We are using cookies to give a better service experience. By using our services you agree to use cookies. Read more

Accept
Reject
All articles
search
clear

Saunalahden koulu

location_on Espoo, Finland

Personoitu oppiminen ja hyvinvointi kouluyhteisössä

Mallissa oppilaille rakennetaan mahdollisuuksia joustavaan ja personoituun oppimiseen, jonka keskiössä on oppilaan omien vahvuuksien hyödyntäminen ja oppimismotivaation parantaminen oppimisen omistajuuden kautta.

Finland 100

Overview

HundrED has selected this innovation to

Finland 100

2015

Established

-

Children/users

1

Countries
Updated
November 22nd, 2022
Personoitu oppiminen mahdollistaa lapsen ja nuoren oppimisprosessin etenemisen hänen henkilökohtaisten oppimisvalmiuksien ja vahvuuksien mukaan eikä oppimisen eteneminen ole sidottu ikään tai vuosiluokkaan.
Hanna Sarakorpi, rehtori

About the innovation

Mistä on kyse?

Personoitu oppiminen mahdollistaa lapsen ja nuoren oppimisprosessin etenemisen hänen henkilökohtaisten oppimisvalmiuksien ja vahvuuksien mukaan eikä oppimisen eteneminen ole sidottu ikään tai vuosiluokkaan.

Saunalahden mallissa jokaiselle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma yhdessä huoltajien kanssa. Henkilökohtaisten tavoitteiden asettaminen perustuu lapsen vahvuuksille, erityisopettajien kartoittamille taitotasoille sekä lapsen omiin kiinnostuksen kohteisiin. Näitä sovitetaan yksilöllisesti opetussuunnitelman asettamiin tavoitteisiin.

Oppilaan osallistuessa tavoitteiden asettamiseen sitoutuu hän myös niiden saavuttamiseen, ja oppimisen omistajuus oppilaalla itsellään vahvistuu. Säännöllisillä erityisopettajatiimin tekemillä kartoituksilla hankittu tieto oppilaan taitotasosta sekä oppimisen etenemisestä on pohjana tavoitteille, mutta myös tuen tarpeen arvioimiselle sekä joustavien oppimisryhmien muodostamiselle.

Oppiminen tapahtuu yksilöllisesti yhdessä edellyttäen, että kaiken koulutoiminnan keskiössä on lapsi ja hänen kokonaisvaltainen hyvinvointinsa sekä saumatonta päivittäistä moniammatillista yhteistyötä, jossa huoltajat ovat tiiviisti mukana. Lapsen koko kasvuyhteisö on valjastettu hyvinvoinnin, kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseen. Näin luodaan mahdollisuudet oppimisen ilolle, josta pääsevät nauttimaan niin lapset kuin aikuiset – yhdessä.

Mallissa ehdottoman tärkeää on vahva pedagoginen jaettu johtajuus ja sitä tukevat rakenteet. Näistä esimerkkeinä on tiimiopettajuus yhteisen oppimisprosessin suunnittelun ja arvioinnin tukena. Vahvat osallisuuden rakenteet tukevat kaikkien kouluyhteisön jäsenten kuulluksi ja nähdyksi tulemisen kokemuksia ja luovat mahdollisuuksia vaikuttaa.

Suunnittelun yhteydessä varmistetaan myös resurssien oikea-aikainen kohdentaminen esimerkiksi tuen tarvitsijoille. Tavoitteena on, että jokainen oppilas löytäisi itselleen sopivia, monipuolisia tapoja työskennellä ja oppia.


Stepeissä on kuvattu mistä osatekijöistä personoitua oppimista tukevan kouluyhteisön rakentaminen koostuu ja mihin personoitua oppimista kehittäessä olisi tärkeää kiinnittää huomiota.

Impact & scalability

Impact & Scalability

Innovativeness

Mallissa oppilaalla on yksilöllinen oppimispolku läpi koko perusopetuksen.

Impact

Oppilaan vahvuuksia korostamalla ja joustavalla oppimisen mallilla vahvistetaan oppilaiden itsetuntoa sekä toteutetaan aidosti yksilöä kehittävää arviointia.

Scalability

Mahdollista toteuttaa missä tahansa koulussa ja mille ikäluokille tahansa, kunhan aikaa varataan riittävästi.

