We are using cookies to give a better service experience. By using our services you agree to use cookies. Read more

Accept
Reject
search
clear

Koko koulun kestävä tulevaisuus

Lämpöä uusiutuvalla energialla

Kestävä tulevaisuus tulee osaksi koulukulttuuria löytämällä uudenlaisia energiaratkaisuja oppilaslähtöisellä lähestysmistavalla. Toteutuksessa kestävä tulevaisuus rakentuu energiantuotannon ja yhteistyön energiayhtiö Helen Oyn ohella sosiaalisesta ja kulttuurisesta kestävyydestä.

Finland 100

Overview

HundrED has selected this innovation to

Finland 100

2015

Established

-

Children

1

Countries
Updated
March 2017
Lähes 300 eri-ikäistä lasta on opetellut tunnistamaan lämmitysenergiankulutusta ja -tuotantoa koulussa. Tuotantotietoja voidaan käyttää tehtäviin eri oppiaineissa, kuten matematiikassa, fysiikassa ja äidinkielessä.

About the innovation

Mistä on kyse?

Kestävä tulevaisuus tarkoittaa ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurillisesti kestävää tulevaisuutta. Jokainen meistä on vastuussa kestävän tulevaisuuden rakentamisesta. Voimme osallistua monin eri tavoin oman hyvinvointimme ja maapallomme hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Koko koulun kestävä tulevaisuus -malli viestii, että maailman muuttamisen voi aloittaa oman koulun kehittämisestä. Oppilaat ja opettajat tehdään tietoisiksi omista vaikutusmahdollisuuksistaan sekä esimerkiksi energiankulutuksestaan.

Teemaa käsitellään laaja-alaisesti ja monipuolisesti eri ikätasoilla osallistamalla ja haastamalla oppilaita tekemään itse kysymyksiä, oletuksia ja etsimään vastauksia heitä kiinnostaviin energiankulutukseen liittyviin asioihin.

Lämpö toimii läpileikkaavana teemana läpi energian sekä eri kestävyyden aspektien. Fyysisen lämmöntuotannon ja uudenlaisten energiaratkaisujen kokeilemisen lisäksi lämpöä voidaan tuottaa myös ihmisten välille. Näin kulttuurinen ja sosiaalinen kestävyys ovat myös vahva osa mallia tulevina lukuvuosina. Syksystä 2017 alkaen koulun toiminnassa vahvistetaan oppilaiden kulttuuri-identiteettiä erilaisin Suomi 100 juhlavuoden projektein sekä opitaan käyttämään omia henkilökohtaisia vahvuuksia hyödyksi hyvinvoinnin ja oppimisen edistämisessä Huomaa hyvä - vahvuuspedagogiikalla.

Sakarinmäen peruskoulu on toiminut Helen Oy:n uudenlaisten energiaratkaisujen pilottikouluna vuodesta 2013 lähtien. Koulun oppilaat ja opettajat ovat alusta asti olleet mukana ideoimassa, kuinka uutta energiaratkaisua voidaan hyödyntää myös oppimiseen.

Yhteistyössä Helen Oy:n kanssa koulun lämmitys uudistettiin uusiutuvilla energiamuodoilla. Maalämpöjärjestelmän, öljykattilan, aurinkokeräinten ja lämpövarastojen asentamisen jälkeen noin 80 % koulun käyttämästä lämmöstä tuotetaan maa- ja aurinkolämmöllä ja bioöljyn käytön myötä 100 % lämmöstä tuotetaan uusiutuvalla energialla. Yhteistyö on ollut antoisaa, sillä Helen Oy:n avulla voidaan konkreettisesti nähdä, kuinka energia tuotetaan.

Sakarinmäen koulun lämmitysratkaisu ja energia-asioiden integroiminen opetukseen on saanut paljon positiivista huomiota. Ratkaisu toi koululle kunniamaininnan Vuoden uusiutuva energiateko -kilpailussa vuonna 2013. Sakarinmäen lämmitysratkaisu on myös ehdolla kansainvälisessä District Energy Climate Awards -kilpailussa, joka järjestetään joka toinen vuosi.

