We are using cookies to give a better service experience. By using our services you agree to use cookies. Read more

Accept
Reject
All articles
search
clear

INTO

location_on Oulu, Finland

Oppimispäiväkirja opetuksen tukena

INTO-oppilas suunnittelee, tunnistaa, kielellistää ja dokumentoi käsityöprosessia ja siinä tapahtuvia oppimisen eri vaiheita teknologiaa hyödyntäen sähköiseen oppimispäiväkirjaansa (ePortfolio). Häntä ohjataan asettamaan oppimiselleen tavoitteita sekä tarkkailemaan ja arvioimaan oppimistaan.

Finland 100

Overview

HundrED has selected this innovation to

Finland 100

2016

Established

-

Children/users

1

Countries
Updated
November 22nd, 2022
Oppimispäiväkirjatyöskentely leviää parhaiten rohkeasti kokeilemalla ja opettajien yhteistyössä kokemuksia toisille jakaen.
Jaana Anttonen, opettaja, Oulun normaalikoulu

About the innovation

Mistä on kyse?

Pirstaloituneessa ajassa kokonaisuuksien hahmottaminen, kokonaisuuden pitkäjänteinen toteuttaminen alusta loppuun sekä jonkin konkreettisen aikaansaaminen ovat asioita, joita enenevissä määrin kaivataan. Myös taidot, jotka sisältyvät jonkin tavoitteellisen kokonaisuuden toteuttamiseen, ulottuvat aina ajattelun ja ymmärtämisen taidoista konkreettisten käden taitojen hallintaan asti.

Koulussa käsityöllä tarkoitetaan monimateriaalista oppiainetta, jossa toteutetaan käsityöilmaisuun, muotoiluun ja teknologiaan perustuvaa toimintaa. Toimintaan katsotaan kuuluvaksi tuotteen tai teoksen itsenäinen tai yhteisöllinen suunnittelu, valmistus ja oman tai yhteisen käsityöprosessin arviointi.

Käsityön avulla oppilas kehittää etenkin avaruudellista hahmottamiskykyään, motorisia taitojaan sekä suunnitteluosaamista luovalla tavalla. Käsitöiden tekeminen on luonteeltaan kokeilevaa ja tarjoaa oppilaalle mahdollisuuksia tehdä päätöksiä liittyen esimerkiksi materiaaleihin, tekniseen toteutukseen, visuaalisuuteen ja valmistukseen liittyen.

Käsityöprosessin kautta opitaan pitkäjänteistä työskentelyä, vaiheittaista suunnittelua ja toteuttamista sekä opitun reflektointia ja kehityskohteiden tunnistamista. Lisäksi se antaa oppilaalle taitojen ja ymmärryksen lisäksi mielihyvää tuottavia kokemuksia. Lisää voit lukea Suomen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista, s. 270.

INTO keskittyy kokonaisvaltaiseen käsityöprosessiin, jossa etenkin oppimispäiväkirjatyöskentelyllä pyritään vastaamaan pirstaloituneen ajan haasteisiin sekä kehittämään oppimista tukevaa arviointikulttuuria erityisesti seuraavista näkökulmista:

  • Oppilaan ohjaaminen hahmottamaan ja hallitsemaan kokonainen käsityöprosessi ja sen dokumentointi.
  • Oppilaan opastaminen käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa käsityön suunnittelussa, valmistamisessa ja käsityöprosessin dokumentoinnissa.
  • Oppilaan ohjaaminen arvioimaan, arvostamaan ja tarkastelemaan vuorovaikutteisesti omaa ja muiden kokonaisen käsityön prosessia.

 

INTO-oppimispäiväkirjatyöskentelyssä oppilas suunnittelee, tunnistaa, kielellistää ja dokumentoi käsityöprosessia ja siinä tapahtuvia oppimisen eri vaiheita teknologiaa hyödyntäen sähköiseen oppimispäiväkirjaansa. Häntä ohjataan asettamaan oppimiselleen tavoitteita sekä tarkkailemaan ja arvioimaan oppimistaan. Tässä innovaatiossa on esitetty hyvin konkreettiset ohjeet siihen, miten oppilas voidaan ohjeistaa prosessin läpi.

Impact & scalability

Impact & Scalability

Innovativeness

Käsityöprojekti ja sen dokumentointi on uudenlainen tapa opettaa tulevaisuuden työelämän taitoja.

Impact

Oppilaista kasvaa aikuisia, jotka osaavat seurata ja sanallistaa omaa tekemistään ja arvioida työtään.

Scalability

Käsityöprojekteja on helppo tehdä eri oppiaineiden osana ja oppimispäiväkirjatyöskentelyä soveltaa myös muunlaisessa projektioppimisessa.

