Cookie preferences

HundrED uses cookies to provide a better user experience and a personalised service. Read more about our cookies.
Accept cookies
search
clear

Ratkaisukeskeinen kaupunki

Ratkaisukeskeinen toimintatapa kaupungin kouluissa

Innovaatiossa kaupungin kaikki peruskoulut koulutetaan käyttämään ratkaisukeskeistä toimintatapaa. Kouluttaminen mahdollistaa ratkaisukeskeisen ajattelu- ja vuorovaikutustavan ulottumisen kaikille koulutuskentän osa-alueille: oppilaiden ja huoltajien kanssa tehtävään työhön, henkilöstön keskinäiseen yhteistyöhön, johtamiseen sekä yhteistyöhön erinäisten verkostokumppaneiden kanssa.

HundrED 2018

Overview

HundrED has selected this innovation to

HundrED 2018

Finland 100

2008

Established

-

Children

1

Countries
Target group
All
Updated
March 2017
Vaikka koulutusinvestointi ratkaisukeskeisen toimintakulttuurin synnyttämiseksi on täydennyskoulutuksen osalta iso, on hämmästyttävää, että ilman minkäänlaisia lisäkustannuksia itse toimintaan olemme parantaneet toimintamme laatua ja tuloksia muuttamalla pelkästään ajattelu- ja vuorovaikutustapaamme.

About the innovation

Mistä on kyse?

Ihminen kohtaa elämässään jatkuvasti erilaisia haasteita ja ongelmia. Ne voivat olla pieniä asioita, joista olemme oppineet selviämään tiettyjä keinoja käyttäen. Joskus taas ongelmat ovat suurempia ja vaativat meiltä enemmän ponnisteluja niiden ratkaisemiseksi. Eteen tulevat haasteet ja ongelmat voivat liittyä arkipäiväiseen elämään tai työhön, mutta ne ilmestyvät usein jotakin uutta kohdatessamme tai opetellessamme.

Kouluarjessa toimiessa sekä oppilaat että kouluhenkilökunta kohtaavat lukuisia pieniä pulmia ja haasteellisempia ongelmia liittyen oppimiseen, muiden kanssa toimeen tulemiseen tai esimerkiksi yhteistyön organisoimiseen. Ongelmanratkaisutaitoja voidaan erikseen opetella, mutta yksittäisten ongelmatilanteiden ratkaisemiseen käytetyt ajattelumekanismit, tavat toimia ja niihin asennoituminen voidaan myös liittää kaikkeen kouluarjessa toimimiseen sekä osaksi koko koulun toimintakulttuuria. Tällöin ongelmat muuttuvat tavoitteiksi ja ongelman ympärillä käyty puhe tavoitepuheeksi.

Ratkaisukeskeisyys on ajattelu- ja toimintatapa, jossa ongelmien sijaan huomion kohteeksi nostetaan hyvä tulevaisuus ja tavoitteet. Se ponnistaa pois perinteisestä ongelmalähtöisestä ajattelusta, jossa voimavarat kuluvat tavallisesti ongelman sisällön pohdintaan ja esimerkiksi ongelman aiheuttajien etsintään.

Ratkaisukeskeisyys kiinnittyy myös vahvasti dialogiseen vuorovaikutukseen, jossa keskitytään kuuntelemaan ja ymmärtämään tasavertaisesti vuorovaikutuksessa olevia osapuolia sekä pyritään kunnioittavassa ilmapiirissä rakentavasti eteenpäin.

Ratkaisukeskeinen toimintatapa pitää sisällään arvostavaa vuorovaikutusta, ongelmien syyn selvittämistä asianosaiselta itseltään olettamuksien sijaan, toivotun tulevaisuuden määrittelyä sekä toimenpiteiden ja seurannan sopimista. Lisäksi huomiota kiinnitetään jokaisen vahvuuksiin ja koulussa ylläpidetään myönteistä puhetta. Lähestymistavan keskeinen näkökulma on se, että käytetyillä sanoilla on suuri merkitys ja niillä luodaan jatkuvasti todellisuutta.