Impact & scalability

Impact & Scalability

Innovativeness

Tuotamme itse lämpöä, mutta tuhlaamme vain positiivista energiaa.

Impact

Ymmärrys kestävän tulevaisuuden kulttuurisesta ja ekologisesta ulottuvuudesta kasvaa.

Scalability

Muokattavissa omaan projektiin, voi käyttää apuna Helenin tuottamaa dataa.

Media

Implementation steps

Aloitetaan
Aidon impaktin aikaansaanti vaatii koulun johdon sitoutumisen sekä koko koulun osallistamisen. Innovaatio kannattaa sitoa vuosisuunnitelmatasolle.Vastuuopettaja

Koulussa on suositeltavaa olla kestävän kehityksen vastuuopettaja, joka huolehtii pääsääntöisesti toiminnan jatkuvuudesta. Sakarinmäen peruskoulussa vastuuopettajana on luonnontieteiden opettaja. Koulun johtoryhmä ja rehtori ovat luonnollisesti sitoutuneet toiminnan tukemiseen.

Suunnittelu

Lukuvuoden alkuun on tärkeää, että koulun kaikki opettajat osallistetaan kestävän tulevaisuuden kokonaisuuksien suunnitteluun, jotta kestävä tulevaisuus läpileikkaa jokaisen vuosiluokan. Lukuvuodelle valitaan yhteinen teema, jonka ympärille kehitetään monenlaisia yhteisiä tapahtumia. Vain taivas on rajana! Kestävän tulevaisuuden kokonaisuuksia voi kehittää monenlaisia.

Esimerkiksi

Sakarinmäessä alkaa Suomi-teema Suomen itsenäisyysjuhlavuoden kunniaksi, joka huipentuu Suomi 100 -festivaaleihin ja on osa kulttuurista ja sosiaalista kestävää kehitystä. In addition to empowering students in understanding cultural identity through Finland's centennial year celebratory projects, students will learn through strength-based pedagogy how to manage themselves, develop their weaknesses and harness their strengths to benefit their own wellbeing and learning.

Positiivisen pedagogiikan tavoitteena on tuoda jokainen oppija yhä enemmän tietoiseksi omista kyvyistään ja auttaa lapsia ja nuoria tavoittamaan oma potentiaalinsa sekä kirkastamaan jokaisen vahvuudet. Vahvuuksia nostetaan esiin todellisten havaintojen perusteella. Positiivisen pedagogiikan tavoitteena on sekä ennaltaehkäistä että mahdollistaa.

Koulussa voidaan opettaa monipuolisesti vahvan luonteen taitoja, joilla parannetaan mielen kimmoisuutta säilyä eheänä ja toimintakuntoisena myös mahdollisten kriisien keskellä. Mahdollistaminen on sitä, että koulu on myönteisen vuorovaikutuksen ja ihmisenä olemisen aarreaitta, josta ammennetaan aineksia yksilölliseen ja yhteisölliseen hyvinvointiin sekä turvallisuuden tunteeseen.

Kannustava palaute ja sinnikkään työnteon ja siitä nauttimisen oppiminen avaavat myönteisiä kehityspolkuja tulevaisuuteen. Vahvuusopetus ei ole tarkkarajainen opetusohjelma, vaan käytännön lukujärjestyksen läpäisevä pedagoginen filosofia. Valmiita harjoitteita ja leikkejä on jokaiseen oppiaineeseen ja opettaja valitsee niistä ryhmälleen sopivat.

Opettajat tutkivat vuosiluokkatasolla OPSin sisältöjä ja tavoitteita, jonka pohjalta toimintaa aletaan rakentamaan yhdessä oppilaiden kanssa. Jokaisella vuosiluokalla on omat tavoitteensa ja sisältönsä, mutta päämäärä on kaikilla sama: tuoda kestävä tulevaisuuskasvatus osaksi koulun toimintakulttuuria.

Vaikka tavoitteet ovat vuosiluokkatasolla, voidaan opetusta toteuttaa tuomalla eri-ikäisiä oppijoita yhteen esimerkiksi ilmiöpohjaisessa oppimisessa. Tarkoituksena on suunnitella yhdessä opetuksesta jatkumo, joka on yhtenäinen ja selkeä.