Steps

Mistä voi lähteä liikkeelle?
Ensimmäiset kokemukset personoidusta oppimisesta ja sen mahdollistamisesta kannattaa hankkia pienen tehtävän parissa yksittäisellä oppitunnilla.

Voit esimerkiksi aloittaa järjestämällä äidinkielen tunnilla lukutaidon mukaiset taitoryhmät ja laatia kullekin ryhmälle tason mukaiset motivoivat tehtävät.

Laajennettuna tätä voi soveltaa mille tahansa oppitunnille, jossa opettaja suunnittelee esim. kolmen eri taitotason mukaiset tehtävät, joista oppilas pääsee myös itse valitsemaan vaikkapa omaan vireystilaansa parhaiten sopivan tehtäväkokonaisuuden.

Opettajien kannalta

Opettajalta mallin toteuttaminen edellyttää pitkällä tähtäimellä toiminnallisten ja oppijaa aktivoivien työmenetelmien hallintaa. Lisäksi tarvitaan monipuolisen arvioinnin taitoa, jota voi myöhemmin kehittää opettajatiimeittäin.

Oppilaantuntemus merkittävässä roolissa
Kaiken yksilöllisen oppimisen ja eriyttämisen pohjana on mahdollisimman laaja oppilaantuntemus.

Tätä opettaja voi kartoittaa laajassa yhteistyössä niin huoltajien kuin erityisopettajienkin kanssa ja hyödyntämällä muita lapsen tuntevia asiantuntijoita tai kasvattajia.

Oppimisen rakentaminen oppilaan vahvuuksille on ensiarvoisen tärkeää, joten niin sanotun vahvuuspedagogiikan ydinsisältöjen oppiminen hyödyttää jokaista opettajaa yksilöllisten oppimispolkujen rakentamisessa.

Oppilaiden vahvuuksien kartoitus

Vahvuuspedagogiikka pohjautuu posiitiivisen psykologian pedagogiikkaan, jossa kunkin yksilön luonteenvahvuudet, tunteiden tunnistaminen sekä onnistumiset ovat keskiössä.

Luonteenvahvuudet voivat olla esillä esimerkiksi luokan seinällä. Oppilas voi tunnustella onnistumisen kautta luonteenvahvuuksiaan ja kirjata ne opettajan kanssa henkilökohtaiseen oppimissuunnitelmaan.

Systemaattisen lapsen oppimisen seuraamisen ja tuen tarpeen kartoittamisen työkaluksi Saunalahdessa luotu “Kartoitusjärjestelmä” tukee opettajan suunnittelua. Opettajan suunnitteluun käytetään taustatietona parin kuukauden väliajoin tehtävät kartoitukset, jotka toimittaa erityisopettaja. Kunkin oppilaan oppimista ja taitojen karttumista seurataan säännöllisesti.

Oppilasryhmän työskentelyn organisointi
Eriyttäminen oman oppilasryhmän kanssa vaatii organisointikykyä sekä erilaisten itsenäistä työskentelyä helpottavien työtapojen opettamista oppilaille.

Tällaisia työtapoja ovat esimerkiksi työskentely eri pisteillä. Oppimisympäristön laajentaminen luokan ulkopuolelle auttaa eriyttämisessä.

Tässä kaikessa opettajaa tukee kollegayhteistyö sekä esimiehen antama tuki ja ohjaus. Luokassa ei laadita 20 erilaista oppimispolkuja, vaan oppilaita on osattava ryhmitellä joustavasti erilaisten valmiuksien ja opeteltavien sisältöjen mukaan. Yleensä noin 25 oppilaan ryhmästä muodostuu 4–5 taitoryhmää hyvään oppilaatuntemukseen pohjautuen.

Opettajien yhteistyö opettajan työtä tukemassa
Parhaiten eriyttämisen hallintaa voidaan tukea opettajien tiimityöllä ja yhteisellä oppituntien suunnittelulla.

Näin työtaakkaa voi jakaa useammalle ja opetuksen sekä oppimisympäristön valmisteluun kuluva aika pysyy maltillisena.

Opettajat suunnittelevat yhdessä opetuksen järjestämisen, työtavat ja työnjaon. Suunnittelussa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja heidän kiinnostuksen kohteensa.

