaan aina on mahdollisuus onnistua ja päästä eteenpäin.
Tällä hetkellä minua ehkä huolettaa lukion käyneet nuoret, jotka joutuvat aika pitkään odottamaan jatko-opintoihin pääsyä. Tätä palaa pitäisi ehkä miettiä tarkemmin.
5. Ympäristöt
Mitkä ovat mielestäsi perinteisen luokkahuoneen haasteet oppimisympäristönä?
Perinteinen luokkahuone varmaan tarkoittaa sitä, että on pulpetit rivissä ja opettaja edessä. Sen aika on nyt kyllä jo ohi. Oppimisympäristön tulisi tukea oppimista, jota on kaikkialla niin, että jokainen voi valita missä oppii. Joku oppii parhaiten pihalla, keinutuolissa tms. enää oppiminen ei ole sidottuna paikkaan. Samoin myöskin jotkut oppii paremmin, kun saa vähän puhua, liikkua, olla toisten kanssa ja jotkut taas yksin.
Oppimisympäristön tulisi aktivoida kaikkia oppijoita, motivoida oppimiseen ja olla riittävän vaihtelevaa eri asioissa. Eri päivinä voi oppia eri paikoissa. Oppimisympäristö on myös virtuaalinen.
6. Koulumuisto
Kerro rakkain koulumuistosi omilta kouluajoiltasi
Rakkaita koulumuistoja on varmasti aika paljon. Uskon, että monet opettajat ovat vaikuttaneet siihen, että itsestäkin tuli aikanaan opettaja. Muistelen nyt ehkä kuitenkin kansakoulun opettajaa Kalle Halosta, joka oli aina puku päällä ja kravatti kaulassa koulussa. Sitten kun oli liikuntatunti, hän riisui mustan puvun takkinsa näyttämöllä olleen karttataulun kulmaan. Siitä tiesi, että on liikuntatunti.
Liikuntatunneilla tehtiin oikeastaan kolmea asiaa turmakiipeilyä, köysikiipeilyä ja pakkashyppelyä. Jos oli oikein hyvä niin pääsi näyttämölle näyttämään muille pakkashyppelyä. Kaiken kaikkiaan mainio opettaja ja lämmin ja turvallinen.
7. Toive 100 vuodelle
Toive seuraavalle 100 vuodelle
Seuraavan sadan vuoden aikana toivoisin, että jokaisella oppilaalla on oppimisen riemu ja hyvä hyvinvointi.