Cookie preferences

HundrED uses necessary cookies that are essential to use the service and to provide a better user experience. Read more about our cookies.
Accept cookies
search
clear
28.9.2016

Mitä toimintakulttuurin muutos vaatii johtamiselta?

Uutinen

Uusi rakennus muutoksen tukena

Ritaharjun monitoimitalo avattiin elokuussa 2010. Ensimmäistä kertaa Suomessa, ehkä koko maailmassa, 12 ammattiryhmää sijoitettiin saman katon alle yhdessä työskentelemään. Oulun kaupunginhallitus linjasi vuonna 2006 talonrakentamispäätöksessä, että talon toiminnassa tulee pyrkiä vahvaan yhteistoiminnallisuuteen sekä taloudellisten että synergisten etujen löytämiseen.

Vahva verkostoituminen on ollut osa talon strategiaa alusta alkaen. Koko toimintahistoriamme ajan olemme saaneet arvokasta tietoa ja tukea työ- ja tutkimuselämästä muun muassa muutosjohtamisessa.

Tämän päivän työelämässä on tärkeää nähdä kokonaisuuksia, joiden osat vaikuttavat toisiinsa. Yksittäisten asioiden hoitamisesta tulee pyrkiä pois. Asioiden tulee liittyä toisiinsa.


Hierarkkisuudesta yhteisölliseen vaikuttamiseen

Johtamisen ensimmäinen askel on luoda yhdessä vahva arvopohja, joka aikanaan näkyy toiminnassamme.  Yhteinen visiomme ja vuosittaiset tavoitteet ovat aina perustuneet kokonaisuuksien kehittämiseen ja yhteisen kielen rakentamiseen. Tämä on fokusoinut ihmisten mielen yhteisesti valittuihin tavoitteisiin, joihin he itse ovat saaneet vaikuttaa ja jotka he kokevat merkitykselliseksi. Tämä on merkittävä asia myös työhyvinvoinnin näkökulmasta.

Painotamme toiminnassa ihmisten välisiä vuorovaikutussuhteita, emme asioiden johtamista.  Olemme purkaneet johtamisen hierarkioita. Tavoitteena on siirtyä pois vallan käyttämisestä kohti yhteisöllistä vaikuttamista.

Johtaminen on tänä päivänä talossamme edellytysten luomista, myös opettaja-oppilassuhteessa. Rohkeat kokeilut, yhdessä ideoinnit ja onnistumisten juhliminen ovat osa toimintakulttuuriamme. Emme pelkää virheitä, opimme niistä. Virheistä oppiminen on ollut merkittävä asia toimintakulttuurin onnistuneessa rakentamisessa. Tosin virheiden tekeminen ei ole itsetarkoitus.  Pelon tunne on osa toimintakulttuuriamme. Ymmärrämme ja hyväksymme tunteen epämukavuusalueelle astuttaessa. Jännitteet ovat osa arkipäiväämme, ei ainainen tasaus ja vakaus. Tämä kaikki on vapauttanut ihmiset talossa innostuneeseen ja luovaan toimintaan.  

                                      
Yksi johtavista ajatuksistamme on ollut saada talon kaikki osaaminen yhteiseen käyttöön. Osaamisen tunnistaminen ja sen hyödyntäminen on merkittävästi vaikuttanut ihmisten arvostetuksi tulemisen tunteeseen, joka puolestaan on lisännyt työdraivia ja hyvinvointia. Osaamisen hallinnan ymmärtäminen, sen tunnistaminen, hankinta sekä sen ylläpitäminen ja kehittäminen ovat osa kehittämistyötämme. Rekrytointi ja siinä onnistuminen on tärkeää ja siihen keskitymme aina huolella.

Johtamisen rakenteiden tulee mahdollistaa edellä mainittujen asioiden toteutuminen. Edelleen on työyhteisöjä, joissa kehittyminen kompastuu jo alkumetreillä jäykkiin hierarkkisiin rakenteisiin, joissa valtaapitävät perustavat omat onnistumisen fiiliksensä titteleihin ja jäykkiin toimintamalleihin.
 

Tiimit toimintakulttuurin rakentajina

Rakenteemme perustuu vahvaan tiimimalliin.  Lähtökohtana on avoin ja hyvä vuorovaikutus johtamisesta vastuussa olevien kesken. Tavoitteita sovitaan hyvässä yhteisymmärryksessä.

Tiimiwalmentajat ovat ryhmiensä valmentajia, jotka rakentavat luottamusta tiimiinsä ja yhteisöönsä. Tiimien toimintakulttuuri on keskustelevaa, jolloin uskalletaan puhua avoimesti toisia kunnioittaen. Tiimeissä osataan myös ratkaista ristiriitoja. Tiimit kokoontuvat viikoittain ja ne rakentuvat arjen ympärille. Osaamista kehitetään jatkuvasti ja tiimien hyvän hengen johdosta osaamista jaetaan auliisti ja pyyteettömästi. Toiminta perustuu yhdessä ideointiin ja kokeiluihin, joiden aikana opitaan.  Muuttuville tekijöille on aina tilaa.

Lähivuosien johtavana ajatuksenamme on tuoda tiimioppimisen keskeiset taidot osaksi oppimisprosesseja. Olemme vuosia tehneet yhteistoiminnallisesti töitä Ritaharjussa.  Oppilaat ja aikuiset ovat työskennelleet ryhminä ja tiimeinä.  Yhteistyön johtaminen vaatii kuitenkin erilaista johtamista ja osaamista. On tiedettävä, mihin yhteistyöllä pyritään.  On tiedettävä, miten yhteistyö parhaimmillaan toimii, jotta sitä voidaan ohjata haluttuun päämäärään. On ymmärrettävä, että yksilöllisyydestä rakentuu yhteisöllisyys. Ne eivät ole erillisiä asioita.

Sirpa Lang
apulaisrehtori
Ritaharjun koulu

Pertti Parpala
rehtori
Ritaharjun koulu

Tutustu tarkemmin uudenlaisen toimintakulttuurin rakentamiseen ja seuraa projektin etenemistä koko lukuvuoden ajan!