Media

Steps

Tavoitteiden ja arvioinnin kohteiden suunnittelu ja kielellistäminen
Suunnittele käsityöjakson tavoitteet ja arvioinnin kohteet.

Kirjaa ylös, mitkä ovat käsityöjakson tavoitteet ja millaista kokonaisuutta lähdette oppilaiden kanssa tekemään tavoitteiden saavuttamiseksi.

Mikä on käsityön lopputuote ja mitä välivaiheita tämä sisältää?

Tavoitteet esitellään jakson alussa oppilaille heidän ikäkautensa huomioiden.

Esimerkki: Pehmoleluprojekti 9–10-vuotiaille

Projektin päätavoite on, että oppilas osaa suunnitella koneommeltavan toteuttamiskelpoisen pehmolelun. Päätavoite kannattaa kielellistää oppilaille heille ymmärrettävällä tavalla: “Tavoitteena on, että osaat suunnitella pehmolelun, jonka osaat ommella koneella.”

Oppilaiden kanssa on hyvä keskustella siitä, millaisia pehmoleluja he osaavat ommella. Lapsen kielellä kirjoitetut tavoitteet on hyvä olla oppilaiden nähtävissä myös jakson aikana.

Pehmoleluprojektin muut tavoitteet, jotka kirjattiin ylös ja kielellistettiin oppilaille:

  • Oppilas osaa suunnitella koneommeltavan toteuttamiskelpoisen pehmolelun.
  • Oppilas osaa ohjatusti valmistaa tuotteen.
  • Oppilas tuntee ja osaa käyttää käsityön käsitteistöä käsityöprosessiin liittyen.
  • Oppilas ottaa vastuuta omasta työstään ja toimii tavoitteellisesti.
  • Oppilas osaa käyttää asianmukaisesti työvälineitä, koneita ja laitteista oikein, turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti.
  • Oppilas osaa käyttää ompelukonetta.
  • Oppilas osaa käyttää silitysrautaa.
  • Oppilas osaa dokumentoida omaa käsityöprosessiaan.
  • Oppilas osaa arvioida omaa työskentelyään ja tuotettaan.
Oppimispäiväkirjan muoto
Valitse laitteet ja ohjelma, millä oppilaat toteuttavat sähköisen oppimispäiväkirjansa.

Laitteina voi toimia esimerkiksi älypuhelimet, tabletit tai kamera ja tietokone. Tärkeää on, että laitteissa tai laiteyhdistelmissä on ominaisuudet dokumentoida työvaiheita monipuolisesti, myös kuvin ja videoin.

Valitse myös sopiva ympäristö, johon oppimispäiväkirja kootaan. Opettajalle toimivinta on valita sellainen sähköinen ympäristö, jossa oppilaiden oppimispäiväkirjat näkyvät kootusti, jotta opettajan ei tarvitse laitekohtaisesti käydä oppimispäiväkirjoja läpi jatkuvaa ja summatiivista arviointia tehdessä.

Laitteena voi toimia esimerkiksi iPad ja ohjelmana Book Creator. Oppimispäiväkirja voidaan koota ePortfolioon tai O365:n Notebookiin.

Oppimispäiväkirjan sisällön suunnittelu ja toteutus
Suunnittele, mitä asioita oppilaasi dokumentoivat ja arvioivat itse oppimispäiväkirjaansa.

Yksi keskeinen osa oppimispäiväkirjaprosessia on, että oppilaat oppivat dokumentoimaan arvioinnin kannalta merkityksellisiä asioita.

Oppimispäiväkirjaa voi käyttää yksittäiseen käsityön projektiin, mutta oppimaan oppimisen ja ajattelun taitojen kehittymisen kannalta oppimispäiväkirjaa kannattaa käyttää vuosiluokalta toiselle jatkuvasti kehittävänä välineenä. Tällöin jokaisella vuosiluokalla voi olla omat dokumentoinnin ja arvioinnin painopisteensä.

Esimerkki:

Oppimispäiväkirjan tekemistä harjoitellaan vuosiluokalta toiselle etenevänä prosessina. Dokumentoitavat asiat kehittyvät oppilaiden mukana: aluksi on olennaista, että osaa kuvata ja kielellistää työvaiheet, myöhemmin opitaan omien tavoitteiden asettamista ja arviointia.

3.vuosiluokka:

  • Oppilas kuvaa ja kielellistää työvaiheet.

Esimerkiksi Pehmoleluprojektissa:
 

       

4. vuosiluokka:

  • Oppilas kuvaa ja kielellistää työvaiheet.

5. vuosiluokka:

  • Oppilas kuvaa ja kielellistää työvaiheet.
  • Oppilas asettaa itselleen tavoitteita työvaiheiden etenemisessä ja arvioi tavoitteiden saavuttamista eli harjoittelee itsearviointitaitoja.