Kestävän tulevaisuuden oppilastiimi
Vastuuopettaja vetää oppilaista koottua Kestävän kehityksen tiimiä.

Tiimin tehtävänä on tavata säännöllisesti sekä suunnitella ja kannustaa kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumiseen koulussa. Tämä on kouluviihtyvyyden ja ympäristöasioiden edistämistä.

Oppilaita valitaan tiimiin 8-12 kpl ja toiminta on vapaaehtoista. Hakijoita on nuorempien luokilla enemmän kuin voidaan ottaa ja vanhempien oppilaiden luokilta on taas välillä vaikea saada tarpeeksi innokkaita. Tärkeää olisi, että tiimi koostuisi eri-ikäisistä.

Lukuvuoden alkuun suunnitellaan lukuvuoden ympäristötoimintaa ja myöhemmin tehdään tilannekartoituksia luokissa.

Esimerkiksi Sakarinmäen peruskoulussa aiempina vuosina on muun muassa huolehdittu seuraavista asioista:


  • Kirjojen kierrättämisestä ja tarvittaessa tarvikkeiden lainaamisesta lähiseudun kouluilta.


  • Kierrätysmateriaalien käytöstä käsitöissä, kuvataiteessa ja askartelussa.


  • Monistamisen välttämisestä käyttämällä sähköisiä tiedotusvälineitä henkilökunnan sisäisessä viestinnässä sekä huoltajien ja koulun välisessä viestinnässä.


  • Valojen sammuttamisesta.


  • Kouluruokalan biojäteseurannasta.


Energiankulutuksen projektit oppilaslähtöisesti
Oppilaat pääsevät tekemään ryhmissä omia kestävän tulevaisuuden projekteja, jolloin koulun toimintakulttuurin muutos lähtee oppilaiden tarpeista.

Käy oppilaiden kanssa projektin kannalta keskeiset käsitteet läpi ja miettikää yhdessä työlle tavoitteet sekä mitä taitoja ja sisältöjä halutaan oppia ja millä menetelmillä tavoitteisiin päästään. Miettikää yhdessä konkreettisia esimerkkejä tai casejä oppilaiden arkipäivän kautta, joiden pohjalta oppilaat muodostavat itselleen tutkimuskysymykset, projektin aiheen ja raamit.

Esimerkiksi

Sakarinmäen peruskoulun 1.-luokkalaiset mittasivat luokan lämpötilaa ja vertasivat ulkona mitattuun lämpötilaan. Tehtävää tehdessä mietitään, mistä ero johtuu, mistä lämpö tulee sisälle luokkaan tai kouluun ja mistä ulos. Koulun kartan avulla etsittiin koulusta sisältä ja ulkoa energianäytöt, aurinkokeräimet, maalämpöputket ja öljysäiliöt.

Sakarinmäen peruskoulun 3.-luokkalaiset saivat tehdä pienimuotoisen tutkimuksen liittyen säähän ja vuodenaikoihin, jossa hyödynnettiin koulun reaaliaikaisia energianäyttöjä.

Sakarinmäen koulun 6.-luokkalaiset selvittivät oman kotinsa lämmöntuotannon ja tutkivat, kuinka se erosi koulun ratkaisuista. Samalla kehitettiin tapoja lämpöenergian säästämiseksi. Tällä tavalla voidaan tehdä kotona tutkimuksia vedenkulutuksesta ja energiantuotannosta.

e-Portfoliot

Kerätty teoria ja johtopäätökset voidaan koota sähköiselle alustalle, jolloin vuosi vuodelta oppilaille rakentuu tietokanta ja jatkumo oppimisestaan, esim. e-Portfolio tai Google Classroom, jonne teoria, työn eri vaiheet ja johtopäätökset sekä ratkaisut kootaan, ovat toimivia alustoja. Sähköisellä alustalla työstäminen on joustavaa ryhmätöiden kannalta ja mahdollistaa myös opettajalle työn etenemisen seurannan, kommentoinnin ja arvioinnin.

