Anna-Mari Jaatinen

Anna-Mari Jaatinen

Anna - Mari Jaatinen on toiminut Siltamäen ala-asteen rehtorina vuodesta 2004. Jaatinen on luovaan, innovatiiviseen, yhteisölliseen, taidetta ja teknologiaa hyödyntävään pedagogiikkaan luotsaava rehtori.

Tulevaisuuden koulu ja luovan tulen voima

Mitä tulevaisuuden koulun oppimistavoitteet ja opetusmenetelmät edellyttävät koulun toimintakulttuurilta, opettajuudelta sekä johtajuudelta? Mitä digitalisaatio merkitsee yksilölle ja yhteisölle? Kuinka yhteisökäsitys laajenee digitalisaation myötä? 

Tulevaisuuden koulukulttuurin luominen on yli 10 vuoden systemaattisen kehittämistyön tulos ja se  rakentuu luomani The Creative Fire Modelin (2011) eli Luovan Tulen Mallin ympärille. Malli korostaa kaikkia oleellisimpia koulun rakenteellisia elementtejä, jotka tulee huomioida tulevaisuuden koulun toimintakulttuurin kehittämistyössä. Koulun ammatillisissa rakenteissa on kuuden O:n punainen lanka. Koulun arvojen tulee toteutua tekoina. Johtamiselta edellytetään visionäärisyyttä, oppimisyhteisön ja vuorovaikutuksen vahvistamista sekä jaetun johtajuuden toimintakulttuurin rakentamista. Johtaja on mahdollistaja, innostaja, kannustaja. Yhdessä kouluyhteisön kanssa hän on oppimisympäristöjen kehittäjä. Oppimisyhteisölle kehittyy asteittain yhteinen pedagoginen suunta. Opettajuudessa ammatillinen itseluottamus ja pedagoginen sovelluskyky ovat avaintekijöitä rakentamaan pedagogista toimintakulttuuria yhteisön sisäisen kouluttautumisen ja luovan opetussuunnitelman sekä arvioinnin soveltamisen tasolle.

Mielenkiintoista dynaamisuutta kouluyhteisöön luovat erilaiset oppimisyhteisöt sekä yksilölliset mahdollisuudet. Lukuvuoden mittaisen prosessoinnin tuotoksena koulumme toteuttaa jo kolmatta kertaa huikean, monipuolisesti digitalisaatiota hyödyntävän ja design-pedagogiikkaa luovan musikaalin. Opetuksessa hyödynnetään kiehtovasti teknologiaa, mutta tärkeintä on oppimisen, pedagogisen ajattelun, luovuuden, ongelmanratkaisutaitojen sekä sosiaalisten taitojen monipuolinen kehittyminen. 

Those who don't believe in magic, will never find it - Roald Dahl

1. Oppiminen

Miten oppilaita tulisi kannustaa oppimisessa?

Oppiminen pitäisi olla sosiaalinen prosessi, jossa kaikkien oppijoiden pitäisi saada oppia luontevasti aktiivisina toimijoina. Tässä erilaisten ja eri-ikäisten oppijoiden hyödyntäminen on todella tärkeää.

2. Opettaminen

Mitä toiveita asettaisit opettajille?

Toivon opettajilta kiinnostusta yhteiskuntaan, ympäröivään maailmaan, yhteiskunnan odotuksiin ja siihen, mitä koulutusjärjestelmältä odotetaan. Odotan lapsikeskeisyyttä eli sitä aitoa lasten aktivointia opetuksessa ja vaikutusmahdollisuutta. 

Lisäksi toivon arviointiprosessien kehittämistä, että nähdään kokonaisuus. Arvioinnissa inhimillisyys on tärkeää ja se, että se ei ole vain se yksi koe kurssin päätteeksi  ja sitten olet joko 7, 8 tai 9 arvoinen oppilas ja siitä se sitten jatkuu.

3. Arviointi

Mitä muuttaisit arvioinnissa?

Perinteinen arviointi on ollut koeperusteista arviointia. Oppimiskulttuuri muuttuu todella paljon projekti- ja ryhmätöihin jossa on alku, prosessi, päätös ja tavoitteet. Erityisesti itsearvioinnin - ja ryhmäarvioinnin roolia tulee kehittää ja lisäksi tulee muistaa kokonaisuuden arviointi. Odotan lapsikeskeisyyttä, eli sitä aitoa lasten aktivointia ja vaikutusmahdollisuutta.

Lisäksi toivon arviointiprosessien kehittämistä, että nähdään kokonaisuus. Arvioinnissa inhimillisyys on tärkeää ja se, että se ei ole vain se yksi koe kurssin päätteeksi jonka jälkeen olet  joko 7,  8 tai  9 arvoinen oppilas.

4. Ympäristöt

Kuvaile millainen on mielestäsi innostava oppimisympäristö?

Me olemme aika paljon kehittäneet oppimisympäristöjä. Lapset kaipaavat informaalia lähestymistä tässä asiassa. Perinteiset pulpetit rivissä strukturoidut luokkahuoneet, joissa ei ole huomioitu värejä ja valaistusta on taakse jäänyttä elämää. Aina tulisi huomioida luonnonvalo, maisema, värimaailma, tilan muunneltavuus ja akustiikka.

Meillä Siltamäessä on tämä Stress free area -  Siellä korostuu kuinka akustiikka vaikuttaa lasten oppimiseen ja ilmapiiriin, jossa he voivat opiskella.

5. Johtaminen

Mitä koulutuspolitiikassa pitäisi muuttaa?

Koulutuspolitiikassa pitäisi muuttaa mahdollisuus kehittämistyöhön. Pitäisi olla joustavuutta, että pääsemme luontevaan ja kiireettömään reflektaatioon näissä asioissa, joita haluamme kehittää. Yhteiskunnan pitäisi tarjota meille kouluille tähän puitteet.

Lisäksi koulutuskulttuuria pitäisi kehittää koulukohtaiseksi ja työyhteisöä rikastuttavaksi. Runsaasti on pantu vuosien aikaa ja rahaa erilaisiin päälle liimattuihin koulutuksiin, joissa ei ole yhteyttä opettajan arkeen ja silloin koulutuksen vaikuttavuus jää erittäin ohueksi. Tällaisiin asioihin toivoisin kiinnitettävän huomiota.

Millaisia terveisiä lähettäisit opetuksesta päättäville tahoille?

Suomessa on erittäin hyvä suunta tällä hetkellä. Olen erittäin tyytyväinen uuden opetussuunnitelman tuomaan kehityssuuntaan. Sama suunta, mutta vielä vähän vahvemmin niin hyvä tulee. On muistettava, että opettajien koulutukseen kannattaa panostaa hyvin paljon.

6. Koulumuisto

Rakkain koulumuistosi omilta kouluajoiltasi.

Lukiossani minulla oli aivan mieletön historian opettaja, joka narratiivisella ja perinteisillä tavoilla sai minut aivan liekkeihin. On hyvin paljon perinteisiä hyviä tapoja, joilla opetusta voidaan elävöittää ja pitää innoittavana.

7. Toive 100 vuodelle

Toiveita seuraavalle 100 vuodelle?

Seuraavan 100 vuoden aikana toivon Suomen koulujen olevan inhimillisiä, ihmisläheisiä, projektikeskeisiä, oppilaita tulevaisuuteen, menestykseen ja itseluottamukseen valmistavia instituutioita, joissa rikotaan perinteisiä kontrolliyhteiskunnan rajoja.