Esimerkiksi:


     

6. vuosiluokka:

  • Oppilas kuvaa ja kielellistää työvaiheet
  • Oppilas asettaa itselleen tavoitteita työvaiheiden etenemisessä ja arvioi tavoitteiden saavuttamista eli harjoittelee itsearviointitaitoja.
  • Oppilas harjoittelee vertaisarviointitaitoja.

Vertaisarviointitaitoja voidaan harjoitella sekä jakson aikana tai sen lopussa. Opettaja voi jakaa oppilaat vertaisarviointipareiksi tai -ryhmiksi, jotka arvioivat ja antavat palautetta toisilleen joko vuorovaikutustilanteessa sanallisesti tai kirjallisesti oppimispäiväkirjoihin.

Itsearviointi

Jokaisen käsityöprojektin lopuksi oppilaat arvioivat vielä koko prosessia vastaamalla esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:

  • Kommentoi aiempia tavoitteitasi ja pohdintojasi.
  • ­Millä tunnilla onnistuin kaikkein parhaiten? Miksi?
  • Millä tunnilla en taas onnistunut niin kuin olisin toivonut? Miksi?
  • Miten minun tulisi muuttaa toimintaani, jotta onnistuisin seuraavalla kerralla paremmin?
  • Oliko vielä jotain mitä olisin voinut ottaa huomioon?
  • Mitä opin seuraavaa työtä varten? Esimerkiksi tavoitteen asettamisesta.

Oppimispäiväkirjat  ovat osa jakson kokonaisarviointia. Niissä harjoitellaan  systemaattista oppimisprosessin tunnistamista ja dokumentointia. Tällöin kiinnitetään erityistä huomiota oppilaan tavoitteelliseen työskentelytaitoon,  itse- ja vertaisarviointitaitoihin sekä kykyyn käyttää käsityön käsitteistöä.

Ohjaavan palautteen antaminen
Suunnittele, miten annat ohjaavaa palautetta oppilaalle käsityöprosessin aikana sekä työskentelyyn että oppimispäiväkirjaan liittyen.

Ohjaavan palautteen tarkoitus on auttaa oppilasta etenemään ja kehittymään työskentelyssään.

Tapahtuuko ohjaavan palautteen antaminen esimerkiksi vuorovaikutteisesti oppituntien aikana vai annatko palautetta myös sähköisessä ympäristössä?

Esimerkki:

Ohjaavan palautteen jäsentely käsityöprosessin eri vaiheissa ja eri vuosiluokilla.

A) Ohjaa käsityöprosessin alussa oppilaasi tekemään sähköistä oppimispäiväkirjaa.

3.-4. vuosiluokka

  • Tee kansilehti, johon kirjoitat Oppimispäiväkirja, työn nimen (esimerkiksi Pehmoeläin), oman nimi ja luokan.
  • Kuvaa ja nimeä jokainen työvaihe.
  • Tee käsityöprosessin lopussa itsearviointi koko jaksosta.

11-13 vuotiaat (5.-6. vuosiluokka)

  • Tee kansilehti, johon kirjoitat Oppimispäiväkirja, työn nimen (Kierrätän, korjaan ja uudistan tekstiilituotteeni), oman nimen ja luokan.
  • Kuvaa ja nimeä jokainen työvaihe.
  • Aseta ensimmäisen käsityötunnin alussa tavoitteet omalle työskentelyllesi.
  • Arvioi käsityötuntien lopussa pääsitkö omiin tavoitteisiisi.
    • Miksi pääsit tavoitteisiin?
    • Miksi et päässyt tavoitteisiin?
    • Oliko tavoite realistinen?
  • Tee käsityöprosessin lopussa itsearviointi koko jaksosta.

B) Ohjaa ja kannusta oppilaita oppimispäiväkirjan tekemisessä ja anna ohjaavaa palautetta koko käsityöprosessin aikana. Muistuta oppilaitasi eri työvaiheiden kuvaamisen, nimeämisen ja arvioinnin tärkeydestä.

Arviointikeskustelu ja kokoava vertaisarviointi
Järjestäkää jakson lopussa arviointikeskustelu ja kokoava vertaisarviointi.

Arviointikeskustelussa oppilas ja opettaja käyvät läpi käsityöprosessia oppimispäiväkirjan avulla ja opettaja antaa arviointipalautetta jakson tavoitteiden ja arvioinnin kohteiden näkökulmasta.

Vertaisarvioinnissa oppilaat esittelevät oman käsityötuotteensa, oppimispäiväkirjansa sekä kertovat missä ovat onnistuneet ja missä olisi vielä parannettavaa. Oppilaat antavat rakentavaa palautetta toisilleen sekä tuotteesta, päiväkirjasta että työskentelystä.

Spread of the innovation

loading map...