Lappeenrannan kaupunki aloitti opetushenkilöstön kouluttamisen ratkaisukeskeisiksi neuropsykiatrisiksi valmentajiksi vuonna 2008. Alunperin koulutusprosessia alettiin toteuttaa siksi, että opettajat saisivat valmiuksia toimia neuropsykiatrisesti oirehtivien oppilaiden kanssa ratkaisukeskeisiä toimintamalleja hyödyntäen. Pian huomattiin, että ratkaisukeskeisyys on erinomainen kivijalka kaikelle koulussa tapahtuvalle toiminnalle.

Lappeenrannan mallissa opetuksen järjestäjä on järjestänyt henkilöstölle ja esimiehille koulutusta ratkaisukeskeisyydestä. Kuntakohtaiseen opetussuunnitelmaan on kirjattu, että kaikkien henkilöstöön kuuluvien tulee toteuttaa ratkaisukeskeistä toimintatapaa työssään.

Ratkaisukeskeinen ajattelu- ja toimintamalli on tuonut täysin uuden perustan Lappeenrannan kouluissa työskentelevien ihmisten vuorovaikutukselle. Toimintamallin harjoittaminen alkoi välittömästi tuottaa hyviä tuloksia opettajan ja oppilaan, opettajan ja huoltajien, opettajien keskinäisen, opettajan ja esimiehen sekä opettajan ja muun henkilöstön moniammatillisessa vuorovaikutuksessa. Henkilöstö on kokenut saavansa erinomaisia työkaluja työssään kohtaamiensa ongelmien ratkaisemiseen. Lisäksi henkilöstön työhyvinvointi sekä oppilaiden kokema kouluhyvinvointi ovat parantuneet.

Stepeissä ohjeistetaan kuntakohtainen opetushenkilöstön kouluttamisen polku sekä avataan yksittäiselle opettajalle ratkaisukeskeisen toimintatavan sisältöä ja käyttöönottoa vaiheittain.

Impact & scalability

Impact & Scalability

Innovativeness

Koko kaupungin koulujen henkilöstön kouluttaminen ratkaisukeskeiseen toimintatapaan.

Impact

Toimintatavan käyttöönoton vaikutukset ovat välittömiä. Ulottamalla koulutus koko kaupungin kouluihin saadaan aikaan suuri ja näkyvä toimintakulttuurin muutos.

Scalability

Ratkaisukeskeisen toimintakulttuuri on skaalattavissa helposti erilaisiin kouluihin ja kuntiin.

Media

Implementation steps

Kuntakohtainen taso: Perehdyttäminen ratkaisukeskeisyyteen
Kokoa työryhmä alueesi koulutusalan henkilökunnasta.

Työryhmä voi koostua esimerkiksi muutamasta rehtorista ja muutamasta opettajasta. Työryhmän perustamisen tarkoituksena on päästä resurssitehokkaasti tutustumaan ratkaisukeskeiseen toimintatapaan sekä yksittäisen opettajan että koulun johdon näkökulmasta.

Tärkeää on, että ryhmän jäsenet perehdytetään syvällisesti:


  • mitä ratkaisukeskeisyys tarkoittaa?


  • mitä ratkaisukeskeisyys on käytännössä?


  • millaista apua ratkaisukeskeinen toimintatapa tuo koulun, opettajan ja oppilaan arkeen.


Mikäli ratkaisukeskeinen toimintatapa on jo tuttu, kannattaa perehdyttämisen sijaan järjestää suoraan koulutus ratkaisukeskeiseen toimintatapaan pienelle määrälle alueen koulutushenkilökuntaa.

Perehdytyksen/koulutuksen voi pitää ratkaisukeskeiseen toimintatapaan kouluttautunut henkilö kunnan/alueen sisällä tai ulkopuolella. Työryhmälle voi myös järjestää vierailun johonkin ratkaisukeskeistä toimintatapaa harjoittavaan kouluun ja koulutusalan yksikköön.