Koulun uusiutuvan energian lämmitysratkaisu
Olkaa yhteydessä koulunne energiantuottajaan ja pohtikaa yhdessä, millaisia lämmitysratkaisuja voidaan tehdä koulun energiantuotannon edesauttamiseksi.

Energiayhtiö Helen Oy toteutti Sakarinmäen peruskouluun uusiutuvan energian lämmitysratkaisun, jonka tuloksena koulun energia tuotetaan aurinko- ja maalämmöllä sekä bioöljyllä lämpökeskuksessa.

Uusiutuvan energian lämmitysratkaisun aikaansaamiseksi kouluun asennettiin maalämpökaivoja ja aurinkokeräimiä. Lisäksi olemassa oleva lämpökeskus uusittiin.


  • Maalämpökaivo on 300 metrin syvyyteen porattava reikä, jonka asennetussa putkistossa kiertävä bioetanoli kerää maalämpöenergiaa ympäröivästä maaperästä. Lämpö siirretään koulun lämmitysjärjestelmään lämpöpumpuilla. Maalämmön tuotantoteho 275 kW.


  • Aurinkokeräimiä on 16 kappaletta. Ne ovat 2 metriä korkeita ja 5 metriä leveitä. Niiden tuotantoteho on 150 kW.


  • Lämpökeskus käyttää uusiutuvaa bioöljyä ja tulee käyttöön tilanteissa, kun maalämpö ja aurinkolämpö ei riitä kattamaan koulun energiatarvetta eli yleensä pakkasella. Lämpö siirtyy kouluun vesikiertoisella lämmönjakojärjestelmällä. Lämpökeskuksen maksimiteho on 1500 kW, eli se kattaa reilusti koulun koko energiatarpeen.


Opetuksessa uudenlaisia energiaratkaisuja ollaan hyödynnetty myös opettajien ja oppilaiden yhteisen suunnittelun tuloksena. Lämmöntuotantoa voi seurata muun muassa kouluun asennetuilta näytöiltä ja internetistä reaaliajassa ja kerättyä tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi matematiikan ja luonnontieteiden tunneilla erilaisissa tehtävissä, jolloin oppiminen on konkreettista ja lähellä oppijan arkea.

Esimerkiksi

Koulun 7.-luokkalaisten fysiikan ja kemian tunneilla käsitellään lämpöopin yhteydessä koulun lämmitysjärjestelmää ja 9.-luokkalaiset hyödyntävät kerättyä dataa tilastomatematiikassa.

Toimintakulttuurin jalkauttaminen osaksi koulun pysyvää toimintaa
Kestävä tulevaisuus on paljon muutakin kuin fyysinen muutos tai konkretian tuominen osaksi opetusta.

Viime kädessä Kestävä tulevaisuus kasvatus on kokonaisen ajattelutavan muutos, joka ohjaa oppijaa läpi elämän päätöksenteossa ja valinnoissaan vuosiksi eteenpäin, minkä vuoksi toiminnan jatkumo vuosiluokalta seuraavaan on erityisen tärkeää.

Toimintakulttuurin muutos vaatii jatkuvuuden ohella suunnitelmallisuutta, kärsivällisyyttä, innostamista ja sitoutumista koko koulun tasolla.

Jalkauttamisessa keskeistä on positiivinen draivi ja ymmärrys siitä, että vaikka tehdään erilaisia tehtäviä ja projekteja tavoitteena on opiskeltavien asiakokonaisuuksien ymmärtäminen ja soveltaminen. Opettajien ja oppilaiden innostamisessa tärkeää on, että tätä ei koeta niin kutsuttuna lisätyönä vaan pikemminkin mahdollisuutena vaikuttaa paikallisesti ja globaalisti.

Suositeltavaa olisi, että toiminta / vuosisuunnitelmatasolla vastuuta jaetaan hieman eri tavoin eri vuosina, näin mahdollisimman moni pääsee osallistumaan eikä työmäärää ole liikaa yksittäisillä opettajilla/johdon jäsenillä.

Spread of the innovation

loading map...