We are using cookies to give a better service experience. By using our services you agree to use cookies. Read more

Accept
Reject
search
clear

Tavoitemittari

Työkalu omien oppimistavoitteiden asettamiseen ja saavuttamiseen

Tavoitemittari on konkreettinen oppimisen tueksi rakennettu työkalu. Se auttaa oppilasta hahmottamaan kurssin tavoitteet ja arvioinnin kriteerit. Tavoitemittarin avulla opettaja pystyy eriyttämään opetusta ja toimimaan oppilaan tukena paremmin etenkin vuorovaikutuksellisesti.

Finland 100

Overview

HundrED has selected this innovation to

Finland 100

2016

Established

-

Children

1

Countries
Updated
March 2017
Tavoitemittari tarjoaa oppilaille syvällisen kartoituksen ja käsityksen omista taidoistaan ja kehitysmahdollisuuksista.

About the innovation

Mistä on kyse?

Arviointi on merkittävin oppilaan oppimista ohjaava tekijä. Tämän vuoksi arvioinnin tulee olla avointa: oppilaat tietävät, minkä perusteella arvosana tai loppuarviointi tietystä kokonaisuudesta muodostuu ja mitä heidän tulee tehdä saavuttaakseen tavoittelemansa arvosanan tai loppuarvioinnin.

Jokaisen oppilaan oppimisprosessi on yksilöllinen. Toiset tarvitsevat enemmän ja toiset vähemmän aikaa tavoitteiden saavuttamiseen ja oppisisältöjen oppimiseen. Tällöin on tärkeää, että opetuksessa mahdollistuu oppilaan yksilöllinen eteneminen ja oppilas voi edetä omassa tahdissaan asetettuja tavoitteita kohti.

Tavoitemittari on väline, jonka avulla oppilas saa kokonaiskäsityksen siitä, mitä on tavoitteena oppia. Hänelle muodostuu myös ymmärrys siitä, mitä hänen tulee osata saavuttaakseen omat tavoitteensa. Oppilas valitsee itse mitä tavoittelee kunkin oppimiskokonaisuuden aikana ja etenee välineen avulla systemaattisesti kohti näitä tavoitteita tietäen, minkä arvosanan ja loppuarvioinnin kokonaisuudesta saa.

Tavoitemittarin kehittely alkoi, kun huomattiin ettei parhaita tuloksia saada opettamalla kaikille oppilaille samasta päätavoitteesta kaikkia samoja asioita eikä kaikilla tarvitse olla samat osaamisen tason tavoitteet. Oppilailla voi olla myös yksilöllisiä tavoitteita, ja opettajan tehtävä on luoda oppilaille mahdollisuus eriyttää osaamistaan.

Tavoitemittari on kehitetty yläkoulun matematiikan opetukseen, mutta sitä voi soveltaa samojen käyttöperiaatteiden mukaan myös muihin oppiaineisiin.

Jos jossakin oppiaineessa tai opintojaksossa ei voida edetä täysin yksilöllisesti, Tavoitemittari toimii ainoastaan arvioinnin kriteeristönä. Oppilas voi opintojen edetessä seurata mittarista, mitä arvosanaa hänen osaamisensa tässä vaiheessa vastaa.

Tällä sivulla kuvatut stepit auttavat sinua rakentamaan tavoitemittarin omille oppitunneillesi.

Impact & scalability

Impact & Scalability

Innovativeness

Helposti sovellettava malli tekee tavoitteista näkyviä ja seurattavia oppilaalle.

Impact

Oppilaat oppivat asettamaan itse tavoitteita ja etenemään niihin itseohjautuvasti.

Scalability

Mittari on helposti käyttöön otettavissa eri oppiaineisiin, kunhan opettajalle eri arvosanojen kriteerit ovat selkeät.

Media

Implementation steps

Tavoitemittarin rakenteen idea
Tavoitemittarin rakenne perustuu sille, että opiskeltavista asioista osataan eritellä aivan perustiedot sekä taidot, jotka tarvitaan kokonaisuuden ymmärtämiseen.

Perustiedon ja siihen liittyvien taitojen omaksumisen jälkeen harjoitellaan samasta asiasta soveltavaa tietoa ja niihin liittyviä taitoja. Tämän jälkeen tulee syventävän tiedon ja taitotason osuus, eli mittarissa opiskeltava tietotaito kumuloituu etenemisen myötä.

Vertauskuvallisesti Tavoitemittarin rakennetta voitaisiin havainnollistaa seuraavalla yksinkertaistetulla esimerkillä. Ajatellaan, että päätavoitteena olisi oppia ajamaan autoa. Tällöin mittari rakentuisi seuraavalla tavalla.