Lappeenrannan esimerkki:

Kaupungissa koulutettiin ensin 4-5 opettajaa Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniassa ratkaisukeskeisiksi neuropsykiatrisiksi valmentajiksi. Tarkoituksena oli alunperin antaa välineitä ja työkaluja sekä tietoutta toimia erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kanssa. Pian ratkaisukeskeiseen toimintatapaan kouluttautuneet opettajat huomasivat keinojen olevan toimivia kaikkien lasten kanssa. Mittava positiivinen ja välitön palaute ohjasi opetustoimenjohtajan järjestämään koulutusta mahdollisimman monelle opettajalle.

Kuntakohtainen taso: Ratkaisukeskeisen toimintatavan testaaminen käytännössä
Kun työryhmä on perehdytetty tai koulutettu ratkaisukeskeiseen toimintatapaan, on hyvä viedä opittu muiden tietoon ja käytäntöön koulussa.Perehdytys:

Mikäli kyseessä oli perehdytys eikä koulutusta ole vielä suoritettu, voidaan työryhmän kanssa pohtia perehdytyksessä saatuja kokemuksia ja niiden hyötyjä sekä kartoittaa niiden pohjalta muun henkilökunnan kiinnostus ratkaisukeskeisen toimintatavan koulutuksesta. Tämän jälkeen työryhmän ja opetuksen järjestäjän on tehtävä päätös, aloitetaanko koulutusta toteuttamaan koko kunnan alueella.

Koulutus:

Mikäli työryhmä osallistui itse koulutukseen, kannattaa työryhmän jäsenten viedä opittu käytäntöön omassa koulussaan. Testaamiselle on hyvä asettaa aikaraami ja kerätä tämän ajan sisällä havainnot ja kokemukset ratkaisukeskeisen toimintatavan käytöstä. Koulutuksen saaneet opettajat ja rehtorit voivat omien työtehtävien lisäksi toimia myös konsulttina omassa koulussaan ratkaisukeskeisen toimintatavan käyttöönotossa. Testaamisen ja palautteenkeruun jälkeen tehdään päätös laajemman kouutuksen järjestämisestä.

Lappeenrannan esimerkki:

Kaupungissa opettajat ovat testanneet ratkaisukeskeistä toimintatapaa jo koulutuksen kuluessa. Koska kokemukset ovat olleet myönteisiä, opettajat ovat vakiinnuttaneet ratkaisukeskeisen toiminnan osaksi omaa työtään. Testaaminen on tapahtunut opettajakohtaisesti ja toiminta on laajentunut sitä mukaa, kun lisää opettajia on saatu koulutettua.

Kuntakohtainen taso: Resurssien kartoitus ja hankkiminen
Kartoita käytössä olevat resurssit järjestää koulutus.

Rahoitusta koulutuksen järjestämiseen voi hakea esimerkiksi erilaisten valtion myöntämien hankerahoitusten avulla.

Lappeenrannan esimerkki:

Kaupunki on käyttänyt Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen erityisopetuksen sekä koulutuksellisen tasa-arvon kehittämiseen myöntämät valtionavustukset ratkaisukeskeisyyteen perehdyttävään täydennyskoulutukseen sekä ratkaisukeskeiseen valmennukseen.

Kuntakohtainen taso: Koulutuksen järjestäminen koko kunnan alueella
Kun päätös ratkaisukeskeiseen toimintatapaan kouluttautumisesta on tehty, laadi koulutuksen järjestämisen suunnitelma ja aikataulu.

Tärkeää on, että suunnitelman myötä rehtoreiden ja opettajien koulutus etenee systemaattisesti näkyen esimerkiksi vuositasolla kouluttautuneiden opettajien kasvavana lukumääränä.