Esimerkki

Saunalahden koulussa kokoontuvat viikoittain “pedatiimit”, joissa jaetaan sisältöihin liittyvät ideat, työ- ja organisointitavat, oppilaiden joustava ryhmittely ja materiaalien valmisteluvastuut.

Toimintatavan laajentaminen
Toimintatapaa voidaan laajentaa askel kerrallaan muihin oppiaineisiin ja opittaviin sisältöihin sekä oppimiskokonaisuuksiin.

Helpointa on ollut aloittaa esimerkiksi taito- ja taideaineiden eriyttävästä työskentelystä sekä erilaisista kokonaisopetuksen tapaa hyödyntävistä projekteista ja oppimiskokonaisuuksista.

Vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen järjestäminen
Saunalahden koulussa opiskellaan vuosiluokilla 1–2 vuosiluokkiin sitomattomasti.

Vuosiluokkiin sitomattomalla opetuksella tarkoitetaan opetusta, joka ei ole sidottu ensisijaisesti oppilaan vuosiluokkaan. Sen sijaan opetus on järjestetty suhteessa oppilaiden tieto-, taito- ja motivaatiotasoihin eri oppiaineissa.

Vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen periaatteen mukaisesti oppilaalle pyritään tarjoamaan hänen pedagogisia tarpeitansa parhaiten vastaavaa opetusta ja oppimisympäristöjä.

Alkuopetuksessa oppilaat opiskelevat ryhmissä, joissa on kahta eri ikäluokkaa olevia oppilaita. Alkuopetuksen tavoitteiden saavuttamiseen käytettävä aika on lapsilla yksilöllinen ja siksi toisinaan riittävät alkuopetuksen perusvalmiudet saavutetaan kolmessa vuodessa.

Myös vanhempien luokkien oppilaille tehdään vuosittain oma henkilökohtainen oppimissuunnitelma yhdessä oppilaan ja huoltajien kanssa. Oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan vahvuudet, tämänhetkinen osaaminen sekä mahdolliset tuen tarpeet. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan oppilaan henkilökohtaiset oppimistavoitteet painottaen kognitiivisten taitojen lisäksi myös opetussuunnitelman mukaisia laaja-alaisen osaamisen taitoja.

Opettaja suunnittelee sisällön ja menetelmät kaikkia oppijoita palveleviksi eli toiminta ja tehtävät suunnitellaan siten, että ne ottavat huomioon kunkin oppilaan taitotason ja tuen tarpeen. Luokissa onkin yleensä samanaikaisesti meneillään monenlaisia tehtäviä.

Oppimisen dokumentointi ja arvioinnin työkalut
Oppilaan tavoitteita ja etenemistä omalla oppimispolullaan kirjataan näkyviin.

Kirjaamiseen on olemassa monenlaisia vaihtoehtoja alkaen paperista ja kynästä sähköisiin työkaluihin. Saunalahden koulussa on kehitetty esi- ja alkuopetukseen oma mallinsa, johon oppimista on dokumentoitu. Samaa ideaa on jatkokehitelty kahdeksanteen vuosiluokkaan saakka.

Kirjaaminen perustuu lomakkeisiin, jotka sisältävät oppilaiden itsearviointia, tavoitteiden asettelua ja niiden arviointiin luotuja malleja. Saunalahden koulun mallia on jatkokehitetty sähköiseen muotoon Arviointijunan muodossa.

Personoitu oppiminen yhteisössä osana koulun toimintakulttuuria
Mallin levittäminen useamman opettajatiimin käyttöön vaatii kannustavaa ja valmentavaa pedagogista johtajuutta ja selkeitä rakenteita yhteistyölle.

Kun koulun kaikki opettajat osallistuvat henkilökohtaisten oppimispolkujen luomiseen ja hyödyntämiseen yhteistyössä, on vastuu oppimisen etenemisestä, mielekkyydestä ja kannustavasta arvioinnista yhteistä. Lisäksi se osallistaa oppijaa itseään.

Koulun toimintakulttuuriin rakentuu hiljalleen kokonaisvaltainen näkemys lapsen ja nuoren vahvuuksista. Näin oppilaalla on mahdollisuus yltää omaan parhaimpaansa elämässään oppimaan oppimisen taitoja laajasti hyödyntäen.

Spread of the innovation

loading map...