Perusosa:

Oppilas ymmärtää, miten auto käynnistetään, mikä poljin on kaasu, mikä jarru sekä miten auto teoriassa toimii.

Soveltava osa:

Oppilas oppii ajamaan autoa sekä tuntee liikennemerkit ja säännöt. Jotta oppilas suorittaa soveltavan osuuden hyväksytysti, tulee hänen osata ajaa autoa niin hyvin, että saisi ajokortin.

Syventävä osa:

Oppilas osaa ajaa autoa haastavissakin tilanteissa, soveltaa oppimaansa näihin tilanteisiin sekä tietää auton toiminnoista sen verran, että osaa toimia tai mahdollisesti itse korjata vian sen ilmentyessä.

Esimerkki yksinkertaistetusta Tavoitemittarista yläkoulun matematiikan oppimisjaksolle:

Päätavoitteen asettaminen
Pohdi, mitä on tavoitteena oppia jakson aikana – eli mikä on jakson otsikko.Esimerkki matematiikasta:

Matematiikassa päätavoite voi olla esimerkiksi Pythagoraan lause ja suorakulmaisen kolmion ominaisuuksien hahmottaminen.

Taitojen sanallistaminen
Pohdi, mitä sisältötavoitteita kunkin taidon harjoitteluun liittyy. Kirjaa ylös kaikki ne taidot, mitä tarvitaan, jotta oppilaalla on mahdollisuus oppia jakson päätavoite.

Tämän lisäksi on hyvä kirjata näkyville, mitä oppilaan tulee osata, jotta hän yltää hyvään arvosanaan. Nämä kriteerit kertovat Tavoitemittariin suhteutettuna soveltavan osan tavoitteet.

Esimerkki matematiikasta:

Tavoitteena soveltaviin taitoihin on, että oppilas osaa käyttää Pythagoraan lausetta.

Kaikkien kirjattujen taitojen joukko voisi olla seuraavanlainen:


  • Oppilas osaa perustella, millainen on suorakulmainen kolmio, ja nimetä kolmion sivut.


  • Oppilas tietää, mikä on Pythagoraan lause ja milloin sitä käytetään.


  • Oppilas osaa käyttää Pythagoraan lausetta suorakulmaisen kolmion sivujen ratkaisemisessa.


  • Oppilas osaa soveltaa Pythagoraan lausetta haastavissa ongelmatilanteissa, esimerkiksi ratkaistessaan kuution avaruuslävistäjän.


Taitojen jakaminen perusosaan, soveltavaan osaan ja syventävään osaan
Jaa kirjatut taidot kolmeen osaan.

Perusosaamisen tasoon kuuluvat ne taidot, jotka ovat kyseisestä päätavoitteesta se aivan perusosaaminen. Soveltavan osaamisen tason määrittävät hyvän arvosanan kriteerit. Pohdi lopuksi mitä vaaditaan syventävään eli kiitettävään osaamiseen.

Opiskeltavaan kokonaisuuteen voi liittyä useampikin sisältötavoite.

Esimerkki matematiikasta:

Tarvittavien taitojen joukko jaetaan siis kolmeen osaan. Pythagoraan lauseen oppimisessa ja käyttämisessä taidot voidaan jakaa seuraavalla tavalla.

Perusosa:

  • Oppilas osaa perustella, millainen on suorakulmainen kolmio, ja nimetä kolmion sivut.


  • Oppilas tietää, mikä on Pythagoraan lause ja milloin sitä käytetään.


Soveltava osa:
  • Oppilas osaa käyttää Pythagoraan lausetta suorakulmaisen kolmion sivujen ratkaisemisessa.

Syventävä osa:
  • Oppilas osaa soveltaa Pythagoraan lausetta haastavissa ongelmatilanteissa, esimerkiksi ratkaistessaan kuution avaruuslävistäjän.

Taitoja mittaavien tehtävien laatiminen
Laadi jokaiseen osaan sellaisia tehtäviä, jotka mittaavat kyseisen osion tavoitteita ja oppisisältöjä.Esimerkki matematiikasta:

Laaditut tehtävät voivat olla mekaanisia laskutehtäviä, mutta tehtävien avulla pystyy myös ohjaamaan oppilaita työskentelemään ryhmässä ja tekemään tiedonhakutehtäviä.

Oppilaiden tavoitteisiin perehtyminen
Oppilaat perehtyvät ennen työskentelyn aloittamista laadittuihin tavoitteisiin.