Voit toteuttaa koulutuksen järjestämisen esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

A) Koulu kerrallaan:

Alueen jokaisen koulun opetushenkilökunta koulutetaan ratkaisukeskeiseen toimintatapaan kahden vuoden sykleissä niin, että aina vuorossa olevan koulun opetushenklökunnasta puolet kouluttautuu ensimmäisen vuoden aikana ja puolet toisen. Tämän jälkeen siirrytään seuraavaan kouluun.

B) Jokaisesta koulusta osa opettajista koulutukseen:

Koulutuspaikat kiintiöidään jokaisesta alueen koulusta esimerkiksi niin, että koulutukseen osallistuu ensimmäisenä vuonna kolme opettajaa per koulu. Seuraavana vuonna koulutukseen osallistuu seuraavat kolme tai resurssien mahdollistaessa useampikin opettaja. Näin edetään, kunnes ennalta suunniteltu määrä opettajia tai kaikki alueen koulujen opettajat on koulutettu. Opettajat koulutukseen voidaan valita esimerkiksi heidän oman motivoituneisuuden pohjalta tai koulutuksen tarpeellisuuden kautta suhteessa opettajan työnkuvaan, kuten erityisen tuen tarpeessa olevien oppilaiden opettajat priorisoiden.

Huomioitavaa on, että koulutuksen ja ratkaisukeskeisen toimintatavan käyttöönoton ajan rehtoreilta, opettajilta, oppilailta ja vanhemmilta on hyvä kerätä palautetta. Positiivinen palaute motivoi opettajia ja päätöksentekijöitä jatkamaan systemaattista alueen opettajien koulutusta sekä havainnollistaa ratkaisukeskeisen toimintatavan vaikutuksia kouluyhteisössä myös koteihin. Lisäksi palaute toimii myös resurssien hankkimisessa toimintaa puoltavana perusteena.

Lappeenrannan esimerkki:

Kaupungissa koulutetaan vuosittain noin 50 opettajaa toteuttaen kiintiöintiin pohjautuvaa koulutustapaa (vaihtoehto B). Koulutuksen päättyessä kaikilta opettajilta on kerätty palaute koulutuksesta. Lisäksi opetustoimenjohtaja on tavannut koulutetun ryhmän viimeisenä koulutuspäivänä ja keskustellut opettajien kanssa koulutuksen hyödyllisyydestä.

Kuntakohtainen taso: Ratkaisukeskeisen toimintatavan vieminen opetussuunnitelmaan
Jotta koulutus on jatkuvaa ja ratkaisukeskeinen toimintatapa vakiintuu osaksi koulujen toimintakulttuuria ja opetusta, on se tarpeellista viedä osaksi kunta-/aluekohtaista opetussuunnitelmaa ja kunnan strategiaa.

Lappeenrannan esimerkki:

Päätös viedä ratkaisukeskeinen toimintatapa kunnan opetussuunnitelmaan tehtiin noin 5-6 vuotta systemaattisen koulutuksen aloittamisen jälkeen. Johtoryhmä valmisteli esityksen ja kuuli henkilöstöä ratkaisukeskeisen toimintatavan kirjaamisesta kuntakohtaiseen opetussuunitelmaan. Tämän jälkeen johtoryhmä vei esityksensä lautakunnan päätettäväksi, joka teki myönteisen päätöksen ratkaisukeskeisen toimintatavan ottamisesta osaksi kunnan strategiaa ja opetussuunitelmaa.

Koulukohtainen taso: Koulutukseen hakeutuminen
Mikäli olet kiinnostunut ratkaisukeskeisestä toimintatavasta, ehdota koulusi johdolle mahdollisuutta kouluttautua ratkaisukeskeiseen toimintatapaan.

Voit kouluttautua monen eri koulutusta tarjoavan tahon kautta. Tärkeää kuitenkin on, että koulutuksessa pääasiallisena sisältönä on ratkaisukeskeisyys.

Lyhyt koulutus: Kesto kaksi päivää

Pitkä koulutus: Kesto 5:stä päivästä 12 kuukauteen

Pitkän koulutuksen aikana opiskelija pääsee rakentamaan omaa kehittymisprosessiansa ja sen tuloksena saamaan aikaan toimintatavan pysyvää muutosta.

Suositeltavia koulutuksia ovat esimerkiksi:

  • Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja-koulutus, joissa on useita järjestäjiä (muun muassa kesäyliopistot)

  • Mininepsy-koulutukset

  • Ratkaisukeskeinen valmentaja-koulutus (HY+)

Tässä esimerkkejä koulutuksista:

Koulukohtainen taso: Ajattelun muuttaminen kohti ratkaisukeskeisyyttä
Voit harjoittaa ratkaisukeskeistä ajattelua työssäsi jo ennen koulutukseen osallistumistasi tai mikäli kouluttautumiseen ei ole mahdollisuutta.

Voit ottaa käyttöön esimerkiksi ensin yhden ja myöhemmin useamman ratkaisukeskeistä ajattelua kehittävää tapaa.


  • Keskity huomaamaan hyviä asioita. Se, mihin kiinnitämme huomiota, usein lisääntyy ja kasvaa.


  • Tarkkaile omaa puhetapaasi ja käyttämiäsi sanoja. Käyttämillämme sanoilla luomme todellisuutta.


  • Muuta ongelma tai pulma mielessäsi tavoitteeksi, jolloin ongelmapuhe muuttuu tavoitepuheeksi. Ongelma tai pulma on edelleenkin olemassa, mutta ajattelun, puheen ja toiminnan fokus ei ole enää ongelmassa vaan tavoitteessa.


  • Mieti, millaista tarinaa haluat ylläpitää esimerkiksi jostakin oppilaastasi. Sinä aikuisena olet vastuussa tästä tarinasta.


  • Ole valmis luomaan ja edesauttamaan mahdollisimman paljon myönteisiä tunnekokemuksia itsesi lisäksi myös muille.


  • Ole valmis aitoon, sydämestä lähtevään arvostukseen tilanteesta huolimatta. Arvostus luo usein myös arvostusta.


  • Viljele myötätuntoa mieluummin kuin tuomitsemista.


  • Kysy ja tarkenna. Oletus ja tulkinta voivat erehdyttää.


  • Yritä muistaa hankalissakin tilanteissa, että jokainen tekee parhaansa ja sen mikä on mahdollista juuri nyt. Tämä ajattelu auttaa usein jokaista osapuolta.


  • Jos jokin tilanne kaipaa muutosta, tee pieni muutos ensin omassa toiminnassasi ja katso mitä tapahtuu.


Koulukohtainen taso: Ratkaisukeskeisen ajattelutavan soveltaminen käytäntöön
Voit alkaa soveltaa ratkaisukeskeistä ajattelua kaikilla työsi osa-alueilla, niin työtovereiden, oppilaiden kuin vanhempien kanssa.

Voit keskittyä seuraaviin toimintatapoihin. Toistamalla ja harjoittelemalla vuorovaikutusta näiden keinojen avulla, toimintatapasi vahvistuu ratkaisukeskeiseksi.


  • Keskity kuuntelemaan niin, että jätät omat ajatuksesi taka-alalle.


  • Pysähdy osoittamaan aitoa kuuntelemista ja kuulemista myös sanattomalla viestinnälläsi. Huomioi esimerkiksi katseesi, ilmeesi ja, kehon asentosi.


  • Muista aito dialogi eli jatka puhujan tarinaa ja jätä omat asiasi toiseen kertaan. Eli toimintatapana on kysyä ja tarkentaa.


  • Ole aidosti kiinnostunut toisen asiasta ja osoita myönteistä uteliaisuutta.


  • Ongelmatilanteessa vältä neuvomista. Kysy mieluummin, mitä toinen voisi itse tehdä asian eteen ja mitä hän toivoisi muiden tekevän.