Kun oppilaat opiskelevat tietoisina omista tavoitteistaan, he voivat itse ottaa opiskeltavista asioista selvää. Tällöin opetus mahdollistuu paremmin myös pienryhmissä ja oppilaat saavat tilaisuuksia opettaa toinen toisiaan.

Välitestien laatiminen ja taitotason mittaaminen
Laadi välitestit jokaiselle tasolle niin, että ne mittaavat kunkin tason kaikkien taitojen hallintaa. Oppilas tekee testin, kun hän mielestään hallitsee kaikki suorittamansa tason tavoitteet.
Edistymisen seuraaminen
Oppilas opiskelee tavoite kerrallaan yksin tai ryhmässä.

Opettajan tehtävänä on seurata oppilaiden edistymistä ja keskustella heidän kanssaan tavoitteiden hallinnasta. Opettajan tehtävänä on myös kertoa oppilaalle, mikä hänen osaamisen tasonsa on, ja mitä oppilaan tulee vielä tehdä, että hän voisi saavuttaa oman henkilökohtaisen tavoitteensa.

Jos oppilas haluaa, hän voi jatkaa opiskelua ja ylittää omia tavoitteitaan, jos hän on asettanut ne liian alas.

Esimerkki Tavoitemittarin hyödyntämisestä vertaisarvioinnin ja yhteisen keskustelun apuna:

Kun oppilas on tehnyt testin, opettaja katsoo sen läpi. Tämän jälkeen opettaja kokoaa pienen ryhmän, jossa ovat ne oppilaat, jotka ovat tehneet kyseisen testin. Oppilaiden tehtävänä on verrata omia vastauksia toisten vastuksiin ja ryhmällä on vielä mahdollisuus korjata vastauksia. Oleellista on, että syntyy keskustelua, argumentointia ja että oppilaat osaavat perustella vastauksensa.

Arviointi
Kun jakso päättyy, oppilaan kanssa käydään keskustelu tavoitteiden saavuttamisesta ja arvosanasta.

Arvosana mietitään yhdessä oppilaan kanssa.

Arvosanan antamisen yhteydessä keskustellaan aina yleisistä työskentelytavoitteista ja käydään myös läpi, millaisia laaja-alaisia tavoitteita jakson aikana harjoiteltiin. Keskustelussa pohditaan myös sitä, miten oppilaan kannattaa kehittää omia taitojaan jatkossa.

Tavoitemittarin rooli oppimisjaksolla
Tässä stepissä esitellään vielä esimerkki Tavoitemittarin roolista matematiikan oppijaksolla.

Matematiikan jakso aloitetaan siitä, että oppilaille jaetaan jaksoon rakennettu mittari. Oppilaiden kanssa käydään yhdessä läpi oppimisjakson päätavoite ja muut tärkeät asiat.

Kurssiin tutustumisen jälkeen oppilaat määrittävät oma tavoitteensa, eli mitä arvosanaa he tavoittelevat ja mitä taitoja he haluavat kurssin aikana harjoitella. Näihin taitoihin kuuluvat niin työskentelytaidot, keskustelutaidot kuin tiedonhakutaidotkin. Perusosan tavoitteet vastaavat heikkoa tai välttävää arvosanaa, soveltavat tavoitteet tyydyttävää tai hyvää arvosanaa ja syventävän osan tavoitteet kiitettävää tai erinomaista arvosanaa.

Tavoitteen asettamisen jälkeen oppilaat aloittavat opiskelun. Jotkut oppilaat tarvitsevat enemmän ohjausta, ja heidän kanssaan mittaria edetään yhdessä eteenpäin. Toiset oppilaat haluavat ottaa asioista itse selvää ja opiskella itsenäisesti.

Opettajan tehtävänä on ohjata oppilaita ottamaan asioista mahdollisimman itsenäisesti selvää ja opiskelemaan ryhmässä. Opettaja myös arvioi oppilaiden osaamista jatkuvasti tuntien aikana ja käy sellaisia lyhyitä keskusteluja heidän kanssaan, joista opettajalle selviää, mitä tavoitteita oppilas jo hallitsee.

Jotta oppilas saavuttaa esimerkiksi hyvän arvosanan, tulee hänen osata tämän tason oppimistavoitteet. Oppimistavoitteet on hyvä ottaa opetussuunnitelmasta ja siellä mahdollisesti olevasta hyvän osaamisen kriteeristöstä.

Tavoitteet ovat kirjattu mittariin, ja mittarin alapuolelle on merkitty tehtävät, jotka mittaavat tavoitteen hallintaa. Kun oppilas hallitsee mielestään tason tavoitteet, hän tekee vielä testin, jonka avulla testataan tavoitteiden hallintaa.

Spread of the innovation

loading map...