Ratkaisukeskeinen toimintatapa ja sen soveltaminen käytäntöön vaatii harjoittelua sekä tilanteiden ja oman toiminnan reflektointia. Ole siis armollinen itsellesi, jos huomaat ettei vuorovaikutustilanteessa onnistuttu toimimaan ratkaisukeskeisen toimintatavan mukaan. Reflektoimalla mennyttä tilannetta voi oppia uutta seuraavaa, samankaltaista tilannetta varten. Usein on myös mahdollista ottaa sama asia puheeksi uudestaan ja toimia aiemmasta tilanteesta oppineena ratkaisukeskeisesti.

Ratkaisukeskeisyys on aina tavoitteellista, tulevaisuusorientoitunutta, voimavaroihin perustuvaa ja vuorovaikutuksellista toimintaa. Aito ratkaisukeskeisyys on käytännössä sitä, että toimit niin, että sinun toimintatapasi helpottaa sekä oppilaan, hänen vanhempiensa että sinun elämääsi – mitä tahansa ne menetelmät sitten ovatkaan.

Koulukohtainen taso: Ratkaisukeskeinen työote oppilaan kanssa
Halutessasi voit alkaa kokeilla ratkaisukeskeistä työotetta oppilaittesi kanssa niissä taidoissa, joissa he tarvitsevat vielä harjoittelua.

Koulumaailmassa toteutettavassa ratkaisukeskeisessä toimintatavassa oppilaan tavoite eli riittävän hyvä taitotaso jossakin asiassa etsitään yhdessä oppilaan kanssa. Kun hän on itse määrittelemässä itselleen sopivaa taitotasoa, hän myös sitoutuu sen saavuttamiseen paremmin. Lähtökohta on, että opettaja/valmentaja/aikuinen ei määrittele tätä taitotasoa koskaan yksin, vaan oppilas on aina mukana määrittelemässä juuri hänelle sopivaa taitotasoa.

Oppilaan kykyjen, taitojen ja muiden voimavarojen tulee olla sopivassa suhteessa tavoitteeseen, jonka puolestaan tulee olla konkreettinen ja saavutettavissa oleva sekä myönteisesti määritelty tavoite:



  • Mitä halutaan saada

    →Ei mistä halutaan eroon


  • Minne päin halutaan mennä

    →Ei mistä halutaan poispäin


  • Minkä alkamista

    →Ei minkä loppumista


  • Mitä tulee ongelman tilalle

    →Tavoitteet realistisiksi

Ratkaisukeskeisessä toimintatavassa on tärkeää huomioida myös ne osa-alueet, jotka jo sujuvat ja korostaa niitä oppilaalle. Näin hänelle saadaan mahdollisimman paljon myönteisiä tunnekokemuksia ja heräteltyä motivaatiota kohti uutta taitotasoa.

Koulukohtainen taso: Ratkaisukeskeinen toimintatapa koko kouluyhteisön toimintatavaksi
Oma toimintaesimerkkisi on paras vaikuttaja.

Toimintaesimerkkisi havainnollistaa myös kollegoillesi käytännössä mitä ratkaisukeskeinen toimintatapa tarkoittaa ja millainen vaikutus sillä on vuorovaikutustilanteissa – ratkaisukeskeistä toimintatapaa työssään käyttävät saavat usein osakseen kiinnostunutta ihmettelyä: “Mitä ja miten sinä oikein teit tuon?”

Esimerkiksi yhteisopettajuutta tai samanaikaisopettajuutta toteuttamalla ja samalla seuraamalla ratkaisukeskeiseen toimintatapaan kouluttautuneen opettajan toimintaa kollegat pääsevät näkemään ja havainnoimaan hyvin, mitä ratkaisukeskiesyys käytännössä tarkoittaa.

Voit myös kannustaa kollegojasi osallistumaan ratkaisukeskeiseen toimintatapaan valmentavaan koulutukseen ja muuttamaan toimintaansa ratkaisukeskeiseksi esimerkiksi yllä olevissa stepeissä esiteltyjen keinojen avulla.

Spread of the innovation

loading map...